No lopulta...
Kiitos toscanalle viestistä, joka sai minut lopulta rekisteröitymään.
Laitetaas ny tiedot heti kärkeen:
(11. -12. h)
(10)
(10)
(9)
(
(7)
(6)
(2)
Nyt voin vakuuttaa, vaikkei kukaan uskokaan, et en oo kyllä vähimmässäkään määrin kateellinen. On jopa vaikea löytää ihmisiä, joita ihailee - muita kuin Dalai Lama tai Hildegard von Bingen, yhtä radio-ohjelmaa varten keksin Vandana Shivan ja Wangari Maathain. Olen tehnyt lehtijuttuja useimmiten haastattelupohjalta ja pidän kaikkia ihmisiä (julkimot mukaanluettuna) tasa-arvoisina ja tiedän, että joka kaapissa on luuranko. Minusta henkilökultti on erityisen haitallinen sen kohteen kannalta. Samoin kateelllisuus, jollei ole kyse poikkeuksellisen vahvasta ihmisestä.
Teininä olin joskus kateellinen, esimerkiksi veljelleni, joka sai vain makoilla kun itse jouduin siivoamaan päivittäin vessat ja eteisen ja tiskaamaan kaikki tiskit - aivan kuin tuhkimo, sillä minulla oli julman ilkeä äitipuoli. Tuhkimokin oli varmaan neitsyt
neitsyt on varmaan muuten sijaiskärsijä, kuten Kristus - onhan Jeesuksenkin syntymäpäiväksi jonkun astrologian mukaan laskettu 15.9.0007? jolloin oli joku
muistaakseni muuten kaloissa, joka olisi voinut näkyä Betlehemin tähtenä.
Siitä muuten tuli mieleen, et mut on tehty Lucian-päivänä ja Luciaahan on on pidetty eräänlaisena naispuolisena Kristushahmona. Astrologisesti Kristuksen olisi tietenkin pitänyt olla Kalat ja onhan Kalojen ajan sinänsä ajateltu alkavan juuri A.D. Lisäksi kristittyjen symbolina pidetään kalaa, joten joko Jeesus oli
tai sitten se tulee siitä kalojen ajasta?
Kalahan on vielä äänettömämpi teuras, kuin lammas joka "ääneti teuraaksi viedään". Monet eivät kylläkään pidä kalan tappamista samana, kuin muun selkärankaisen - en minäkään.
Voisin aloittaa äänestyksen siitä, mikä aurinkomerkeistä olis "oikein" Jeesukselle; Kauris (25.12, p. euroopassa talvipäivän seisaus jolloin valo voittaa pimeyden)), Kalat (itsensä uhraaminen, kevätpäivän tasaus, vaikka kylläkin aurinko-oinaassa), Neitsyt (15.9, ehkäpä syyspäivän tasaus, älyllisyys, oppi ja opettaminen, hengen ja ruumiin puhtaus) vai joku muu.
No, minulle kuitenkin VirgoVirginae on tietenkin Neitsyt Maria, joka oman käsitykseni mukaan on Neitsyt -merkin arkkityyppi - ja elementti on tietenkin Äiti Maa, Mater, materia. Maria -nimikin on lähellä materiaa - vaikkei yhtä lähellä kuin Martta, jos vain kerakkeet huomioidaan - ja Martassahan on kuolema Mortum läsnä niinkuin kaikki materia kuolee, toisin kuin henki. Maria on kuten tiedätte lähellä Buddhan äitiä Mayaa - eli harhaa, niinkuin materiaalista todellisuutta kutsutaan.
Nyt, jos tuli käsitys, et mulla on joku Kristus -syndrooma, niin ei nyt sentään. On tietty joukko, joka pitää mua about pyhimyksenä, enkä tahdo tuottaa niillekään ihmisille hirvittävää pettymystä - niinpä voin joskus paljastaa joskus likaisia yksityiskohtia elämästäni tai viedä jonkun niistä joskus bilettämään ihan normaalisti.
Mut silloin teininä oli kyllä paljon ihmisiä, jotka osoitti kateutta mua kohtaan, mut mä olin vielä aivan liian kypsymätön ymmärtääkseni mistä on kysymys, niinpä otin sen aina kritiikkinä omaa identiteettiäni kohtaan (ja meinin rikki.
No, tavallaan tiedän, että mua varmaan kadehtii moni satunnainen tuttavuus. Monet ystävät ympärilläni kyllä huomaavat sen -ja saan paljon myötätuntoa heiltä. Muidenkaan kateus ei mua paljon kosketa, sillä olen niin kaukana siitä, ettei sellainen voi millään tavalla vaikuttaa omaan ja lasteni elämään. En yksinkertaisesti muista koko asian olemassaoloa, jollei joku muistuta. Silloin minun käy sääliksi, että joku joutuu kadehtimaan minua, sillä mun elämässä ei oo mitään kadehdittavaa - ja sitäpaitsi, jos joku tietäisi kuinka paljon olen joutunut kärsimään, ei hullukaan vaihtaisi osia kanssani.
Kärsimyksissä olen kyennyt olemaan vahva, sillä useimmiten pyrin ajattelemaan, että tämä sattui juuri minulle juuri siksi, että pystyn kestämään sen ja tämän kokemuksen kautta pystyn pelastamaan useita minua herkempiä samalta kohtalolta.
Joskus halusin kostaa äitipuolelleni kokemani vihan ja vääryyden kirjoittamalla kirjan kaikista kokemuksistani. En kuitenkaan päässyt edes alkuun sillä huomasin, että kosto on liian heikko motiivi luomiseen, luominen vaatii puhtautta. Huomasin, että kostonhalu kuivui alkuunsa ja tilalle nousi sääli tuota pientä ihmistä kohtaan, joka ei vieläkään ole löytänyt onnea elämäänsä (sori viittausvirhe, en jaksa korjaa).
Vitsit mä kirjoitan nyt kaikkee muuta mitä piti. Jos joku löytää mun kartasta, sen et mä loukkasin polveni tänään ja otin sen lääkitykseksi Havan Clubia, nin hyvä sit, mut pitäsi varmaan palata asiaan joskus.
Seuraava viesti sit
AMS