|
Elämänilo
|
|
« Vastaus #1 : 12.09.2007 19:47:37 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Milona
|
|
« Vastaus #2 : 12.09.2007 19:49:43 » |
|
Yksinäisyyttä voi kokea pariutuneenakin, se ei ole parisuhteesta/sinkkuudesta kiinni. Sinkkuna yleensä on enemmän aikaa ystäville. Ja ystäviltä saa kyllä kaiken muun paitsi seksin.(ja joissakin tapauksissa senkin...?) Itse arvostan ystävyyttä jopa enemmän kuin parisuhdetta. Hyvät ystävät säilyvät läpi elämän eri vaiheiden, he kuuntelevat, jakavat, nauravat, auttavat, heiltä saa tukea, läheisyyttä, rakkautta. Listaan voisi kirjoittaa kaikki mahdolliset määreet mitä hyvälle ihmissuhteelle vain keksii. Paitsi se seksi.
Eihän ihmistä ole yksi luotu kulkemaan, ei. Ja onhan se oman kumppanin läheisyys tietysti erilaista... Tiedän kyllä miltä tuntuu kun läheisyyden kaipuu riipii rintaa mutta vaikka tällä hetkellä olenkin kohdannut uskomattoman onnen ( miehen, jollaista en olisi uskonut olevan olemassakaan, niin minulle sopivan kaikin puolin, sielu, mieli ja keho kohtaavat) kyllä ystävät ovat silti korvaamattomia. Jos sinulla on tosi ystäviä, sinulla on kaikki mitä tarvitset. Pidä heistä huolta ja hoivaa ystävyyttä, niin huomaat hädän tullen kuinka vahva tukiverkko sinulla onkaan.
Ja Tommy Hellstenin "saat sen mistä luovut" pitää paikkaansa. Kun et väkisin etsi kumppania vaan heität toiveesi ylös ja päästät siitä irti, se tulee kyllä luoksesi kun olet valmis siihen.
Mieti siis oletko oikeasti valmis aitoon parisuhteeseen ja nauti elämästäsi matkalla kohti tavoitettasi. Ei se päämäärä vaan se matka!
|
|
|
tallennettu
|
usko enemmän, tavoittele tarkemmin
|
|
|
|
Lunerica
Kanta-astroilija
Viestejä: 385
Que cambie todo pero no el amor
|
|
« Vastaus #4 : 12.09.2007 20:13:14 » |
|
... minulle sopivan kaikin puolin, sielu, mieli ja keho kohtaavat En odota enempää enkä vähempää kuin juuri tuollaista kokonaista ehjää suhdetta ,,, ja hyvää kuulemma kannattaa odottaa eli toivossa kuitenkin eletään täällä Ne elämäni karmasuhteet ovat onneksi jo historiaa - nyt olisi korkea aika sen Oikean Liittyy kerhoon...
|
|
|
tallennettu
|
Do what you feel in your heart to be right, for you'll be criticized anyway. ~ Anna Eleanor Roosevelt ~
|
|
|
Mirjam*
Kanta-astroilija
Viestejä: 313
Maata ei peritä isiltä, vaan on lainassa lapsilta
|
|
« Vastaus #5 : 12.09.2007 20:19:51 » |
|
Ihan ajankohtainen aihe minullekin. Olen viimeisen vuoden aikana tuota aihetta tutkaillut avoimesti ja myös raadollisesti pohjamutia myöten. Mitä se yksinäisyys sitten on? Kaipuuta? Mutta minkä? Monia vuosia olen törmännyt teoriaan, että se on vain jotain sellaisen kaipuuta, mitä ei tiedosta jo olevan itsellä.... Ja että on hyvä olla yksin ja kohdata tuo yksinäisyys... Ja vaikka mitä "peiliteoriaa" ja vajaata ykseyskokemusta Olen pikkuhiljaa tulemassa sellaista ajatusta kohti, että kyse ei ole sellaisesta, sillä ihminen on luotu kohtaamaan ja "kaipuu" ajaa siihen, mikä ihmiselle on hyväksi ja tarkoituksenmukaista. Olla ihminen ihmiselle. Pidän toisaalta tuollaista tietynlaista yksinoloa jopa omavoipaisuutena ja tietynlaisena avoimuuden, haavoittuvuuden ja jakamisen pelkona. Tietynlaisena narsismin muotona. Tosin asia ei ole niin suoraviivainen tai musta valkoinen, mutta.... Ihan yhtä vaikeaa voi olla kohdata läheisyys, avoimuus, jakaminen, joustaminen ja erilaisuuden sietäminen arjessa, kuin se, että pelkää yksin oloa ja hakee sille korviketta ihmissuhteista. Uskon, että kaipuu johonkin.... kaipuu läheisyyteen ja ehkä parisuhteeseen, ei välttämättä ole aina yksinäisyydenpelkoa tms. Vaan se voi olla myös kaipuuta ja pelkoa olla sitä mitä on nyt, juuri tällaisena kuin nyt on. Kaipuuta tulla ja olla itseksi. Silloin kun on sitä mitä on, haavoittuva, avoin ja keskeneräisyyden sietävä ja ihmisenkokoisella paikalla elävä ihminen, silloin on helppo elää muiden kanssa. Silloin ei vaadi muita täyttämään tyhjiötään, koska ei ole tyhjiötä. Silloin uskaltaa kohdata arjen ja ihmiset. Uskaltaa sitoutua. Pidän hyvin inhimmillisenä ja rikkaana sitä, että osaa ja uskaltaa kaivata parisuhdetta ja läheisyyttä.
|
|
|
tallennettu
|
Totuus ja Vääryys kylpivät yhdessä. Vääryys nousi ensin vedestä ja pukeutui Totuuden vaatteisiin. Koska Totuus ei puolestaan halunnut pukeutua Vääryyden vaatteisiin, hän liikkuu alastonna. https://www.astro.fi/blog/Mirjam%252A
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #7 : 13.09.2007 06:54:09 » |
|
Ippuska, emmekö ole puhuneet tuosta kauan.. ihmettelen mitä se Jumala meinaa kun antaa odottaa.. toki ihminen voi elää kuin ei tarvitsisi mitään eikä ketään. Ehkä se oli sitten se tavoite. Niin paljon sisäistä, ettei ulkoista enää tarvitse. Menin hyvin pitkälle sielunyhteyteen jo monen kanssa, jos sellainen voi kadota, niin.. olisi toki eri asia jos lähtisi elämään päätyäkseen guruksi. Minulla on Juno seilannut descillä seiskassa ja Pluto ja Venus samassa huoneessa, ei mitään vaikutusta.. (koska 5 tyhjänä ja sitten ja sitten ) Niin tosiaan Ippuska.. mitähän tuohon lisätä. Välillä sen asian huomaa, toisinaan sitten ei. Minusta se on hassua tuollainen odottelu, kun sinullakin on taatusti kymmeniä ellei satoja ihmisiä maailmassa, jonka kanssa karttasi voisi natsata.. sama pätee kaikille, myös Elämänilolle.
olet valmis siihen.
Tuo on tullut hyvin monta kertaa.. miksi joku ei olisi valmis siihen että rakastava tyyppi ilmestyy? Ja minä en itsekseni ole mikään haavoittuva, vaan voimakas kahdenkin edestä, tietty. Olen ollut suurimman osan elämääni itsekseni, joten siihen nähden tässä ei ole mitään uutta, huom. Tämä on itse asiassa se normaalitila, en vain tullut ajatelleeksi että kukaan (mies) ei kiinnostaisi! Tämä on ainakin erilaista kuin sanoa "olen hulluna rakkaudesta siihen ja siihen ja siihenkin".. RAKKAUS sinänsä voi olla vaikka suvun jäsenten kesken, äidinrakkaus, ystävät tms.
Q: Menikö nyt viesti oikein..
