Sivuja: 1 2 [3] 4 5
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: SINKKUUDEN HINTA " yksinäisyys / rakkauden / kumppanin kaipuu "  (Luettu 50731 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
kosmonautti
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 394



Profiili
« Vastaus #30 : 04.03.2012 21:58:03 »

Kyllä mäkin viihdyn yksinäni ja osaan olla yksinäni omissa ajatuksissani. Oikeastaan vaikka elin lasteni isän kanssa, olin silti tavallaan yksin. Mutta olishan se kiva jos olis joku miespuolinen kaveri, jonka kanssa vois käydä syömässä ja vaihtaa ajatuksia ja vähän vaikka silitelläkin.  Wink
tallennettu

aurinko aspect_con askendentti kaksoset kuu kaksoset
merkurius aspect_con venus harka
mars kuunsolmu vesimies

Metallisika
Punainen Solaarinen Taivaanvaeltaja
Kuuhilda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5947



Profiili
« Vastaus #31 : 04.03.2012 22:04:38 »

Hmm.
Minä en kaipaa semmosta miespuolista kaveria sen enempää kun naispuolistakaan, tai siis että miksei ne kaverit ja toverit ole kivoja...mun kaipaukseni kohdistuu kuitenkin siihen vakavampaan juttuun; elämänkumppaniin. En jaksa ripustaa tunteitani enää mihinkään joka lipuu mun elämästä veks, kun semmonen on niin pirun raskasta!

Totta, että on oikeestaan paljon vähemmän yksin, kun on oikeesti yksin yksin, kun se, että olet parisuhteessa yksin. Se on tosi surullista  Cry
tallennettu
kosmonautti
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 394



Profiili
« Vastaus #32 : 04.03.2012 22:12:54 »

Niin, kyllä mäkin haluan vakavan suhteen eli ihan elämänkumppanin. En nimittäin halua, että kuka tahansa mua silittelee...  Wink.
tallennettu

aurinko aspect_con askendentti kaksoset kuu kaksoset
merkurius aspect_con venus harka
mars kuunsolmu vesimies

Metallisika
Punainen Solaarinen Taivaanvaeltaja
Kuuhilda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5947



Profiili
« Vastaus #33 : 04.03.2012 22:18:21 »

No eipä sitä tosiaan halua tulla kenen tahansa silitellyksi. Vaikka se silittely niin mukavalta tuntuukin  smitten
Tai en minä enää ees kunnolla muista...
tallennettu
kosmonautti
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 394



Profiili
« Vastaus #34 : 04.03.2012 22:18:33 »

Subilla näkyy just yksi potentiaalinen uros, Tommy Lee Jones. Täytyy keskittyä siihen nyt paremmin ja unelmoida.  Cheesy
tallennettu

aurinko aspect_con askendentti kaksoset kuu kaksoset
merkurius aspect_con venus harka
mars kuunsolmu vesimies

Metallisika
Punainen Solaarinen Taivaanvaeltaja
Kuuhilda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5947



Profiili
« Vastaus #35 : 05.03.2012 20:23:08 »

No epäilen ettei mulla ole sen aika oikeesti. Siis nimen omaan; ei mulla ole aikaa! Ja kai se siitä taas, kunhan tuo täyskuu rauhottuu. Voi olla senkin nostelemia kaipauksia tässä  Smiley
Kah niin kaihoisa kuu mua katsoo Wink
tallennettu
Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #36 : 05.03.2012 23:00:00 »

Kovin on samanlaisia tuntoja ja aatoksia Kuuhilda.  smitten  :Smiley
tallennettu
Kuuhilda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5947



Profiili
« Vastaus #37 : 05.03.2012 23:18:13 »

Lohdullista Rakkauden Valo  smitten
tallennettu
Sofie
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 30


Itsepuolustuslajin harrastaja;P


Profiili
« Vastaus #38 : 06.03.2012 10:54:12 »

Yksinäisyys. Mitä se on?

Onko se ahdistava olotila, josta on tavalla tai toisella päästävä pois?
Vai onko ihmisessä jonkin perustavaa laatua oleva vika, koska hän on yksin?
Kelpaamaton yksilö?

Yksinäisyydestä on kirjoitettu maailman sivu runoja ja romaaneja, tehty elokuvia, sävelletty lauluja, maalattu tauluja jne.
Tämä tuntuu olevan yksi näitä ikuisuuskysymyksiä.
Vaikea tunnetila monille ja joillekin se tuottaa jopa jatkuvaa tuskan tunnetta.
Heillä saattaa olla fyysinen tunne kuin heissä olisi jonkin ’leima’. He kokevat olevansa hylkiöitä.

