seuraava »

[Kotkansilmä]

En ymmärtänyt minäkään mitä Keho tuolla viime tekstillään tarkoitti?
Missä minkä puhumisesta?

                 Jospa hän tarkoitti, tuolla rajan takana, ylhäällä.
                 Vakoilevat!

[Unssi]

                                                   

Hyvät Chandra ja Muut Mietiskelijät,

Chandra, kirjoitit asiastasi niin, että lukiessani tuli olo: olen elänyt tämän ennenkin. Minulla nimittäin on täällä kotikonnuilla yksi ystävä, joka myös jotenkin "törmää apuatarvitseviin" aika ajoin (ei nyt ehkä kodittomiin jne., mutta vakavasti sairaisiin kyllä). Olen iloinen (aikuisten oikeesti) heidän puolestaan, että heillä on teidänlaisianne ihmisiä ja taakkojen kantajia läheisinä.

                                  


Jotkin ihmiset tuntuvat olevan niin rakentuneet, että heillä on voisiko sanoa "auttajan lahja". He ovat kuin mangneetteja, jotka vetävät puoleensa apua tarvitsevia - yhtäkaikki nämä apuatarvitsevat voivat itsekin vaistota sen, että TUOSSA on IHMINEN, joka voi, osaa ja haluaa auttaa. Voihan olla, että AUTTAMINEN on JUURI SINUN TEHTÄVÄSI tässä elämässä. Toisen puolestahan ei voi elämää elää, mutta auttaa voi.


Mutta jotta itse auttaja ei luhistuisi kaiken sen riittämättömyyden tunteen (kun autettavia on niin paljon...), huolen, epätoivon yms. tunteen taakan alle, niin ajattelen, että pieni irtiotto asiasta olisi paikallaan aika ajoin. Kuka auttajaa auttaa, kun tulee burn out?

                         


Tosin, olen huomannut, ettei sydämeltään auttajaa pidättele mikään, kun joku apua tarvitseva on kohdalla...mentävä on. Voin vain toivoa voimia heille ja sinulle Chandra, - ja niin toivonkin...

                                

Onko ihminen sellainen, että löytääkseen kultaisen keskitien, hänen ensiksi TÄYTYY seilata äärilaidasta toiseen?? Olen ajatellut, että taitaa olla: miten muuten hän löytää "keskitien", jollei kokeile ojia tien molemmilla puolilla...?
 :                  :                  :            

Kehon tekstin perusteella hämmästelen hiukan...  Kun taidot (ja tahto) ei riitä asioista keskustelemiseen, niin luodaan foorumi, jossa aletaan keskustella tämän foorumin keskustelijoista? Niinkö se menee...? Voi vain todeta, että VOI, VOI...          

Kiitoksia Keho informaatiosta. Toivotaan heille valaistusta tässä asiassa...  
             


        Keskustelemisiin!



Aurinko           Kauris
Kuu                Rapu
Nousu             Kaksonen

[metsätonttu]

Aha! Hm.

Ei kaikkia asioita tarvitse varmaan niin paljon ymmärtääkään.

[Julena]

Keho, valaistulla egollasi sinä sokaiset kaikki.
Ne, joille näkö oli vielä tärkeä, lähtivät pois.
Sinä itse lähdit perään "valaisemaan" jo valaistua tietä.
Valoa siellä on tarpeeksi ja siellä pystytään keskustelemaan sulkematta silmiä häikäistykseltä. Se, mitä jäi sanomatta, jäi sanomatta sinun ansiostasi. Kiitos.
Kukaan muuko ei enää pysty näkemään mitään kuin Keho ja hänen iso egonsa?
Onpa mukavaa, että myös valaiset täällä olijoille toisen foorumin sisältöä omilla tulkinnoillasi.

Valaisevaa vuotta sinulle.

[sirmakka]

oma kokemukseni oli ennenkuin " kasvoin" hieman ulos "opetetusta" kiltteydestä jota
  kasvan edelleenkin,sillä se on vasta alkusoittoa kasvamisessa,että ei saa sanoa ei saa
  tehdä vaan pitää niin ja näin jne....
  kyllä on sanottava mitä ajattelee,voihan sen sanoa monellakin eritavalla.
  ei saisi olla liian kiltti ettei kävisi kun itselleni......                                                                                    

                     

[Chandra]

Huomenta Unssi ja Muut Mietiskelijät

Kiitos kannustavista ja sydäntä lämmittävistä palautteista!

Ensinnäkin tuosta pitääkö meidän kulkea ojanpohjilla löytääksemme keskitien?
Aika usein kai. ???En puhu muista,mutta ainakin omalla kohdallani näin kävi.Raskastahan se kulkeminen oikein syvässä ojassa oli,vaan sieltä avautui kyllä aivan uusia näkökulmia.Jos ei siellä joskus käy,ei voi tunnistaa muita ojassa kulkevia.
Vaan aika aikaa kutakin ja tärkeää on nousta takaisin tielle myös.

Elämäntehtävä?Kyllä sen olen tiedostanut,että muitten auttamista se kohdallani on.Tällä hetkellä opiskelenkin juuri tuota auttamistyötä.Tietysti siihen pitää olla myös halu auttaa,ei kait muuten onnistu.

