seuraava »

[jopelii]

oon viime aikoina kiinnostunut vielä enemmän entisistä elämistä vaikka jotenkin sen tietää
että en täällä todellakaan esimmäistä kertaa ole..

sitku oon lukenu sitä michael newtonin kirjaa sielujen kohtalo, se valoittaa kyllä tosi paljon
elämää kun osaa katsoa itseään..

mutta jotenkin huvittais tietää mitähän sitä on tehnyt aikaisemmin niin onkohan kellään kokemuksia
selvänäkijästä joka näkee edelliset elämät tai elämistä ..? 

[Marion]

Entisessä elämässäni olen syntynyt 1880 luvun puolivalissä ja olen kuollut 1926. Koska ihailen sen aikaista muotia, en tiedä miksi.

[Jaana]

Minä olen kanssa "vanha sielu". Edellisessä elämässä 1854-1898 olen ollut yhden tietolähteen mukaan kveekari mies USA;ssa, hollantilaista sukua. Mulla on opittavana tässä inkarnaatiossa "elää itseäni varten ei muita". Siinäpä onkin oppimista. Olen myös ollut 1500-luvulla room. kat. nunna Ranskassa. Jotenkin entisten elämien maanosat, uskonnot sekä ammatit viittaa siihen, että osaan nyt ottaa hyvin huomioon eri kansallisuuksia, uskontoja ja kulttuureita.
Mielenkiintoista olisi joskus saada tietää enemmän.

T. jane

[Piipo]

Moi Jopelii!

Kyselit, että onko jollain kokemusta selvännäkijästä, joka kertoo entisistä elämistä. No, minä olin jo hetken aikaa ollut kiinnostunut entisistä elämistäni, kunnes tapasin parisen vuotta sitten "sattumalta" miehen, joka kertoi kuinka oli ollut selvännäkijällä, joka kertoi hänen entisistä elämistään. Koska uskoin selvännäkijän aitouteen, pyysin hänen yhteystietonsa ja kohta olinkin jo tapaamassa tuota selvännäkijää!

Kokemus oli kaiken kaikkiaan aivan ihana ja lämminhenkinen. Hän kertoi minulle niistä entisistä elämistäni, joiden "kuvia hänelle näytettiin yläkerrasta".

Olin siis todella kiinnostunut entisistä elämistäni sen vuoksi, koska koen, että olen tässä elämässä edellisten elämieni summa, eli rakennuspalikat tähän elämään tulevat entisistä elämistäni. Toisaalta taas olin turhautunut, koska en voi itse muistaa niinkin yksinkertaista asiaa, kuin entisiä elämiäni No, sitten kyselin kovasti tuolta selvännäkijältä, että missä olen elänyt ja mitä olen tehnyt. Sain vastaukset kysymyksiini ja entisten elämien "fiilistely" on auttanut minua todella paljon. En kuitenkaan poissulje muita elämiä, joita tuo selvännäkijä ei kertonut. Mutta kieltämättä noista entisistä elämistä kumpuavat loppujen lopuksi ne todelliset kiinnostukseni kohteet, jotka vaan ovat olleet tässä kaiken hälyn keskellä vähän sumussa...

MUTTA haluan korostaa sitä, että näin jälkikäteen ymmärrän sen, miten tuo selvännäkijäkin yritti tuona hetkenä tuoda minulle viestiä yläkerrasta, että kuinka minun täytyy elää tässä hetkessä ja tätä elämää ja antaa tämän elämän mennä eteenpäin niinkuin sen on tarkoituskin! Eli tuolloin kiinnitin enemmän huomiota siihen, mikä olen joskus ollut, kun taas nykyään olen huomannut sen, että kaikkein tärkeintä on se, kuka tänään olen, juuri tässä hetkessä Ja olen varma, että tulevaisuudessa voin vielä itse muistaa nuo entiset elämäni!

Suosittelen siis käyntiä selväväkijällä entisiin elämiin liittyen, kunhan muistaa, että tämä elämä on tällä hetkellä kaikkein tärkein!


Rakkautta kaikille 

[Daria]

Minä haluaisin myös käydä näkijällä joka kertoisi edellisistä elämistäni. Jotkut sanovat että pelot ovat perua edellisistä elämistä, ja mulla on kammo pimeällä ajamista kohtaan sekä pimeällä syyssäällä järviä/meriä kohtaan. Joku siinä vedessä kiehtoo, olen joskus jopa ajatellut että miltähän se tuntuisi sinne valua ja vajota, ja tosiaan vain ajatusta olen pyöritellyt, en ole (tässä elämässä ainakaan!) itsetuhoinen...
Ja pimeällä ajamisessa minua pelottaa hirvet. Ei se kyllä mikään fobia ole, ettenkö uskaltaisi auton rattiin lähteä.

