Ardith
Vieras
|
|
« : 01.09.2007 19:59:12 » |
|
en tajua mikä miulla nyt on, ei päässä ajatuksen ajatusta ja vaan itkettää ja itkettää... Olin Johm macGregorin aurinkoisessa konsertissa, sitten alkoi itku. Ehkä väsymystä, en ole nukkunut hyvin moneen yöhön... onko mulla kohtalon tovereita?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Atomi
Vieras
|
|
« Vastaus #1 : 01.09.2007 20:10:14 » |
|
Tuttu juttu. Minä itken nykyisin aivan kaikkea. Saatan jopa nauraa yhtaikaa sille, että itken ihan sydämeni pohjasta, koska se on niin älytöntä. Elokuvassa hyvä teko, kaunis musiikki, surulliset jäähyväiset, onnistumisen kokemus tai mikä tahansa mihin tahansa tunteeseen vetoava juttu ja meiksi vollottaa silmät turvoksissa. Viimeksi mietin tätä juttua, kun katsoin elokuvaa "pitkä kuuma kesä" ja vollotin ihan sutena, kun pojat (Kalle Päätalo) pääsivät esiintymislavalle ja onnistuivat paremmin kuin olivat osanneet edes kuvitella. Niagaran valuessa poskilla mietin samalla mitä ihmettä minä oikein vollotan ja sitten itkun seassa nauroin maha hytkyen tilanteen koomisuutta. Loppujen lopuksi annan itkun aina tulla ihan loppuun saakka, koska uskon ettei ihminen itke turhan takia ja itku on siis tarpeen. Jotain vanhoja itkemättömiä itkuja ne luullakseni ovat, joten valutnapahan pois ja joskus se sitten loppuu - luulisin. :
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Atomi
Vieras
|
|
« Vastaus #2 : 01.09.2007 20:18:46 » |
|
Olen minä joskus aatellut, että tuo on joku tasapainottava juttu. Olen koko ikäni ollut oikea viilipytty ja niin Älykäs ja Ajattelevainen ja Faktoihin tukeutuva, että ei jäänyt yhtään kiveä kääntämättä, kun etsin tietoa. Nyt taitaa olla aika tutustua tuohon tunnepuoleen urakalla ja balanssi löytyy, kun nämä Suuret Tunteet on käyty läpi. Vaan totta puhut - ei tätä aina meinaa kestää. Joskus meinaa itkua pukata ihan väärissäkin tilanteissa ja siinä sitä onkin pidättelemistä. Keski-ikä tekee naisen hulluksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Hiisitär
|
|
« Vastaus #3 : 01.09.2007 22:28:24 » |
|
Minustakin on tullut omalla tavallaan herkempi, mitä pidemmälle henkinen tiedostaminen on mennyt - tai ehkä olen vain päästänyt herkkyyteni esiin pidättelemättä sitä Nyt ihastellaan ja itketään asioita ihan yhtä mahtipontisesti. Viimeksi alkoi itkettää junassa kuukausi sitten, kun kuuntelin erästä suosikkikappalettani. Olen kuunnellut sitä aiemminkin monet kerrat, mutta nyt se alkoi vain jostain syystä itkettää ihan hirveästi. Piti vaihtaa biisiä, etten vollota junassa täyteen ääneen Minulla on muutenkin ollut tässä kesän loputtua hirmu surullinen fiilis. Koko ajan vähän alamaissa ja ahdistunut, vaikka kaikki on erittäin hyvin. Ehkäpä käyn vain tuolla jossain toisella tasolla läpi jotain, mikä tulee pintaan ahdistuneisuutena tai vastaavasti kroppani hermoilee jostain, joka ilmenee näin. Mene ja tiedä
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ippuska
|
|
« Vastaus #4 : 02.09.2007 00:11:53 » |
|
Hormoonit varmaan Hyvää yötä ja kauniita unia
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
*Kide*
|
|
« Vastaus #6 : 02.09.2007 18:09:32 » |
|
Tänä kesänä olen ollut jopa ylpeä itkuistani... olen herkistellyt koko ikäni, mutta peittänyt ne kärsinyt kovasta palasta kurkussa herkällä hetkellä Nyt kyynelleet virtaa ja naura raikaa, jos vaan on sellainen tilanne ja saatan tosiaan nauraa sille, että itkettää ja aivan muiden edessä Minulle suuri saavutus Ja todella elämä on ollut niin kaunista tänä kesänä, että tirauksia on tullut väännettyä jos yhdennentoista kertaa... viimeks täysi kuulla sain päähän piston yöllä koiraa ulos päästäessä, astelin paljain jaloin nurmikolle SE OLI KYLMÄ ja teki yhtä aikaa niin ihanaa sieluun asti ja HUOM aivan selvin päin Siellä sitten muutama kyynel tuli tirautettua ja lopulta oli pakko mennä sulatelemaan varpaita peiton alle Eipä muuten tule palaa kurkkuun, kun antaa vain tunteen tulla, nousta ja mennä...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tulikukka
|
|
« Vastaus #7 : 03.09.2007 12:57:30 » |
|
Minulla on ihan samanlaista herkistymistä. Itku tulee herkästi, etenkin jos hiemankin pahoitan mieltäni. Toisaalta ihan hyvä, mutta toisaalta ei. Esim. ukko on jo kyllästynyt vollottamiseeni ja saattaa vaan ärähtää että mitä tuossa nyt taas on parkumista?! Ja siitäkös sitä taas innostuu ulvomaan kahta kauheammin. Tänään viimeksi oli tommonen tilanne, mutta nyt jostain kumman syystä naurattaa.. Lähinnä oma reagointi. :
|
|
|
tallennettu
|
We have got two gifts,that we should use as much as possible: the sense of humore and the imagination. The imagination replaces that what we are not and the sense of humor helps us to accept that what we are.
