Hyvin siitä punaisesta langasta kiinni sai Aamunkoitto.
Kyllä tiedän,tunnenkin hoitajia,jotka vanhustentaloissa töissä.
Vai miksi nyt näitä pienimuotoisempia kodinomaisia kutsutaan.
Kahdessa kerroksessa työskennellään ja molemmissa vain yksi yökkö.
Iltavuorossa olleet ovat lääkkeillä tainnuttaneet jo seitsemän jälkeen vanhukset ja auta armias,jos joku sielä vielä valvoo.
(Ei ehditty jutskata,uhkasin mielisairaalalla,jos ei ole hiljaa oli lyönyt kepillään tätä hoitajaa).Totta mooses,jos ei muuten kuunnella,eikä muuta tehdä kun uhkaillaan.Eihän se lyönti kova ollut niillä voimilla,mutta kertoo se jo jotain siitä,miten tämä heiveröinen puolusti itseään.
Pitäisi saada jutella mennä vkl:n miesjutut sun muut keskenään,vaan kun alati kelloja soittavat.
Harmittaahan se tietysti,kun mehevässä kohtaa joudutaan välillä keskeyttämään.
Yleensä yöt menee vain sillä,että kurkataan tietyin väliajoin että kaikki ok.
En sano että tämä olisi yleistä,mutten usko että kovin poikkeuksellistakaan.
En ole koskaan kuullut,että olisivat puhuneet kauniisti ja myötätunnolla asukeista,vain häirikköinä.
Ehkä me puhumme kaikki samasta asiasta,vain eri sävelin.
Hoito on retuperällä joka saralla ja siihen auttaisi pieni palkankorotus ja lisätyövoiman hankkiminen.
Kun tyttäreni alalle opiskeli,oli suuri pelko mennä terveyskeskuksen vuodeosastolle harjoittelemaan.Sitä karttoi jokainen.
Sen sijaan että olisi ohjattu työhön,simputettiin ja työnnettiin edestä pois.
Siltä ajalta,kun itse sairaalassa työskentelin,jäi mukavia muistoja niin hoitajista kuin lääkäreistäkin.
Mutta sen muistan,että opiskelijoista ei silloinkaan välitetty.He olivat jarruja.Ehkä ovatkin alkuun,mutta tulevaa työvoimaa myös.
Koska muutamilla osastoilla työskentelin,täytyy sanoa,että iloisin ja hyväksyvin ilmapiiri oli leikkausosastolla,jossa katson kuitenkin olevan melkoisen vastuun.Jokainen tiesi tehtävänsä ja saumattomasti se kulki sen mukaan,missä vaiheessa leikkausta oltiin.
Osastoilla oli kaikkein suurin nurina.
Kun nyt laskeutuisi rauha maahan tällekin asialle ja ihmiset saisivat turvallisuudentunteensa takaisin.
Monet pelkäävät,miten oman leikkauksen tai hoidon käy,jos lakko tulee.Siksi näen niin helppona juuri sairaanhoitajien käyttää kovana keinona ja kiristyksenä lakkoa.