Entäs kolikon toinen puoli?

Entäs he, jotka tietoisesti valitsevat yksinäisyyden?
Heille se on ylellisyyttä, vapautta, riippumattomuutta, itsellisyyttä. He viihtyvät omien mietteittensä kanssa. Heitä ei ahdista oma seuransa. Se on heille rauhaa tuova.
Heitä mahdollisesti pidetään syrjäytyneinä, erakkoina, vetäytyvinä persoonina. Vaikka he olisivat aidosti seurallisia ja sosiaalisia olleessaan ystäviensä, sukulaistensa, työtovereidensa tai muiden ihmisten seurassa.

Jännästi - oli yksinäisyys vapaaehtoinen valinta tai pakon tuoma elämäntilanne – saatetaan molempiin asennoitua samoin.
Voisiko tästä tehdä hätäisen päätelmän: ’pariuminen’ istuu meidän asenteissa
sosiaalisena tai/ja geneettisenä perimänä niin, ettei siitä poikkeamia ymmärryksellä katsota...?


Mietiskellen
Sofie
sinkku, omasta valinnasta Cheesy




« Viimeksi muokattu: 06.03.2012 10:57:34 kirjoittanut Sofie » tallennettu

"Olenko olemassa ajattelussani – vai onko ajatteluni olemassaoloani?"
Kuuhilda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5947



Profiili
« Vastaus #39 : 06.03.2012 22:15:02 »

"Jännästi - oli yksinäisyys vapaaehtoinen valinta tai pakon tuoma elämäntilanne – saatetaan molempiin asennoitua samoin.
Voisiko tästä tehdä hätäisen päätelmän: ’pariuminen’ istuu meidän asenteissa
sosiaalisena tai/ja geneettisenä perimänä niin, ettei siitä poikkeamia ymmärryksellä katsota...?"

No ehkä juu istuu.
Niinkun minäkin; olen tämmönen sosiaalinen erakko. Olen valinnut oman ylhäisen yksinäisyyteni, vaikka olen erittäin seurallinen ja sosiaalinen, kun niin haluan.
Siltikin minulla on välillä aivan pakottava tarve ja kaipuu siihen puolisoon, että olisi joku jonka kanssa jakaa kaikki. Ehkä se tosiaan on osa ihmisen selviytymisbiologiaakin? Yhdessä on parempi kun erikseen. Ja tietty se lisääntyminen, joskaan mulla ei pitäisi siitäkään asiasta kenkä puristaa. Vaikka onhan sillä elämällä semmonen voima, että mistä sitä tietää mitä kaikkea tuo biologia on mieltä...
tallennettu
Kalevanneito
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 356


Oman tien kulkija - Etsijä


Profiili
« Vastaus #40 : 06.03.2012 23:16:30 »

Yksinäisyys. Mitä se on?


Entäs kolikon toinen puoli?

Entäs he, jotka tietoisesti valitsevat yksinäisyyden?
Heille se on ylellisyyttä, vapautta, riippumattomuutta, itsellisyyttä. He viihtyvät omien mietteittensä kanssa. Heitä ei ahdista oma seuransa. Se on heille rauhaa tuova.
Heitä mahdollisesti pidetään syrjäytyneinä, erakkoina, vetäytyvinä persoonina. Vaikka he olisivat aidosti seurallisia ja sosiaalisia olleessaan ystäviensä, sukulaistensa, työtovereidensa tai muiden ihmisten seurassa.

Jännästi - oli yksinäisyys vapaaehtoinen valinta tai pakon tuoma elämäntilanne – saatetaan molempiin asennoitua samoin.
Voisiko tästä tehdä hätäisen päätelmän: ’pariuminen’ istuu meidän asenteissa
sosiaalisena tai/ja geneettisenä perimänä niin, ettei siitä poikkeamia ymmärryksellä katsota...?

Mietiskellen
Sofie
sinkku, omasta valinnasta Cheesy

Hyvä!!!  Cheesy Kalevanneito on myös sinkku omasta valinnasta ja mulle sinkkuus on juuri tuota jota tuossa ekassa kappaleessa sanot ja mä olen sosiaalinen juuri noissa tilanteissa. Ja juu, se "pakkopariutuminen", siis se jotta KAIKKIEN NORMAALIEN KUULUU PARIUTUA on asenne samoin kuin se jotta KAIKKIEN NORMAALIEN PITÄÄ LISÄÄNTYÄ. Kyllä on ihan jokasen oma asia lisääntyykö ja/tai pariutuuko. Eikä se normaalius oo just siitä kiinni.

tallennettu

Joka päivä maailma syntyy uudestaan sille, joka suhtautuu siihen oikealla tavalla.
James Russell Lowell
Kalevanneito
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 356


Oman tien kulkija - Etsijä


Profiili
« Vastaus #41 : 06.03.2012 23:47:21 »

Sosiaalisena erakkona on hyvä olla Cool Pelkästään töissä käyminen on usein henkisesti ja/tai fyysisesti sen verran kuluttavaa, että ihanaa kun saa töiden jälkeen olla kotona omassa rauhassa.