[Piipo]

Moi Daria!

Kun kerroit tuosta veden varaan joutumisen pelostasi, niin äskeisessä viestissäni kertomani selvännäkijä kertoi, että olisin elänyt Atlantiksella sen tuhoutumisen aikaan ja että tuosta kokemuksesta saattaa olla jotain pelkoja... Meillä on mökki Lappajärvellä ja aina sielä uidessa olen mieluummin uinut rantaan päin kuin poispäin rannasta enkä ole ikinä ollut mikään hyvä uimari, koska minuun vaan iskee kertakaikkiaan semmoinen pakokauhu! Sitten tässä ihan lähiaikoina juttelin poikaystäväni kanssa pitkään yhtenä iltana ja jotenkin juttu meni sitten siihen, että tunsin makaavani pimeässä, meren pohjassa, josta ei pääse pois ja ympärilläni liehuu jotain ihme olentoja...

Että eihän sitä tiedä millainen kohtalo sinullakin on jossain elämässäsi ollut. Jos vaikka olisit myös joutunut veden varaan pimeään... Ja saattaisitpa saada jotain "vinkkejä" selvännäkijältä.

No, sitä tässä vain yritän sanoa, että kai ne omat pelot on joskus kuitenkin kohdattava, joten mikset aloittaisi sitä jo nyt! Pelottavaahan se toki on, ja sitten on muistettava se, että pelko ruokkii pelkoa ja pelon tunteestakin on vaan päästettävä irti. Siis tunnettava se pelon tunne kokonaan ja sitten päästettävä irti ja vielä kiitettävä, että sai tuntea sen!

Rakkautta vieläkin

[CorvusLeonis]

Tein tässä itselleni pitkän psykologisen kokeen. Vuosien aikana hankin tavaroita jollaisia olen tietääkseni käyttänyt joskus aikoinaan saksalaisena asehulluna lääninherrana (siis mikäli en olekaan isoisäni reinkarnaatio, kuten välillä epäilin.) Ajattelin voisinko muun muassa sillä tavalla kohdata ja integroida jonkinlaiset alitajuiset osat itselleni täysin hyväksyttäväksi kokonaisuudeksi.

Ja voila, onnistuihan se. : Identiteetti tuotu satojen vuosien takaa ja iskostettu nykyaikaan. Tavallaan sopii, koska Jupiter tekee tänä vuonna yhtymää laskusolmulleni. :

[Vajra]

Minä haluaisin myös käydä näkijällä joka kertoisi edellisistä elämistäni. Jotkut sanovat että pelot ovat perua edellisistä elämistä, ja mulla on kammo pimeällä ajamista kohtaan sekä pimeällä syyssäällä järviä/meriä kohtaan. Joku siinä vedessä kiehtoo, olen joskus jopa ajatellut että miltähän se tuntuisi sinne valua ja vajota, ja tosiaan vain ajatusta olen pyöritellyt, en ole (tässä elämässä ainakaan!) itsetuhoinen...
Ja pimeällä ajamisessa minua pelottaa hirvet. Ei se kyllä mikään fobia ole, ettenkö uskaltaisi auton rattiin lähteä.

Kuoleman pelkoa?

CorvusLeonis.
Kertoisitko lisää siitä kokeestasi?

[CorvusLeonis]

CorvusLeonis.
Kertoisitko lisää siitä kokeestasi?

Tein siitä dokumentaatiota vasta tänä vuonna koska asianlaidat valkenivat mulle vasta muutama kuukausi sitten, vaikka materiaalia on itse asiassa kerääntynyt seitsemän vuoden ajalta. Lähinnä kyseessä oli johtopäätösten tekeminen näiden kaikkien vuosien aikana ilmenneistä toinen toistaan merkillisemmistä, mutta ilmeisesti toisiinsa liittyvistä asioista. Kokeen päätteeksi selvisi ainakin niinkin merkittävä asia kuin meikäläistä pikkulapsesta saakka vaivannut pakkomielteinen kiinnostus tulta, räjähteitä ja tuliaseita kohtaan (oon joutunut asian vuoksi pulaan useamman kerran ja muut ihmiset on olleet, ööh, vähintäänkin huolestuneita, enkä itsekään oikein ymmärtänyt mistä oli kysymys ennenkuin tämä operaatio tuli tehtyä.)

