seuraava »

[sarese]

Onko teillä ollut tilannetta jossa vaisto "käskee" toimimaan täysin erilailla kuin järki toimisi? Ja jos yrittää ajatella järjellä asiaa ja toimia sen mukaan, tulee ahdistus. Kun ajattelen vaiston mukaan tulee mielenrauha. Mutta ongelmana on se, että vaistoni on tällähetkellä täysin järjen vastainen. Eli miten tulisi toimia? 

[Sanna]

Minä ainakin olen alkanut elämään enemmän vaiston mukaan kuin järjen,
siis yritän kuunnella ja huomioida intuition ääntä.
Mutta tietysti pitää järkeäkin käyttää ettei ryntää suinpäin mihinkään.
Aikojen alussa on eletty vaiston varassa.

[rhodonite]

Entä jos sinulla ei ole riittävästi tietoa tilanteesta. Ehkä pieni odotus paikallaan?

[Rakkauden enkeli]

Onko teillä ollut tilannetta jossa vaisto "käskee" toimimaan täysin erilailla kuin järki toimisi? Ja jos yrittää ajatella järjellä asiaa ja toimia sen mukaan, tulee ahdistus. Kun ajattelen vaiston mukaan tulee mielenrauha. Mutta ongelmana on se, että vaistoni on tällähetkellä täysin järjen vastainen. Eli miten tulisi toimia? 

Oi on kokemuksia tuosta vaikka kuinka... Itse voin sanoa, että en ole koskaan joutunut pettymään, huomannut erehtyneeni kun olen kuunnellut sitä "vaistoani". Ainoastaan silloin kun olen ollut kuuntelematta/kuuro sille. Sen sisimmän äänen (vaisto, intuitio) kuuntelemista voi oppia, parantaa, kehittää, voimistaa pysähtymällä ja hiljentymällä hetkeksi kaiken arjen kiireen keskellä. Voi myös pyytää "johdatusta". 

Mielestäni ahdistus yleensä juuri kertoo siitä, että on tekemässä jotain vastoin sisimpänsä tuntemuksia. Tee aina niin kuinka sisimmässäsi tunnet hyväksi ja oikeaksi. Pää pilvissä, mutta jalat tukevasti maassa. 

[Riitta]

Minulla raitaa olla geenivika-mielummin kuuntelen intuutiota kun puhdasta logiikkaa.

[Rakkauden enkeli]

Minulla raitaa olla geenivika-mielummin kuuntelen intuutiota kun puhdasta logiikkaa.

Samanlainen geenivika täälläkin. 

[rhodonite]

Ja vaisto käskee myös mua odottamaan. Mutta mitä? Järjen puolella on niin paljon faktaa ja se ei muuksi muutu. Ja kun en saa tuota "vaiston" ääntä sammumaan. On aika kuluttava tilanne.    

Odottaminen on mullekin niin vaikeaa, kun olen kärsimätön luonne. Silloin aina keskityn johonkin toiseen juttuun vähäksi aikaa, ja pidän mahdollisimman positiivisena ajatukset ja tekemiset.
 

[MeriDiana]

Kuten joku muukin sanoi, en minäkään ole ikinä joutunut pettymään, kun olen vaiston varassa toiminut. Vain silloin, kun en ole kuunnellut itseäni. Monesti tulee jokin "ohimenevä" pieni ajatus, "pitäisköhän jotain tehdä..." ja yleensä aina olis pitänyt... : Ja järjellä ei tosiaan ole mitään tekemistä  näiden kanssa, yleensä järki sanoo jotain ihan muuta. Viimeksi eilen kävi taas näin...

[Hiisitär]

Monesti tulee jokin "ohimenevä" pieni ajatus, "pitäisköhän jotain tehdä..." ja yleensä aina olis pitänyt...

Haha, minulla on tästä "Järki VS Intuitio"-taistosta hyvä esimerkki, ihan tuore sellainen vielä Lämmittelin tuossa eräs päivä sisäsaunaamme. Vähän ennen kuin menin saunomaan heitin vielä pesään lisää puita. Ajattelin, että laitan nyt vain nämä 3 niin ei mene liian täyteen, mutta heti perään äkkäsi ajatus, että joudun kuitenkin lisäämään jossain vaiheessa pesään puita. Miksei siis laittaa kerralla enemmän, kun kuitenkin täytyy tehdä se joskus. Ja sitä paitsi, uuniin täytyy jättää tuli vielä saunomisen jälkeenkin, jotta pesutupa kuivaa hyvin eikä homehdu. Niinpä minä heitin pesään yhden puun lisää ja napsis! Poltin sormeni uunin luukun sisäreunaan erittäin mojovasti. Tuli ihan rakkula.
Olisi siis pitänyt kuunnella intuition sanomaa siitä, että kolme puuta riittää, mutta kun piti kuunnella loogista järkeilyä siitä, miksi se yksi puu pitäisi vielä ängetä uuniin, niin sainpa siitä lahjaksi kipeän sormen

[Lunerica]

Minustakin kannattaa opetella kuuntelemaan intuitiotaan ja ennen kaikkea luottamaan siihen... Olisin välttynyt monelta karvaalta pettymykseltä (ja myös todellisilta vaaroilta), jos olisin jo aiemmin oppinut kunnioittamaan intuitioni ääntä.

[AUTTAJA]

# JÄRJELLÄ EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ ELÄMÄN KANSSA #

[T-H]

Eikös vaiston voi sanoa suojaavankin meitä. Kuin vaistonvarassa. On ollut tilanteita etenkin liikenteessa kun vaisto on vain sanonut, että "nyt voit mennä". Vaisto on tuntunut silloin suojaavalta; ei pelkoa eikä epäilyä. Kuin takaraivossa jokin sanoo näin...

[faerie]

Kyllä on vaiston varassa menty aika monesta tilanteesta läpi. Joskus tulee tilanteita, missä teen jotain ja ihmiset kysyy, että "miksi?" enkä osaa selittää. Kerran esim. peruin yhden työpaikan, jonka olisin saanut, kun intuitio sanoi, että se ei ole minulle hyväksi. Parin viikon päästä sain vielä paremman työpaikan ja kuulin että edellisessä oli mennyt asiat ihan sekaisin. Eli kannatti kuunnella sitä "sisäistä ääntä."
Toki joskus pitää ehkä hieman odotella ja punnita asioita, eikä koko ajan mennä vain vaiston varassa. Juuri unista saa aika paljon vastauksia tällaisiin ongelmiin.