Ja tuosta omasta jaksamisesta.Älä suotta huolestu,siitä opin huolehtimaan!Tosin kantapään kautta,eli oman silloisen sairastumisen.
Kun tarvitsen omaa aikaa ja lepoa"en ole kotona",puhelimet pysyvät kiinni.
Lisäksi kesällä mahdollisuus karata maailmasta mökille hiljaisuuteen.Luonto ja monenkirjavat linnut poikasineen seuralaisena.
Olen myös vaihtanut paikkakuntaa hieman tyynemmille vesille,eli sillä tavoin on helpottanut.

Vaikeista ajoista huolimatta,olen myös saanut paljon.Asiat ovat nyt niin hyvin omalla kohdallani,etten uskonut moisen olevan mahdollistakaan.

KIITOKSET Metsätonttu,Inka ja Unssi!Tuki ja lämmittävät sanat tuovat lisävoimaa!

 LÄMMÖLLÄ:Chandra     

[Ippuska]

Mielestäni "majakoita" tarvitaan niin siellä kuin täälläkin. 

[Chandra]

JUUP!
Kävi myös mielessä,että miten tällä foorumilla sitten tiedetään mitä toisaalla kirjoitellaan?Eikös joku sitten ole käynyt"vakoilemassa"myös siellä puolella?
Eikai tuo kiellettyä ole.Itsensä kehittämistä jos etsii erilaisia katsantokantoja asioista.
Jos osoitteen saan,kävisin mielelläni lukemassa myös siellä kirjoittavien ajatuksia.
Ei tämä nyt niin totista puuhaa voi olla?

        

[Kotkansilmä]

joten ainakaan omaa egoani se ei enää vaivaa kuka siitä pulttia ottaa.  :

Voi voi, mitähän siellä " toisella " linjalla onkaan tapahtunut, kun Keho, tuo
mieliala- ja mielipidepoliisi on niin huolestunut egonsa, tuon pienen pelokkaan kehonkuljettajaan kohdistuneista viittauksista ? 

[Kotkansilmä]

En ole puolesta,

                             enkä ole vastaan.

                             MINÄ OLEN.

[Chandra]

Haluaisin kovasti käväistä lukemassa minkälaisesta"mollaamisesta"on kyse ennenkuin äkkiseltään vedän minkäänlaisia johtopäätöksiä hatusta.
Siispa voisiko joku ystävällisesti laittaa tämän toisen foorumin osoitteen vaikka yv:nä minulle?KIITOS!

      

[Elämänilo]

Missä alussa? Monet ovat aitoja alusta loppuun. Ja sanovat aina sen mitä oikeasti
ajattelee, eikä sitä, mitä toivoisi olevan.
 

« Viimeksi muokattu: 2006-01-01, 14:08:07 kirjoittanut Mirjam »

Rooliasussa varmaankin   

   Miksi näin


 Elämänilo   

[Mirjam]

[Ozzette]

En myöskään tiedä,mistä ihmeestä täällä oikein hälistään... Enkä halua vain uteliaisuuttani ruokkia. Noin yleisessä mielessä olen sitä mieltä,että antaa kaikkien kukkien kukkia. Meitä on moneksi ja hyvä niin ! Mutta tieten tahtoen EN ainakaan ITSE halua ketään mollata tms. Koska EN TODELLAKAAN koe olevani ketään toista parempi,fiksumpi tms. Kaikki olemme mielestäni ns.samalla viivalla ja samanarvoisia ! Sanonnat "Ylpeys käy lankeemuksen edellä" ja "Se, joka itsensä ylentää,alennettakoon" ovat mielestäni erittäin osuvia. Samoin sanonnat: "Niin metsä vastaa,kuin sinne huudetaan" tai "Niin makaat,kuin petaat" osuvat myös napakymppiin. SUVAITSEVAISUUTTA,RAUHAA JA RAKKAUTTA peräänkuulutan !!  

[Dorian]

Eivät näköjään täälläkään olevista jokainen enää uskalla kertoa suoraan omia ajatuksiaan meistä täällä olijoista vaan ovatkin keksineet toisenlaisen reitin turhatumillensa eli täältä bannatun omalla, uudella "keskustelufoorumilla" tekevät sen minkä täällä ovat jättäneet sanomatta.  :

Eli siellä kerrotaan enemmänkin tämän foorumin asioista ja ihmisistä kuin konsanaan täällä kukaan uskaltaa ääneen sanoa, joten onkin ollut todella "antoisaa" olla lukemassa, että mitähän sitä täällä tulikaan tehtyä silloin viime vuonna tai mitä nyt on saanutkaan täällä aikaan, kun siellä kuitenkin tulkitaan jokainen tekomme niin erilailla. 

Mutta mukava kuitenkin oli huomata, etteivät ole meitäkään kokonaan hyljänneet vaan käyvät täällä "vakoilemassa", kun eivät kaikki enää muuten kehtaa takaisin tulla.  : Ja sehän on kuitenkin se tärkein asia, että on olemassa EDES yksi paikka, missä voi tuntea olevansa kuin Kotonansa ja puhua suunsa puhtaaksi eli purkaa se kaikki tuskansa sekä kaunansa, jonka oma egonsa on itseilleen saaneet aikaan. 

Eipä täällä enää kovasti viitsi mistään keskustella. Kun tuntuu, että keskustelu käännetään heti aivan muualle ja muihin sfääreihin.  Harmi sinällään, kun alkuun täällä tuntui olevan aivan järjellistä keskustelua. Huumoriakin, jopa! 
Mutta mitäpä näistä, pitäydyn asialinjalla, en häiriköi, en kaunaile enkä kaulaile. Olen se, mikä olen, karmani on kummallinen, mutta se on minun karmani.

Mitäs tässä meikäläinen muuta. 

heh.