seuraava »

[winna]

Mulla sattui eilen yöllä kummallinen juttu. Heräsin siihen että sängyn päädyssä pitkä, hoikka, tosi pitkäkaulainen, vaalea kiharatukkainen minun mielestä mies puuhasteli jotain, asetteli kai peittoa paremmin. Pelästyin kauheasti kun avasin silmät ja näin tämän olennon ja kun kirkaisin se hävisi. Kirkaisu tuli jotenkin vaistomaisesti vaikka ei tilanne eikä olento pelottava ollut. Onko vastaavia kokemuksia, olenko sekoamassa vai oliko vaan kummallinen uni? 

[raspberrry]

Hei, ajattelin tähän ketjuun kirjoittaa kokemuksistani. Telepatia tai jokin sellainen mikä empaatin kykyjä muistuttaa, on tullut minulle viimeisen vuoden aikana tutuksi. Unet antavat minulle paljon tietoa itsestäni ja kertovat asioita, joita järkiminä koettaa kieltää. Näin varmasti monella.

Mutta tämä outo kokemus numero yksi oli keväällä, kun keskellä päivää minut valtasi outo voimakkaan kiihotuksen tunne. Minut, jolla ei ole ollut minkäänlaisia intohimon tunteita (seksihaluja) vuosiin. No, elän parisuhteessa jossa ei ole intohimoa, ja sitä ei osaa enää halutakaan oikein. Tuo voimakas tunne oli sellainen, että siihen en löytänyt mitään syytä. En ajatellut mitään/ketään, se vain tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Sitä kesti useita tunteja. Mieleeni tuli vain että "nyt joku ajattelee minua".

Myös, eräs ihminen hiipi viime talvena uniini. Olen aina pitänyt hänestä ihmisenä, hänessä on avoimuutta jota arvostan, ja hän saa minut aina hyvälle tuulelle. Aloin nähdä hänestä eroottisia ja rakkaussävytteisiä unia. En ollut häneen ihastunut (ainakaan tiedostaen) millään lailla. Uskon että hän lähetti minulle näitä ajatuksia. Tai alitajuntani kertoi minulle tunteistani häntä kohtaan. Jotenkin silti tuntuu että sain voimakkaita viestejä häneltä, ensin unissa ja sitten jo valveilla.

Minulla on Neptunus Kauriissa ja samoin Kuu, joten koetan järkeistää nämä asiat...olen koettanut järkeistää pitkään, mutta kummallisia asioita tapahtuu koko ajan. Huomaan, että nousee ajatuksia tätä ihmistä kohtaan, että hän tekee nyt jotakin tiettyä asiaa, tai on matkalla juuri nyt. Juuri nyt hän on Helsingissä, esim. Meillä on syvällinen henkinen yhteys, mielestäni, mutta en ole siitäkään varma kokeeko hän samalla lailla.

[Empire Special]

Mulla on vähän kaksijakoinen suhtautuminen näihin juttuihin. Olen kyllä paljon kokenut aiheen tiimoilta erilaisia mahdollisia juttuja, mutta kaikki ovat olleet visusti siinä rajamailla, jotta ovatko ne oikeita tapahtumia vai mielikuvituksen tuotetta? Kun järjellä kumminkin ajattelee, vaikka haluaisi uskoa. Tää on ihan hyvä raja olla olemassa.

[Eklektikko]

Vapaata tahtoamme kunnioitetaan täydellisesti henkimaailman toimesta.

Milloin tahansa voi sanoa: Nyt riittää, en halua enempää!

Ja mitkään 'pahat henget' varsinkaan eivät voi tehdä meille mitään ilman että annamme niille itse erikseen  luvan - siis erikseen joka kerta. Edes omalle opas-sopallemme, joka asuu DNA:mme magneettisissa säikeissä ei voi antaa kestolupaa malliin 'saatte auttaa jatkossa aina kun on tarvis', vaan jopa näille meidän omille auttajillemme täytyy antaa lupa ihan joka kerran erikseen.

Kuulostaa pikemminkin siltä, että se mitä on tapahtunut on se että oma tasapainottumisesi on alkanut, eli kaikki mitä olet kokenut on kotoisin ihan vaan omasta alitajunnastasi. Joskus omat traumat voivat ilmetä varsin voimakkaasti.

Mutta kehottaisin nyt ihan ääneen lausuen käskemään "Riittää, en halua nyt enempää, vaan haluan olla rauhassa!"
Tai jos tuntuu että osa kokemastasi on positiivista, mutta liian rankkaa, voit myös niiden kokemusten osalta pyytää että homma etenisi hitaammin.

( Mutta jos et lainkaan usko vapaan tahdon lakiin - uskot siis että sinua voi ilman eri lupaa häiriköidä - niin se on sama kuin antaisit luvan häiriköidä.)

Melkoisen iso osa asioita, jotka ihmiset kokevat kun alkavat tasapainottua tai lähtevät henkiselle tielle on kotoisin ihan heidän omasta alitajunnastaan. Jos tämän kieltää, on hankala tehdä niille mitään...

[downtempo]

Henkimaailman/rajatiedon/ynnä muun kuuluvan suhteen kannattaa muistaa, että siihen kuuluva terminologia voi olla joskus sekavaa, koska jokainen tarkoittaa eri asioita eri termein, metaforia ynnä muuta. Ei kannata takertua liikaa niihin, vaan tunnustella ite, että miten mikäkin sopii itelle. Monesti voi olla että tarkoitetaan samaa asiaa, mutta eri termein. Jokaisella on oma tapa kehittyä henkisesti omaan tahtiin, oli se sitten raamattu kädessä tai vaikka eri kanavoijien opastuksien mukaan, henkioppaiden, enkeleiden ynnä muiden kautta. Jokainen tietää ite sisimmässään että mikä tuntuu oikealle ja mikä ei. Enkä tarkoita oikealla sitä että se on se ja ainoa oikea, vaan se että mikä tuntuu itelle mukavimmalle/oikealle. Onkohan siihen sopiva sana, että se mikä "resonoi" itselle.

[Ritsa]

Tsemppia muutokseen! Suuri muutos sisältää usein kipuja tai tuskaa, sitä voisi verrata Itsensä synnytyskipuihin. Paljon on itselläni ollut kipuja kehossa, etenkin selässä, sekä itkemistä ilman mitään erityistä syytä. Se on vapauttavaa. Kunhan saa pelot ja epätoivon sivummalle, niin pystyy itkemään täysin vapautuneesti ja tulevaa kehitystä ilolla odottaen.

"B. olin rakentanut itselleni tunnetason haarniskan,"

Mielestäni ylempään lauseeseen kiteytyy hyvin osa muutoksesta mitä pyysit. Tunteet avautuvat, tietoisuus mahdollisesti yhdistyy enemmän sydämen tasolle. Tuollaisen pyynnön jälkeen, minulla itselläni olisi taipumus todeta, että se on oma yliminäni joka "tökkii". Miksi ajatella mitään muuta? Mitä hyötyä siitä on? Tekee vain maailmankuvasta heikomman, jos uskoo, että jotkin ulkopuoliset voimat voivat pilata elämäsi. Toivottavasti asia kehittyy parhain päin.

[Eklektikko]

Jos tapahtumat olisivat alitajunnastani, seuraavat aistini pettäisivät: näkö, tunto, kuulo. Olen nähnyt kuinka kehoni pintataso liikahtaa kun sitä energeettisesti tökitään. Kyseessä ei ole kramppi, pidempi selostus vaadittaisiin perusteluksi miksi ei ole, en tullut tänne kirjoittamaan pidempää tarinaa.

Sieltä alitajunnasta voi tulla vaikka kuinka paljon tavaraa ilman että aistit pettävät, mitä sillä sitten tarkoitatkaan. Alitajunta voi käyttää sinun aistejasi näkö, tunto, kuulo oman sanomansa välittämiseen ilman että mitään yliluonnollista on kehissä. Aistit voivat toimia muuten aivan normaalisti ja sitten välillä välittää sinulle alitajunnan viestejä.

Elohiiri muualla kuin silmän vieressä - sieltä se on useimmille tuttu - on hyvin hämmentävä ilmiö. Aiheutin itselleni vahingossa taannoin tuossa yli kymmenen vuotta sitten magnesiumvajeen, jonka seurauksena ei suinkaan ollut kramppeja, vaan elohiiriä eli sitä nykimistä juuri ihon pinnan alla esim. vatsalihaksissa, reisilihaksissa, käsivarressa... Se tuntui ja näytti todella oudolta ja näytti juurikin siltä kuin olisi tökitty.

Sanoit että pyrit ottamaan maailman juuri sellaisena kuin se on, mutta kuitenkin sitten etsit hankalampia selityksiä asioille kuin ne itsestään selvät selitykset.  

(Toki se on hyvä keino väistää sitä tietoisuutta, että olisi ihan oman itsensä kanssa tekemistä ihan sellaisin maallisen psykologian keinoin. En tiedä onko sinun kohdallasi näin, mutta tämä on ihmisille hyvin tyypillistä. Jopa 'pahat henget' on monasti ihmisten helpompi hyväksyä, kuin se että heillä olisi itsensä kanssa tasapainotus ja solmujenavaamistyötä tehtävänä.)

[Ritsa]

Jooh. Tuli erästä toista kautta eteen tälläiset lauseet.

Gabor Mate: "When you shut down emotion, you're also affecting your immune system, your nervous system. So the repression of emotion, which is a survival strategy, then becomes a source of physiological illness later on."

Johon eräs psykologian alan koulutuksen omaava ihminen vastasi: "Carl Gustav Jung would say that it is an attempt on blocking the expression of the unconscious, which very often, when unrecognised, manifests itself in the form of symptoms. So shutting down the emotion is not a solution, but not shutting it down might be not enough."

Eli lyhyesti, tunteiden rajoittaminen on selviytymismekanismi, joka voi jäädä päälle. Kun sanoit, että sellainen tunnehaarniska on ilmaantunut, niin se ilmaantuu (Ja oireet) psykologian mukaan jos alitajunnan (voi nähdä myös osana yliminää) viestit on blokattu jostain syystä. Jonkin taiteen tekemisen kautta voisi esimerkiksi päästä käsiksi niihin tunteisiin ja aiheisiin, joiden on tarkoitus tulla käsiteltäväksi alitajunnasta. Jung on suositellut mandalan piirtämistä, se on ihan kivaa, eikä turhan vaativaa. Voi tehdä millaisen vain. Sellaistakin metodia voi tutkia kuin "Active imagination".

[Eklektikko]

Tätäkö tarkoitit?

Sieltä alitajunnasta voi tulla vaikka kuinka paljon tavaraa ilman että aistit pettävät, mitä sillä sitten tarkoitatkaan. Alitajunta voi käyttää sinun aistejasi näkö, tunto, kuulo oman sanomansa välittämiseen ilman että mitään yliluonnollista on kehissä. Aistit voivat toimia muuten aivan normaalisti ja sitten välillä välittää sinulle alitajunnan viestejä.

Minulla on nimittäin vaikeuksia ymmärtää mitä sinä puolestasi tarkoitat tällä:

Jos tapahtumat olisivat alitajunnastani, seuraavat aistini pettäisivät: näkö, tunto, kuulo.

Minä en nimittäin ymmärrä tuota lausetta lankaan, minulle tuo tarkoittaa äkillistä sokeutumista, kuuroutumista ja tuntoaistin menettämistä. MInulla on hitusen kirjaimellinen mieli ja koska inhoan sitä että minun tekstejäni tulkitaan (menee 100% pieleen kokemukseni mukaan) teen muille kuten haluan itselleni tehtävän, eli kysyn sen sijaan että tulkitsen. Eli mitä tuo tarkoittaa, ellei sitä sokeutumista, kuuroutumista ja tuntoaistin täydellistä menetystä?

Tiesitkö, että näköaistimuksesi luodaan samalla tavoin kuin unennäkösi? Se mitä verkkokalvollesi tulee kuvana on suurimmalta osalta mustavalkoinen ja epätarkka. Aivot sitten 'photoshoppaavat' siitä maailman jonka näet, eli tekevät värilliseksi ja tarkaksi muutkin osat näkökenttää kuin pikkuruisen pläntin siinä näkökentän keskellä. Tämä on siis ihan kovaa tiedettä tämä asia.

Eli esimerkkinä: Kun ihan normaalissa valvetilassakin näköaistimuksesi ei vastaa verkkokalvolle lankeavaa kuvaa, vaan photoshopataan samalla aivojen järjestelmällä kuin unennäkö, niin näköharhojen lisääminen alitajunnan toimesta sinne sekaan ei ole mitenkään vaativa temppu.

[Kuuhilda]

Thor 5.

Mulla on erittäin paha häirintä ja hyväksikäyttö ja tunkeutumiskokemus tuon "henkimaailman" osalta.

Olin aikani sitä mieltä, että ei todellakaan ole vapaata tahtoa, minä en voinut mitään.

Mutta, se olet AINA sinä itse ja se on AINA omissa käsissäsi.

Voi olla sitä vaikea ymmärtää ja nähdä, mutta se on.

Ja sitähän ne kaikenmoiset tungeksijat toivoo, että sielut kuvittelisivat, ettei niillä ole omaa voimaa, tai että se on vähäinen; että nuo voivat vain tulla ja aloittaa shownsa toiselta kyselemättä, ja ammentaa tämän energiasta mielin määrin.

Enkä siis lukenut keksustelua kuin ihan vain sieltä täältä  

Oman voiman yli ei mikään tai kukaan kävele, ellet itse anna.

[Eklektikko]

Nämä jutut ovat kuitenkin ollut niin vahvasti mun elämässä mukana, että jos olisivat harhoja, niin sitten yhtälailla tämän esim foorumiviestinkin kirjoituskokemus voi yhtälailla olla harhaa. Vaikea uskoa että aistini olisivat niin huonossa kunnossa varsinkaan kun kukaan tuntemistani ihmisistä ei ole antanut ikinä ymmärtää että kokisin harhoja.

Minkä takia, jos kerran ne aistit eivät petä kokonaan, ainoastaan nämä yliluonnolliseksi häirinnäksi luulemasi asiat eivät voisi olla alitajunnatasi kotoisin olevia harhoja, samaan aikaan kun kaiken muun aistisi raportoivat luotettavasti?

MIksi tilanteen pitäisi olla joko/tai, eli että KAIKKI on harhaa tai MIKÄÄN ei ole harhaa? Minä pikemminkin näen nimenomaan todennäköisenä, että esim. juuri tukahdutetut tunteet voivat tuottaa SINNE TÄNNE hieman harha-aistimuksia samaan aikaan, kun kaikki muu aistiesi raportoima vastaa todellisuutta.

(Se mitä olen lukenut/kuullut esimerkiksi ihmisten LSD-tripeistä - edes silloin ei kaikki aistittu  muutu, vaan vain osa siitä)

[thor5]

On mahdollista että vain kokemani häirintä olisi harhaa. On myös mahdollista että kokemani häirintä on todellista ja tämän foorumiviestin kirjoittaminen harhaa. Minusta todennäköisintä kuitenkin on että mikäli kokisin aistiharhoja, niitä esiintyisi tasaisesti kaikkialla elämän saroilla.

Ja mitä tulee tukahdettuisiin tunteisiini, en usko että ne minulla ovat mitenkään erityisen tukahdetettuja. Käsittääkseni valtaosa esim aikuisista miehistä ei juuri itke, koska heille opetettu lapsuudessa virheellisesti että itkeminen on heikkoutta. Elämme emotionaalisesti epärehellisessä maailmassa, ja tukahdetettuja tunteita riittää. Joten en nyt liikaa laittaisi painoarvoa tuolle saralle.

[Palance]

Hei thor5!

Pyydän sinulle illasta suojausta. Jokainen kulkee matkansa yksin
ja kehittyy, niin myös sinä. Se ei silti tarkoita etteikö toiset voisi
auttaa matkan varrella. Tiedätkin itse millä saat epätoivotun loppumaan,
valolla  Kehitä taitojasi sillä saralla, neuvoja löytyy tältä foorumilta.

[Eklektikko]

Ja mitä tulee tukahdettuisiin tunteisiini, en usko että ne minulla ovat mitenkään erityisen tukahdetettuja. Käsittääkseni valtaosa esim aikuisista miehistä ei juuri itke, koska heille opetettu lapsuudessa virheellisesti että itkeminen on heikkoutta. Elämme emotionaalisesti epärehellisessä maailmassa, ja tukahdetettuja tunteita riittää. Joten en nyt liikaa laittaisi painoarvoa tuolle saralle.

Jaa, kun sekä lääketiede että psykiatria - siis ns 'kova' tiede laittavat kyllä asialle painoarvoa. Kysypä keneltä tahansa psykiatrian ammattilaiselta mitä kaikkia seurauksia - niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin - voi tunteiden tukahduttamisella olla. Ja vihan tunteet tukahduttavilla ihmisillä on ihan tutkimuksin todettu esiintyvän enemmän syöpää, kuin aggressionsa vapaasti ilmaisevilla. Ihmiset pystyvät psyykkisistä syistä aiheuttamaan itselleen sokeuden, neliraajahalvauksen jne (yleensä ohimenevinä ilmiöinä, joille ei löydy fyysistä selitystä). Näkö ja kuuloaistimuksen pieni rukkaaminen, jotta saisit jotain alitajuntasi tärkeänä pitämää viestiä on hyvin hyvin kevyt ja pieni juttu siihen verrattuna.

Että vaikka juuri tämä nykyinen kultturi jossa asut (on muita maita joissa miesten itku on ihan ok ja muukin tunneilmaisu kaikin puolin sallitumpaa kaikille kuin Suomessa) onkin tuossa mielessä melko sairas, niin eihän se että moinen on yleistä yhtään millään logiikalla tee siitä sellaista että se ei vaikuttaisi ihmisiin.

Ei vahingollisia seurauksia tuottava toiminta millään tavoin muutu vähemmän vahingolliseksi sillä, että sitä tekevät monet ihmiset.

Mutta kuten sanoin, ihmiset ovat usein valmiimpia uskomaan ulkopuoliseen riivaajaan kuin myöntämään, että voisi olla ehkä mahdollisesti jotain työskentelyntarvetta sen oman psyyken ja tunteiden kanssa.

[downtempo]

thor5, Löytyisikö tästä artikkelista sinulle apuja, kaiken muun ohella, syöminen kunnollisesti, tunnepuhdistusta jne.?
http://ourlightbody.com/index.php/part-iii-human-metamorphosis/chapter-6-all-about-kundalini/what-are-kundalini-kriyas


Olen myös kuuhildan kanssa samaa mieltä, että "se olet AINA sinä itse ja se on AINA omissa käsissäsi. "
Just relax! Jätä vaikka henkimaailman jutut hetkeksi pois, ja keskity perusasioihin?