Nukuinpas taas levottomasta ja heräilin välillä ja näin tosi paljon unia.
Tässä pari osaa niistä, jos jollekulle tulisi mieleen jotain tulkintaa?
Ekassa unessa menin johonkin perheeseen, jossa oli 6 lasta. En tuntenut heitä entuudestaan ja perheen äiti kiinnitti ammatikseen farkkuihin metallisia kuvia. :
Noh, minulle hän kiinnitti farkkuihini sellaisia kapeita pitkän mallisia lohikäärmeitä ja samalla hän jutteli perheen asioitaan. Kaksi vanhinta tyttöä oli ihan erinäköistä ja niistä hän jutteli, että näitä tyttöjä pidetään rumempina kuin äitiään. Lisäksi heidän kuopuksensa oli pieni vaaleakiharapäinen poika, jonka kanssa heillä oli vaikeuksia "kasvatuksessa".
Tämä poika kuitenkin tuli jossain vaiheessa viereeni nukkumaan ja kertoi tarinansa miten kokee kaiken ja tajusin, ettei pojassa ole mitään "vikaa" ja yritin siis toimia lapsen ja vanhempien välillä jonkinlaisena "tunteiden tulkkina".
Hetken päästä olin isossa kaupungissa ja isossa risteyksessä. Olin liikkeellä nyt oikeasti vuosi sitten jollain lailla päättyneen mies-ystäväni kanssa ja hän poistui autosta punaisten valojen aikana ja sanoi palaavansa, ennenkuin vihreät vaihtuu.
No eipä palannut. Siinä sitten istuin keskellä suurta risteystä avoautossa ja sain vihaisia katseita, kun tukin liikenteen. Minulla ei kuitenkaan ollut auton avaimia, joten en itse voinut autoa ajaa siitä pois. Valot vaihtui moneen kertaan ja aloin tulla jo vihaiseksi ja tiesin, että miesystäväni oli mennytkin tapaamaan jotain naista, eikä edes välittänyt, että jätti minut siihen tilanteeseen.
Sitten liikennevalon kaiuttimesta kuului:" Teidän on heti siirrettävä autonne sieltä, läheisestä apteekista on tullut jo valituksia, että tukitte liikenteen".
Huomasin tosiaan, että apteekki oli siellä vastapäätä.
Vihdoin löysin puhelimen laukustani ja soitin mies-ystävälleni kiukkuisena, että hei haloo, viittisitkös tulla siirtään autoa.
Hän tuli pitkän ajan päästä ja selitteli jotain ympäripyöreää. Huomasin että oli tullut vastahakoisesti ja olisi mieluiten minut siihen jättänyt.
Kolmas unisarjan osa:
Olin kerrostalon pihalla (todellisessa elämässä)ensimmäisen lapseni isän kanssa. (jonka on kuollut 20vuotta sitten). Hän lähti siitä jollain krossipyörällä ja hänellä senaikainen "mottoripyöränahkatakki" yllään. Kävelin hänen vierellään ja hän kaasutteli ja esiintyi krossipyöränsä kanssa ja temppuili sillä ja lopulta ajoi yhtä autoa päin, joka meni ihan kasaan. Olin vähän harmistunut, että pitääkö sitä esiintyä niin paljon, että autotkin hajoaa. Hän oli hieman nolona, mutta jatkoi kaahailuaan.
Neljäs osa:
Kävelin katua ja jostain syystä minulla ei olleet rintsikat kunnolla ylläni paidan alla ja aloin niitä laittaa siis kunnolla siinä kävellessäni. Nostin siis paitani ylös ja paljastin samalla rintani kun laitoin olkaimet päälle jne.
Tien vieressä oli jotain työmaamiehiä ja he huutelivat kaikkea, että pitääkö sitä tulla kadulle irstailemaan ja esittelemään itteään. Olin surullinen, kun en kokenut siinä olevan mitään sen kaltaista, itelle siinä se tuntui luonnolliselta. Mietin, että miten moni luonnollinen asia otetaan niin rumana ja aina ajatellaan, että on miehiä "houkuttelemassa", vaikkei olekkaan. Olin surullinen.
Olin vielä menossa sitten johonkin yhteissaunaan ja meinasin riisua itseni, mutta sitten muistin, että taas tulee sitten sanomista, jote laitoin bikinit päälle.
Että tämmöisiä sekavia... ei niistä taida mitään yhteistä tekijää löytyä