|
|
|
Mio
|
|
« Vastaus #8 : 03.09.2007 16:48:08 » |
|
On ollu ihme kesä joo.. Herkässä vaistotilassa monesti ja ihan odottamattomia purkauksia itkuna, karjumisena, nauruna tai muuna vastaavana.... Hauskaa, kaunista ja haurasta! Viime viikonloppuna kavereiden kanssa huudettiin yhteen ääneen yötaivaalle... Ilmeisesti soppakattilan paineet vuotavat niin pääsee uudet tuulet sisälle... Menneisyyden selvittelyä liikenteessä.. Pitää päästä/ä Irti!
|
|
|
tallennettu
|
The clay of reality is molded in dreams
|
|
|
AUTTAJA
|
|
« Vastaus #9 : 03.09.2007 22:38:12 » |
|
# JUMALAN LUOMAN TULEE ITKEÄ ja NAURAA #
# SE = ELÄMÄÄ, SE #
# MUUTAKO SE OLISI #
t.timo
|
|
|
tallennettu
|
Ikuisesti kun elämme - Miksi murehdimme?
|
|
|
AUTTAJA
|
|
« Vastaus #10 : 03.09.2007 22:58:41 » |
|
# KIITOS #
# MUISTAKAA AINA KIITOS #
# ANTEEKSI ja ANTEEKSI anto #
# RAHA ja MANNONA ei ole MITÄÄN #
# VAIN KUN RAKASTAT, olet IHMINEN #
# vain TODELLINEN RAKKAUS on JOTAIN ja todelliseen rakkauteen ihminen ei pysty, ainostaan Jumala ja Jeesus sekä pyhähenki.
Tämän ja ainoastaan minulle ilmoitti Jumala, "tällä kertaa" jonka sanoman Tekin tulette kuulemaan ja kokemaan
|
|
|
tallennettu
|
Ikuisesti kun elämme - Miksi murehdimme?
|
|
|
suonna
Satunnainen astroilija
Viestejä: 23
|
|
« Vastaus #11 : 04.09.2007 22:39:00 » |
|
Musta tuntuu että olen viimeisen puolen vuoden aikana itkenyt koko elämäni itkut (uudelleen, olenhan aina ollut aika itkijä ) Välillä niinkin että nousee oikein kiukku, "halvattu soikoon, mä en jaksa itkeä enää!!" Mutta onkin ollut melkoista aikaa. Kantamaani surua on vaikea ymmärtää, se vain tuntuu roikkuvan sitkeästi mukana.. ei mitään syytä olla suruissaan, mutta syvässä istuu. Eikä se tunnu niinkään "mun" surulta, vaan joltain.. yhteiseltä.. niinkuin sitä itkisi tässä kaikkien yhteisiä itkuja. Vähäsen olen tajunnut entisten aikain itkijänaisten työn ja osan yhteisössä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
AUTTAJA
|
|
« Vastaus #12 : 05.09.2007 12:37:27 » |
|
# VAIN KUN RAKASTAT, olet IHMINEN #
# vain TODELLINEN RAKKAUS on JOTAIN ja todelliseen rakkauteen ihminen ei pysty, ainostaan Jumala ja Jeesus sekä pyhähenki.
Tämän ja ainoastaan minulle ilmoitti Jumala, "tällä kertaa" jonka sanoman Tekin tulette kuulemaan ja kokemaan
Tässä yllä olevassa on jotain tietoisuutemme sellaistakin "vääristymää", joka onkin jo syytä korjailla. : Eli totuutta on ainostaan ja vain se ylin lause ja se, jossa kerrotaan, että tämänkin sanoman se todellinen Luojamme sanoi. Sillä tuo ajatuskuviosi, etteikö ihminen kykene aitoon rakkauteen, on kylläkin todella vanhentunutta. Koska todellakaan se aitoakin aidomman Luojamme sanoma ei koskaan tee kellekään ihmiselle muuta kuin todellisen Rakkautensa tekoja ja tämäkin on sellainen! Oletko SOSSU, kun tasapäistät Jumalan ja ihmisen Rakkauden, niillä = vissi ERO Rakkaudella t.timo
|
|
|
tallennettu
|
Ikuisesti kun elämme - Miksi murehdimme?
|
|
|
Mio
|
|
« Vastaus #13 : 05.09.2007 14:16:24 » |
|
Oletko SOSSU, kun tasapäistät Jumalan ja ihmisen Rakkauden, niillä = vissi ERO Jos on vain Jumala.. Niin sen Rakkaudella ei voi olla eroa minkään kanssa.. Miten Yksi Elämä voisi ollakkaan mistään erillään?
|
|
|
tallennettu
|
The clay of reality is molded in dreams
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #14 : 05.09.2007 16:15:27 » |
|
Karsee palsta, kaikki jutut päätyy Jumalaan..
|
|
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
|