|
|
« Viimeksi muokattu: 13.09.2007 14:29:34 kirjoittanut ^Soul´s Adventure^ »
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #8 : 13.09.2007 09:07:10 » |
|
Sinkkuna ON ENEMMÄN aikaa, vapautunutta energiaa, mahdollisuuksia tehdä ihan mitä vaan, vailla huolta ja vastuuta toisen tunteista, tarkoituksista, aikatauluista, meiningeistä,... Kohtaaminen on tärkeää, mutta eikai sitä tarvitse joka päivä saman ihmisen kanssa tehdä! Viimeiset puoli vuotta olen yrittänyt pysytellä sinkkuna, koska ois niin paljon ihmissuhdekuvioiden pohtimista tärkeämpääkin tekemistä, jopa koko maailmaa parantavia asioita, joihin energiaa kanavoida. Vaan miksi juuri silloin elämään tunkee jos vaikka minkämoista tyyppiä suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta kanssani, vaikka kaikin tavoin koetan heille viestittää, että kotileikit ei nyt kiinnosta. Mikseivät he keskitä energioitaan ihmisiin jotka sellaista haluavat, kun niitä kert tuntuu kaikkialla olevan? Miksi sinkkuiluun kyllästyneet eivät kohtaa voimakkaista tarpeistaan ja kaipuistaan huolimatta? Miksi ihminen tuntuu kaipaavan aina jotakin sellaista mitä sillä ei ole? Kolikolla on kaksi puolta. Tarkastellessasi sitä kädessäsi, et voi nähdä kuin toisen kerrallaan, mutta laitappa se pyörimään...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Atomi
Vieras
|
|
« Vastaus #10 : 13.09.2007 11:12:21 » |
|
Sinkkuuden hinta? Ei se hei maksa mitään. Ihan on ilmaista lystiä. Koska minä olen tällainen yksinkertaisuuden kannattaja ja äo:ni on n. 60, niin palaan kaikissa ihan hirvittävän monimutkaisissa ja erittäin vaikeissa elämääkin suuremmissa kysymyksissä ja etenkin niissä tunteissa vääjäämättä alkulähteille. Tsuippaduippa kuvasi ajatukseni jo hienosti.... Ihan yhtä vaikeaa voi olla kohdata läheisyys, avoimuus, jakaminen, joustaminen ja erilaisuuden sietäminen arjessa, kuin se, että pelkää yksin oloa ja hakee sille korviketta ihmissuhteista.
Uskon, että kaipuu johonkin.... kaipuu läheisyyteen ja ehkä parisuhteeseen, ei välttämättä ole aina yksinäisyydenpelkoa tms. Vaan se voi olla myös kaipuuta ja pelkoa olla sitä mitä on nyt, juuri tällaisena kuin nyt on. Kaipuuta tulla ja olla itseksi. Näin minäkin asian näen. Ihminen on lopullisesti tyytyväinen vasta kun on tutustunut itseensä ja oppinut rakastamaan itseään. Siihen saakka parisuhteessa elävät kurkkivat aidan toiselle puolelle ja sinkut sieltä kurkkivat parisuhdeaitaukseen. Siinä sitten hypitään aidan yli kunnes voimat loppuu ja vihdoinkin katsotaan peiliin, että kukas minä oikein olen. Kun sitten tutustuu itseensä sinkkuna tai parisuhteessa, niin lopulta on tyytyväinen oloonsa sekä sinkkuna että parisuhteessa. Me ihmiset ollaan aivan ihania - arki voittaa kauniit ja rohkeat.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
Elämänilo
|
|
« Vastaus #13 : 13.09.2007 13:09:13 » |
|
Sinkkuna ON ENEMMÄN aikaa, vapautunutta energiaa, mahdollisuuksia tehdä ihan mitä vaan, vailla huolta ja vastuuta toisen tunteista, tarkoituksista, aikatauluista, meiningeistä,... Kohtaaminen on tärkeää, mutta eikai sitä tarvitse joka päivä saman ihmisen kanssa tehdä! .... Kolikolla on kaksi puolta. Tarkastellessasi sitä kädessäsi, et voi nähdä kuin toisen kerrallaan, mutta laitappa se pyörimään... Hei "Ikitosi"
Laitetaampa lantti pyörimään - katsotaan tuleeko kruuna vai klaava ja kuinka hyvin lantti pyörii Elämänilo
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #14 : 13.09.2007 13:09:39 » |
|
No, eiks ne sano että joka tilanteessa voi olla tyytyväinen, ihminenhän on sillai hassusti ohjelmoitavissa. Tein tänään päivän hyvän työn, tilasin ambulanssin maahan tuupertuneelle humalaiselle. Jee-. Sellaista teen aina, oli elämässäni ketään miestä tai ei. Välitän-
Rakkaudessa tai suhteessa on tietty säpinä, jos on sellainen tyyppi kehissä, mutta jotenkin asioiden jatkuvuudesta tai miellyttävyydestä ei ole takeita. Siksi kysyn; mitä rakkaus on. Onko se vain kokemus, ollako vai eikö olla. Actionia (tapaamisia ym) on elämässäni paljon aina kuitenkin. Niin ja Elämänilo, itselläni meni ekasta erosta hiukka vähempi kuin sinulla, nyt ei satu eikä innosta. Hih.
Ei pidä roikkua kiinni ihmisessä, joka satuttaa, vaikkakin tahattomasti.
Myöskään ystävänä. Ainakin on sellainen putsattu.
|
|
« Viimeksi muokattu: 13.09.2007 14:29:09 kirjoittanut ^Soul´s Adventure^ »
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
|