seuraava »

[Chandra]

Voihan rähmä!

Minulla on tässä meneillään paperihommia,joiden takaraja on huominen.
En tiedä mitään sen vastenmielisempää kuin pakolliset paperihommat.
Siitä puuttuu kaikki touhuaminen.On sidottu tähän tuoliin,eikä juuri mitään näkyväistäkään synny.
Lisäksi tämä on vastenmielistä senkin takia,että joudun penkomaan vanhoja asioita ja kommentoimaan laajasti,enkä millään enää jaksaisi.
Mutta yleensäkin kaikki paperihommat ovat minulle täysin pakkopullaa.
En osaa pitää kuitteja,laskuja,ilmoitusluonteisia,en mitään papereita järjestyksessä.
Aina on jokin hukassa ja hommaa venyy lippujen ja lappujen etsimisessä.
Pinna palaa ja siirrän taas asiaa eteenpäin.

Olen tuhannen kertaa yrittänyt jos mitä systeemiä.On lokerikkoa,laatikostoa sekä seinä,että pöytämallina,ym.
Ei auta!
Minusta vaan ei ole tullut,eikä näköjään koskaan tule,tämän alueen hallitsijaa.
Siivoan ennen vaikka koko huushollin katosta lattiaan.Siinä edes näkee lopputuloksen.
Menen jatkamaan,,,    

Onko teillä jokin vastaava asia,joka ei vaan ikinä ota sujuakseen?
Johon on lähes ruoskittava itseään ja asetettava jokin porkkana siksi,kun on saanut homman valmiiksi?Olenko ainoa saamaton?  

[Chandra]

Kahvitauko!

Tulin kurkkaamaan onko kohtalotoveria ja puurtaisi jonkun ikävän asian kimpussa.
Syvään huokaisten tunnustaudun siis ainoaksi,jolle jokin työ on tällaista tahmassa rämpimistä.
Ulkoilma kutsuu,,,
Vaan niin kutsuu myös paperit,niin että eikun kun takaisin!  

[Asterix]

Sympatiani on puolellasi.
Kaikenlainen "pakko" työn edessä on
todella suossa rämpimistä minulle.
Minulla on tapana vielä jättää kaikki tylsät työt viime tippaan
ja sittenhän siitä syntyy pakolinen.

Yritän aina tehdä siitä mahdollisimman miellyttävää,
paljon hyvää kahvia, musiikkia ja joku auttamaan,
jos se mahdollista.
Ajattelen sen pakon niin, että sitten kun tämä on tehty,
se on poissa ja todellakin tehty ja sydän on kevyempi.

Mikään ei kestä ikuisesti, ei edes ikävä tehtävä.
Mitä nopeammin ja reippaammin sen tekee,
sen nopeammin siitä pääsee eroon.

[Chandra]

Taas kahvitauolla,,,

KIITOS SASHA!

Näinhän se on,kun kirjoitit ja siksi näenkin itseni kirjoittamassa viimeistä lausetta.
Vielä jonkin aikaa,niin sitten.
Arvaa palaako tuikut,kynttilät ja ulkona lyhdyt illalla!
Ja kuka makaa sohvalla ja syö kaikkea hyvää ja katsoo lemppariohjelmat telkusta ja,ja,,

Ja kun tämä työ on tehty,kirjelmä postissa,niin alkaa taas aivan uusi vaihe elämässä ja saan valtavasti tähän menneitä energioita käyttööni.
Kiitos vielä loppumetrien kannustuksesta!

[*Kide*]

Täyssympatia 
Itse myös vältän paperihommia ja sillon ne kasaantuu ja työ muuttuu tuskaiseksi 
Mistähän sais sen inspiksen tehdä aina ja heti pois ne pienetkin paperihommat, ettei tulis sitä kahden päivän sumaa pari kertaa vuodessa, joka imee mehut?  :
Rakastan työtäni, mutta mielelläni jättäisin jonkun muun työstämään nuo ikävät paperirumbat 

[selkälokki]

Onko teillä jokin vastaava asia,joka ei vaan ikinä ota sujuakseen?
Johon on lähes ruoskittava itseään ja asetettava jokin porkkana siksi,kun on saanut homman valmiiksi?Olenko ainoa saamaton?  