Koe kesti siis seitsemän vuotta joka oli toteutusvaiheessa hankala, koska en ymmärtänyt oikeastaan mistään mitään. Nyt sitä vastoin helpottaa kummasti. :

[Kotkansilmä]

Koe kesti siis seitsemän vuotta joka oli toteutusvaiheessa hankala, koska en ymmärtänyt oikeastaan mistään mitään. Nyt sitä vastoin helpottaa kummasti. :

 
                    Pitkä ja raskaskin tie?     ! ! ! ?

                    Tilaisuuden tullen kysyin Jose Stvensiltä,?
                    MIKÄ mättää, siis minulla?

                    Ed. eläm. olin Belgk. ups. 1 maailm. sod. vienyt joukkueeni
                    varmaan kuolemaan ylempien käskystä.           
             
                    Noh, nykyään kannan turhaa huolta, lähes kaikesta ja toistenkin
                    puolesta. Mikä on aivan turhaaaaaa, eli pitäis`niiku päästää
                    IRTI. 

                    EI tuosta tullut karmaa, vaan itse kannan ---
                    TURHAA VASTUUTA! ! !

               UUsivuosi kaiken mUUttaa woi ! ! ?


                 

[meLinda]

Olen varmaan myöskin aika vanha... Ennustaja on kertonut että olen mm. elänyt Siperiassa, Ceylonissa, kiinassa ja Egyptissä. Ja itse olen käväissyt mullan alle katsomaan edellisiä elämiäni. Vahvin muistoni siitä "tripistä" kyllä oli big-mama elämäni orjuudessa. Olin nanny valkoisessa perheessä. Tämä oli vähän ennen orjuuden lopettamista, ja oma loppuni oli aika hurrja.
Myöskin intiassa olen ollut, ja tässä elämässa tapasin uudestaan silloisen vaimoni, joka minut silloin surmasi myrkyllä. Enpä ollut niinkään kiva aviomies itsekään silloin  Olen myöskin paljon miettinyt tätä, että kohtaa samoja sieluja, ainakin itse olen huomannut sen tapahtuvan yhä uudestaan. Mites teillä?


walk your talk 

[Hiisitär]

Heippa!

Tästäkin aiheesta on ollut todella paljon puhetta sekä vanhalla että täällä uudella foorumilla. Aina se aihe välillä nousee pintaan ja hyvä niin että nouseekin. Se entinen ketju on saattanut jo hukkua kauas kaukaisuuteen kaikkien aiheiden sekaan.  :

Minä muistan itse entisiä elämiäni ja osan niistä hyvin yksityiskohtaisestikin. Olen kertoillut niitä paljon täällä, joten en ala toistamaan itseäni (jos joku ihan vaatimalla vaatii tietää, niin lähestykää viestillä  )

Elämiä pomppii mieleen aina silloin tällöin, yleensä riittää että istun miettimään asiaa saatuani siihen jonkun ärsykkeen (esimerkiksi tapaan ihmisen joka alkaa vaivata mieltäni). Paljon on myös elämiä, joista saatan muistaa vain yhden "kohtauksen", mutta en osaa laittaa sitä mihinkään aikakauteen tai maahan aivan tarkalleen. Tässä kuitenkin muutamia, joita muistan:


* Neanterdalilainen
* Kivikauden asukas
* Jääkauden asukas, mammutit aiheuttavat ikäviä olotiloja vielä nykyäänkin.
* Mahdollisesti Atlantis
* Mahdollisesti Rooma, jotenkin legioonalaisiin liittyen/spartalainen
* Arabialainen tanssijatar, 300-luku. Mies ja yksi poika
* Japanilainen samurai Tanoke joskus 300-luvun paikkeilla (ilmeisesti muun kuin juliaanisen kalenterin mukaan tuleva vuosi)
* Viikinki Leif Tappokirves, 700-luku. Vaimo ja muutama lapsi.
* Nainen Brittein saarilla, 1100-luku. Mies, ja 5 lasta (2 poikaa ja 3 tyttöä). Menin myöhemmin mieheni kuoltua traagisesti naimisiin taloudellisista syistä mieheni hyvän ystävän kanssa.
* Ritarin tytär 1300-luku. Mies, mahdollisesti muutama lapsi, leski-iässä nuori rakastaja.
* Hyvin köyhä tyttö/nainen Italiassa, 1500-luku. Mies ja lapsia.
* Nuorena naimisiin mennyt ja leskeksi jäänyt ylhäinen nainen, 1600-luku. Erittäin ikävä ja surullinen elämä! Mies, pari lasta
* Saksaan naitettu aatelinen nainen Anna, avioliiton myötä krevivitär Bryneksi "ristitty", 1700-luku. Mies ja 5 lasta, joista viimeinen syntyi kahden miehen raiskattua minut.
* Nuori, ruttoon kuollut poika, 1700-1800-lukujen vaihde.
* Hyvin melankolinen kellosepän naisystävä Keski-Euroopassa, 1800-luku. Asuimme yhdessä, mutta en jostain syystä halunnut naimisiin miehen kanssa, vaikka rakastinkin tätä.
* Mahdollisesti elämä joskus 1920-luvun paikkeilla.
* Vietnamilainen mies 1960-luvulla. Kuolin amerikkalaisten sotilaiden rynnäkkökiväärin luoteihin.

