seuraava »

[Yussra]

Kommentoimatta nyt tota uskallusta sanoa todelliset ajatukset sen enempää...  :

Noissa kiltteysjutuissa pitää mun mielestä erottaa pari asiaa...
eli Miellyttämisen halu on yksi, eli ollaan kaikkien kanssa kaikesta samaa mieltä kuin tuuliviiri. Se on mielestäni usein KIUSALLISTA. nk. "joojoo-mies" ilmiö.

Ihan toinen asia on se, että pystyy tosiaan asettumaan toisen ihmisen asemaan -kai sitä empatiaksi kutsutaan- ja ymmärtämään toista, vaikka käytännössä olisi eri mieltä. Tästä seuraa oman eriävän mielipiteen sanominen kauniisti (ja ehkäpä toisen vastakkaista kantaa myötäillen). Se on hieno taito! 

[Elämänilo]

Elämänilo.

kyllähän toi sun tekstisi on aika yltiöposiitivista.
Tulee ihan mieleen
Marco Bjuströmin nami nami.

Hei "Puma"

Kiitos kommentistasi.   

Helpottiko se yrtti, jonka tiesitt sinulle sopivan. 
Ehdotin migreenisi Homeopaattista hoitoa.


  Elämänilo   

[Pallaskissa]

Yhä enenevässä määrin, kyllä. Onhan se ihan hyvä edes näin "vanhemmalla iällä" oppia ilmaisemaan itseään rehellisemmin. Ei se silti tarkoita sitä, että täytyisi muita talloa alleen. Viisautta on myös se, että tunnistaa ne tilanteet (ja ihmiset!) joiden kanssa pitää olla varovaisempi. Sanojensa ja sanomistensa suhteen. Varovaisuutta puheissa on tuonut moninkertainen Vaakana olo ja taitaa tuo Kuu Kaloissa tuoda herkkyyttäkin siihen viestintään...

Vaikka onkin tärkeää olla rehellinen (ennenkaikkea itselleen), ei ihan kaikkea ole pakko päästää sisältään.

[Vajra]

...

Kiitos kysymästä.

Migreeni tuli ja meni.
Sillä se selvisi.
Eipä tarvinnut muuta tehdä kuin levätä.

Toivottavasti et nyt loukkaantunut tekstistäni.
Ei voi mitään. Se vain tuli mieleen.
kun kerran kysyit niin ajattelin että kyllähän sitä
pitää sitten myös vastata...

[Chandra]

Mietin tätä asiaa myös vähän"henkisemmältä"kantilta.
 
Kun löysin tämän foorumin,ajattelin yes,tuolta löytyy vastauksia juttuihin,joita olen kokenut.
Ja jotain uutta,toisten kokemuksia,tietoa JOTAIN!!

Mutta yllätys,sillä saralla onkin melkoinen hiljaisuus.
Tässä kohtaa tulee raja myös sille mitä itse kerron,muutamaa alun poikkeusta lukuunottamatta.
Olen varma että suurella osalla olisi paljon annettavaa muille,jos haluaisi kertoa.
Tässä kohden kai liikutaan sillä alueella,että ei haluta toisten kyseenalaistavan itselle tärkeitä ja selkeitä asioita.
Myös kait pelkoa hullun leiman saamisesta.Ja asiat ovat kovin henkilökohtaisia.
Missä te kaikki puhutte kokemuksistanne?
Minulla opettajani,pari,kolme ystävää,,,
Onko jollain tähän vinkkejä?

       

[hopeatähti]

Useinhan tuo "sanomattomuus" jää mylläämään sisällä jos sitä ei sitten kanavoida johonkin luovaan toimintaan.

Olkoon se sitten huonoa tai hyvää, ja tämäkin on oman mielemme rakentama mielikuva sanomisen lopputuloksesta.

Joku todella kaunis ja mukava "tsemppisana" voi loukata toista joka ei ole sillä tuulella, vaan kokee sen huonoksi vitsiksi tai "yrittääköhän toi nyt olla ilkeä", kun taas joku todella loukkaava sana voi olla toiselle "pelastus", you never know.

Tämän olen niin usein kokenut, että välillä oikein naurattaa jälkikäteen omia ja toisten reaktioita ja mielleyhtymiä tai tunteita.

Suoraan voi puhua ilman sanojakin, asento, ilme ja muu kehonkieli kyllä kertoo joskus enemmän kuin sanat.

Ehkä täällä foorumissa kirjoittelu luo alhaisemman kynnyksen olla rohkeampi ja sanoa ehkä suoremmat sanat kuin kasvotusten (koska ilmeet ja asennot ei paljasta todellista tunnetilaa).

Muistan kuinka sinisilmäinen olin aikonaan kun aloitin yhden yrityksen laskutuksen asiakaspalvelussa joka tapahtui puhelimitse.