Onnea päätökseen viedylle työlle!

Omalla kohdalla taidan inhota eniten ikkunanpesua ja uunin pesua, näistä ikkunanpesu menee edelle. Yritän uuninpohjan suojata aina hyvin foliolla, ettei sinne pääsisi pinttymään mitää likaa ja onneksi asutaan vain kaksiossa, jotta noita ikkunoita ei ole kovin montaa. Jos olisi iso talo, niin harkitsisin vakavasti ostaa siivouspalvelun kerran vuoteen, jotta välttyisin ikkunanpesulta.

[^^Queen Nefertiti^^]

on sanottu että kaikkia hommia voi oppia tekemään rakkaudella, se on asenteesta kiinni, ajatusmuutos

itse en inhoa paperitöitä, ne huvittavat.-

[selkälokki]

Jep, niinhän sitä sanotaan, ettei tärkeintä ole mitä tekee, vaan miten tekee.

[^^Queen Nefertiti^^]

mitä vastustat, se pysyy

mitä opit rakastamaan  -  se kai sitten vapautuu

[asboo]

Olen aina inhonnut käsin tiskaamista. Juttu menetti vähän inhokkiasemaansa kun keksin kumikäsineet, mutta on siis vieläkin inhokki #1.

[Chandra]

Minulla on nähtävästi sitten väärä asenne,enkä edes pysty ajattelemaan,että millään ilveellä kykenisin rakastamaan paperitöitä!
Enkä nyt näe siihen mitään syytäkään,koska en tähän ikään mennessä ole sitä oppinut.

Ainoa ilo on,kun se on tehty.Jokin niin väkinäinen ja sitova,yäk!
Mutta  nyt se on tehty ja koko päivän on soinut päässä What a wonderful world,Armstrongin laulamana.
Olin kävelyllä,pihalla haravoimassa ja vedin raikasta happea sisääni.
Aivan mahtavaa tuon pakollisen tuoliin vangittuna olon jälkeen.

Kait jokaisella on kompastuskivensä.Tämä on minun.

Selkälokki,olen kyllä kuullut tuon sanonnan ja muissa töissä se jotenkin toimiikin,mutta,,,
Kiva lukea kuitenkin,että muillakin vastenmielisiä tekemisiä arjessaan.

[Hiisitär]

Minä inhoan ehkä eniten kaikkea ulkona tehtävää työtä, kuten kitkeminen, haravointi, lumen luominen, puun hakkaaminen tai muu vastaava. En viihdy ulkosalla, tykkään vetäytyä omaan hiljaisuuteen omaan nurkkaukseeni. Aurinkoisella säällä tehdyt ulkotyöt ovat kaikkein pahimpia! Enkä muutenkaan pidä fyysisyyttä vaativista hommista, olen niissä aivan onneton.

Poikkeus on ilta-aikaan tehty perunan nosto ja kukkien kastelu! ^_________^

Sen verran siisteysintoilija olen, että pyrin siivoamaan huushollini kerran viikkoon: yleinen siistiminen, imurointi ja pölynpyyhintä.

[Ippuska]

No JOO 

[^^Queen Nefertiti^^]

Ulkotyöthän ovat ihania, luonto ja fyysisyys ja maadoitus.

[Tibetan]

Kuvittelin tuossa jo, että silloin kun olen virtaa täynnä, minä myös pidän kaikesta työstä.
Ei kai vastenmielisiä taida ollakaan.

Tosin ylösnouseminen aamuisen on tuskaa. Luulenpa siis, että se vastenmielisin homma on herääminen silloin kun väsyttää... ja minua väsyttää aika usein