Onhan se
hyvin arvokasta. Ja enpä usko, että sitä voi koskaan olla liikaa.
Enemmänkin voisi sitä itse tehdä, siis jos nyt ei lasketa, miten tulee lähimmissä ihmissuhteissa/työsuhteissa sitä tehtyä pakostakin/automaattisesti.
Jos vien roskapussia ja kuljen pihan läpi, kerään maasta kaikki roskat samaan syssyyn ja vien nekin. Ihan tuolta kaduilta kyllä en tumppeja ja muita nostele. Yleensä kuljenkin autolla ja silloin se onkin hitusen vaikeampaa kuin jalkaisin.
Sellainen tapa minulla on noissa maksullisilla parkkialueilla, että jos itselle jää parkkiaikaa lapulle, jään 'kytikselle' siihen mittarin luo ja odotan seuraavaa tulijaa ja annan sen hänelle.
Ja niin tuntuu tekevän kyllä jotkut muutkin, olen itsekin pari kertaa saanut samalla tavalla jo valmiiksi maksettua parkkiaikaa.
Vanhuksille ja vaunuja/rattaita työnteleville äideille/isille availen aina ovia, jos kuljen samaan aikaan. Bussissa annan paikan myös vastaaville henkilöille, jos on kaikki istumapaikat täynnä.
Liikenteessä huomioin muita autolla ajaessa. Ruuhka-aikoina päästän kolmioiden takaa ja pihoista autoja kadulle, koska toisin kohdin niistä ei todellakaan muuten pääse, ellei joku anna tietä. Suojateillä pyrin pysähtymään aina, jos pyöräilijä on vauhdissa tai kävelijät odottelee, ellei se häiritse muuta liikenteen sujuvuutta liikaa. Noh, autolla ajaessa voi monella tavalla huomioida muita ja lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Vilkkujen käytön oikealla ajoittamisella yms
Tiedä sitten kuuluko tämä muiden huomioimiseen.
Ja jos joku jossain seisoo "kysyvän näköisenä", niin yleensä kysyn, voinko jotenkin auttaa...
Toki koitan arvioida hiukan, etten nyt ihan joka paikkaan nokkaani tunge. Voisi syntyä jopa kiusallisia tilanteita. <- vanhempi tyttäreni kyllä häpeää tätä puolta minussa ja sanoo aina, että miksi äiti menit puhumaan ihan oudolle ihmiselle.