Tuossa eivät tietenkään ole kaikki menneet elämäni, eivät suinkaan. Ihminen ottaa mukaansa aina seuraavaan elämään syntyessään ne menneet elämät, joista on jäänyt joitain asioita selvittämättä. Olemme kuitenkin kaikki eläneet niin useita elämiä, että päämme varmasti sekoaisi ja saisimme skitsofrenian jos muistaisimme IHAN kaikki elämät IHAN tarkasti!

[Linn]

Hei,

Ajattelin liittää tähän toiselle, englanninkieliselle forumille vähän aikaa sitten koostamani listan entisistä elämistäni. Olen pahoillani, jos joku on kiinnostunut, muttei osaa englantia - mutta en millään jaksa kirjoittaa listaa uudelleen suomeksi.. 

Okay, here's my list. But I want to stress that I have no certain proof of any past lives, so these are lives I _THINK_ I've had:

- Life as a black boy/man in Ancient Egypt or Nubia. Possibly around 2000 BC. I was a vizier or something significant like that.

- Life as an Estonian peasant man in the 1200s. I was rebellious and got killed in a fight for freedom and independence from foreign rulers. I had a wife I loved dearly and a baby.

- Life as a little girl, who got drowned on the Orkney Isles, Scotland.

- Life as a poor(ish) woman in Edinburgh, Scotland. I was there when the castle was attacked and got beheaded later. I had a son. I think this was around 1400-1700, but can't say more specifically.

- Life as a devout Catholic Spaniard during the reign of Philip II. Had issues with protestant Dutch people. I'm currently trying to dig deeper with this one, but can't say anything else for the moment.

- Life as religous British man, who left for New England to form a better society and convert people to Christianity in the 17th cwntury.

- Life as an Irish upper-class lady in the 18th century. Had an unhappy marriage, wonderful lover and two sons. Loved horses.

- Life as a poor and abused orphan girl in Northern Sweden at the beginning of the 19th century.

- Life as a privileged "Southern belle" in the U.S. before, during and after the Civil War. Family in politics. Moved a lot, but family's plantation was in South Carolina. Wrote poetry and letters. Had an older husband. Died young when my first and only child was only one year old.

- Life as an upper-class "gentleman" in England in the end of the 19th and the beginning of the 20th century. Served in the Boer War in South Africa and in the WWI. Was married - maybe twice - and had children. Was bisexual and had a male lover in South Africa. Was also in love with a female prostitute and visited brothels a lot. Moved possibly to New York later and had a young mistress.

- Life as a poor and abused black girl in the U.S. - first in North Carolina then in New York (Brooklyn). Father was abusive, moved with momma to New York. Met a man who introduced to drugs and later pimped me to get money for our "habit". Very sad life with a bad ending (the same boyfriend beating me to death).

I have also had very strong feelings of being a Jewish girl/woman in the WWII Europe and moving to New York (seems to be a theme here..), but I might be having someone else's memories. Or not. Not sure of this.

I believe I have also been a Roman soldier around the year 0, led a miserable life in China, had a nice life as a Sikh in India or Pakistan and had lives in Latin America, Ukraine and Slovenia. I'm sure there are others I don't know yet or doesn't remember now. I'm fairly certain I've had something awful happening to me in Japan.

Linn

[CorvusLeonis]

Black power!

[meLinda]

olihan siellä hurma, ei ne ainakaan valkoisia olleet

Hyvin kintoisaa luettavaa!
Minä luulen että aina jos joku kaukainen muisto pompaa esiin, niin se voi tarkoittaa sitä että taas on aika yrittää kohdata samantapaisia asioita, ja yrittää ottaa oppia siitä...kohdata pelot/traumat, ja siitä sitten kasvaa...
Että ei kaikkia todellakaan tarvitse mustaa, ne tulevat ehkä takaisin opetus-mahdollisuuksina jossain vaiheessa. Juuri nyt minulla on kaipuu takaisin "Egyptiini" että siinä sitten on miettimistä miksi...Ainakin tiedän että olen tavannut nykyisen äitini siellä, voihan se olla että hän liittyy tähän "opetukseen" jollain tavalla...
Hei, ehkä Linn tavattiin joskus siellä silloin !