Korvia ja poskiani punoitti joskus niin, että meinasi luurit sulaa kun en olisi koskaan uskonut että suomalaisista lähtee niin rivoa tai siivotonta kieltä (etenkin naisista), mutta tunnettu on, että puhelimen kautta on huomattavan helpompaa purkaa agressioita täysin vieraille ihmisille, etenkin kun oli laskuista kyse.

Jos itse kokee, että on ollut rohkeutta kertoa jotain vaikeaa tai pitää puoliaan jossain itselleen tärkeässä asiassa, se on jo hienoa, tietenkin joskus saattaa lipsahtaa mutta silloin on ihan reilua pyytää anteeksi  

[Vajra]

hyvin sanottu

[Chandra]

NÄIN ON!

Ja paljon vähemmän syötäis mielialalääkkeitä.

[CorvusLeonis]

Jaa-a, olen kyllä useammin vaiti kuin sanon mielipiteeni. Kuulen kavereilta usein että muutan mielipidettä jatkuvasti tai että ne on jonkun toisen mielipiteitä. :

[salomi]

Kyllä asia on niin kuin Chandra sanoi, että liika kiltteys voi sairastuttaa. Itsekin olen oppirahat maksanut kantapään kautta ja nykyään olen läksyni oppinut eli nöyrä pitää olla muttei nöyristelijä. Yleisestä mielipiteistä poikkeavat kommentit herättävät usein voimakkaita tunteita muissa, mutta toivottavasti jokainen meistä oppii käyttämään kielenkäytösään suodatinta. Tärkeitä on, että se minkä haluaa päästää sisältään on annetava tulla. Kommentit on tarkoitettu opetuksesi kaikille osapuolille. Johtuuhan mielenterveys ongelmatkin suurimmalta osin sanomattomista sanoista ja tekemättömistä teoista, kun jäävät päähän rassaamaan mukavaa pientä ihmis poloista.

Ei muutakun höpöttelemään - suu on puhumista varten. 

[eetee]

Suorat sanat tulevat yleensä ennen kuin ehtii sen kummemmin asiaa miettiä ja tulevat vaikka miettisikin.
Joten suoraan sanottuna pliisu-väreillä kirjoitetut tekstit jäävät minulta kättelyssä lukematta.

[Vajra]

Me tuomitsemme voimakkaimmin muissa ihmisissä
ne osat, jotka olemme kieltäneet  tai joita
pelkäämme kohdata itsessämme (Robert M. Pirsig)

[Alzbeta]

Hei,
ymmärrän kyllä että puhumattomuus on yksi syy siihen miksi tunteet patoutuvat ja se aiheuttaa taas sitten ongelmia, MUTTA

mielipide ja sen ilmaiseminen ja sitten taas mieliala ovat käsittääkseni kaksi aivan eri asiaa enkä näin ollen ymmärrä miten mielialalääkkeet tähän aiheeseen liittyvät.

Masentuneen ihmisen älyssä ei ole mitään vikaa ja hänellä on mielipiteitä, epäilemättä vaikka kuinka. Mieliala kuitenkin on ongelma ja tämän mielialan takia hän alkaa itsekin epäilemään omaa älyään, jossa kuitenkaan siis ei ole mitään vikaa.

Ei mielialalääkkeet kenellekään anna mielipiteitä tai kannusta niitä sanomaan, jos niitä ei muutenkaan ole. Masentunut voi sanoa asiat erittäinkin suoraan tai sitten ei riippuen luonteesta. Se mieliala on ongelma eikä siis mielipide ja niiden ilmaiseminen. 

[Vajra]

Mitä tunnen ihmisiä niin he ovat seonneet vain pahemmin
mielialalääkkeistä..
Niitä vaan syömään ja aivojen luonnollista serotiinitasoa muuntamaan.

[Black_Orchid]

Yleensä sanon asioita vähän liiankin suoraan.... välillä en sitä itse huomaa.  Vasta siinä vaiheessa, kun olen sen suustani jo päästänyt....

Kaksos-nousuinen, ku olen.      muuten ihan rapu
Mikä möläytys. mutta on siitä jotain hyötyä..

kun moni kiertelee ja kaartelee. niin pelkästään se ärsyttää;
- menisi jo asiaan.

Parempi sanoa suoraan.

kun on näitä suoria tuulia; niin tieto menee perille ainakin nopeasti.

kyllä kaverit välillä loukkaantuu.... mut parempi, et on sanonu asiansa mikä kaivelee...

kyllä ne aika nopeesti sitten leppyy. ja aina siitä jotain hyvää seuraa.

kaveri itse tiedostaa asian, mistä olen sanonut
 ja yrittää parantaa tapansa.

Jälkeenpäin yleensä pahoittelen, jos oon jotenkin loukannu... ja saatan varoittaa kavereita jo etukäteen suorasukaisuudestani.