Älä muuta sano!!!  Smiley
tallennettu

Joka päivä maailma syntyy uudestaan sille, joka suhtautuu siihen oikealla tavalla.
James Russell Lowell
Kuuhilda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5947



Profiili
« Vastaus #42 : 06.03.2012 23:55:03 »

Mulla ei ole tällä hetkellä noista kumpaakaan, ei töitä eikä kotona olevaa rauhaa ja hiljaisuutta Cheesy Cheesy
tallennettu
Sofie
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 30


Itsepuolustuslajin harrastaja;P


Profiili
« Vastaus #43 : 08.03.2012 10:53:34 »

Kiitos teille ketkä vastasitte Cheesy

Teitä, jotka olette sinkkuja, olette varmaan tulleet huomanneeksi, että ystävät, sukulaiset ja
työkaverit ikään kuin 'vahingossa' tuovat eteenne sinkkumiehiä Wink Cheesy

Ainakin minulle on näin käynyt Smiley Ja huvittavaa on ollut, että heistä kukaan ei ole ollut
hitustakaan minun makuuni, mutta mukavia keskusteluja olen saanut heidän kanssaan. Smiley
Joistakin on esi sitkeyden jälkeen tullut kavereita. Cheesy

Onhan tietty ihmisiä, joilta olen saanut jos jonkinlaista leimaa sinkkuudestani eikä
mitään kauniita adjektiiveja, mutta olen ottanut sen asenteen - että koska itse en tunne
sinkkuutani ongelmaksi ja joku siitä haluaa itselleen ongelman tehdä niin heillä on siihen vapaus Cheesy

Laita tähän oman runo rustailun muodossa miten suhtaudun sinkkuuteni.
ps. älkää välittäkö rustailustani, olen siinä toivottoman huono, mutta tykkään silti niitä tehdä Cheesy

Odotuksen Iloa

Kiintymyksen voi kieltää,
muttei pakottaa.
Tunteitaan voi pelätä,
muttei estää.

Minulla on aikaa
odottaa
Häntä saapuvaksi
kenellä on
antaa
kokonainen sydämensä

Minussa on enemmän
vahvuutta luopua
kuin heikkoutta
tyytyä
puolikkaaseen sydämeen…




Pss. paljastinko kenties likaa... Wink :Smiley
Ystävyydellä  Grin
Sofie
tallennettu

"Olenko olemassa ajattelussani – vai onko ajatteluni olemassaoloani?"
Kalevanneito
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 356


Oman tien kulkija - Etsijä


Profiili
« Vastaus #44 : 09.03.2012 02:28:18 »

Kiitos teille ketkä vastasitte Cheesy

Teitä, jotka olette sinkkuja, olette varmaan tulleet huomanneeksi, että ystävät, sukulaiset ja
työkaverit ikään kuin 'vahingossa' tuovat eteenne sinkkumiehiä Wink Cheesy


Ei mulla onneksi, lähimmät ymmärtää mua. Mut joiltakin vähä kauimmaisilta oon saanu ihmetystä...

Ööö...sensijaan jotku tyrkyttää itteään mulle...kun asun pienellä paikkakunnalla jossa tiedetään siviilisääty... Ei pidä paikkaansa jotta kotua ei tulla hakemaan... Mua joku vuos sitte ihan mulle vieras tyyppi soitti ovikelloa ja kysy "ookko sä sinkku lähdekkö hänen kans kahville" No en lähteny ku en tykkää tommosista yllätyshyökkäyksistä, en haluu sitoutua paikkakunnalle kun haluan muualle heti kun pääsen ja helvetti en sinkkuudestani kovin hevillä luovu...

Ja sit yöpaikalla yks seittemänkymppinen siis seittemänkymppinen asiakas yritti iskeä... tosin jäi kyllä vähän jotta itelleenkö vai pojalleen...kun musta tuntu kuitenki jotta itelleen ja krimskit ja korrshakovskit mä oon vasta vähä päälle nelkyt... Grin Grin
tallennettu

Joka päivä maailma syntyy uudestaan sille, joka suhtautuu siihen oikealla tavalla.
James Russell Lowell
Sivuja: 1 2 [3] 4 5
  Tulostusversio  
 
Siirry: