Eli minullehan taisit kirjoittaa kun kukaan muu ei ns. haistanut sitä
Koodissa rapu. Koodit pitää aina selvittää. Pii mielenkiintoinen juttu sinänsä ja nainen vielä sanomassa. Kuka ajoi kenet "lankaan"
se yx.... hmmm
jossain on minäni tavattu Only One:na
Oma koodihan oli helppo sinänsä kun jokaisella on se sama energia suhteessa painoon. Oli millainen tahansa, on aina sama energia.
Me Luojatko olemme yhteensä Jumala :
Jeps tuo koodinimesi unohtui mainitsematta siinä viestissä parahin Larizeni
Heh se yx muuten tarkoittaa kahta yhdessä kun niistä kirjaimista Y ja X tulee vaikkapa mies- ja naiskromosomeja tarkoittavat symbolit, jotka yhdessä tarkoittavat Yhtä.. Samoin on sen rapu merkin infiniittisyyden kanssa
Ja just niin koko kaikkeuden valtakuntien Luojaotuksien energiasumma ameebasta Aurinkoon on yhteensä se kuuluisa Jumala!
Niin ja se pii.. Teosofia.netistä poimittua:
Otamme vielä esimerkin, joka on sangen merkillinen. Kun oli puhetta jod, hee, vau-mysteeriosta ja maailman synnystä hakaristin yhteydessä, sanottiin, että maailman syntyä on kuvattu ympyrällä ja pystysuoralla halkaisijalla eli toisin sanoen luvulla 10. Ykkönen eli luova voima herää, mutta ei lähde luomaan umpimähkään, vaan rajoittaa itsensä, jotta siinä olisi järkeä ja jotta se voisi ilmetä, sillä äärettömyys ei voi ilmetä. Jos äärettömyys ilmenee sen täytyy ilmetä äärellisyytenä.
Ympyräviiva kuvaa äärettömyyttä, mutta samalla se on äärellinen: se ei voisi ilmetä, jollei se olisi rajoitettu. Maailman luominen on siinä, että henki rajoittaa itsensä ja suhtautuu itseensä eli paremmin sanoen aineeseen, materiaan, joka on äärettömän toinen olemuspuoli. Sitä on ilmennys, manifestatsioni. Lause "asettuu suhteeseen aineeseen" merkitsee juuri, että luova voima suhtautuu itse äärettömänä äärelliseen.
Tätä luovaa voimaa eli luojaa on nimitetty erilaisilla nimillä eri uskonnoissa ja eri kansoissa. Vanhassa Testamentissa ja siis heprealaisessa maailman luomisselityksessä sitä nimitetään nimellä Elohim eli Jumala. Elohim on oikeastaan monikko ja merkitsee jumalat, mutta käännöksissä se esiintyy yksikkömuodossa.
Nyt tämä sana Elohim ei hepreankielellä kuulu aivan niin, vaan Alohim, joka Eurooppalaisilla kirjaimilla kirjoitettuna on Alhim. Kun otetaan näiden kirjainten numero-arvo, saadaan: a = 1, l = 30, h = 5, i = 10 ja m = 40, tai jos kabbalistisesti redusoimme ne, saamme: a = 1, l = 3, h = 5, i = 1 ja m = 4. Koska tuo sana Alohim kuvaa hengen suhdetta aineeseen, kirjoitamme numero-arvot ympyrään, pitkin kehää. Jos sitten luemme ne, alkaen 3:sta taaksepäin, saamme luvun 31415, ja kun asetamme pilkun 3:n jälkeen, tulee siitä luku 3,1415, joka on pii:n likiarvo.
Nimi Alohim on siis sama kuin pii, joka on, kuten tiedämme, ympyrän suhde halkaisijaan. Alohim osoittaa, että äärettömyys, ääretön luku 3,1415, suhtautuu ykköseen eli henkeen tai päinvastoin, että ykkönen eli henki suhtautuu äärettömyyteen. Tämä osoittaa selvää matemaattista tietoa vanhoissa heprealaisissa, eikä liene sattumaa, että pii esiintyy monessa paikassa luomiskertomuksessa.