seuraava »

[^^Queen Nefertiti^^]

No, en tiedä monellako on tähän mielenkiintoa.. ehkä mielipide tulee vain parilta henkilöltä palstalla.

Haluaisin perusteluja sille, miksi kotimainen/ ulkomainen viehättää, myönnän että pisin suhteeni  oli ulkomaiseen ja sen jälkeen suomalaisia on tullut ja mennyt.

Taas on menossa eksoottinen tapaus, mutta en todellakaan viehäty KAIKISTA ulkomaisista. Voi olla joukkarin pahe tällainen.

Mutta mikä voisi olla syy? Kaikki ulkomaiset eivät edes lähesty vain iskutarkoituksessa. Voiko suomalainen olla yhtä kansainvälinen, sivistynyt, kohtelias, hauska, karismaattinen kuin minkä muun tahansa kansan asukas?

JA naiset ja miehet saa äänestää.

Kokemukset kiinnostaisi, hyvät ja huonot, ja millainen juttu onnistuu.

Serkkuni on ulkomaisen kanssa, suokit ei kuulema tarpeeksi komeita. Toisella serkulla oli ulkomainen. Kummisetäni vaimo on kaunis ulkomainen, eli serkkuni on puolisuomalaisia. jne.

Moni asia painaa vaa´assa mutta sanoisin että tunteikkuutta saattaisi löytyä ulkomaisesta (vesimerkistä) enempi kuin suomalaisesta maamerkistä, heh. Tosin myös suomalainen vesimerkkimies voi olla ihan komea, henkevä, kohtelias.

Ja siis kun ajattelen että nämä herrat on menneiden elämienkin tuttuja, niin toki voivat tulla mistä vain maailmaa. Sehän tekee kaikesta jännittävää.

[Riitta]

Vastasin, etta kaikki kansat samanarvoisia-vaikka olen suhteessa ulkomaalaiseen ja asun ulkomailla.
Minun tapauksessa kylla monikin seikka painoi paatostani, henkevyys, kohteliaisuus ja ..hym..rakkaus

[*Kide*]

Enpä taitais ulkomaalaisen pulkkaan uskaltaa, kulttuurierojen vuoksi. Vaikka k***päitä löytyy kansallisuudesta riippumatta tykkään, että kotomaassa kasvaneet (väristä ei puhuta) tietävät ainakin hieman samoja kulttuuri- ja sosiaalisiatapoja ja -käytänteitä.
Mutta saatampa olla väärässäkin ja ennakkoasenteinen... mutta eipä ole hakukaan päällä 
Nostan hattua niille, jotka saavat homman toimiin on vastapeluri mikä vaan. Ja jos rehellisiä ollaan niin kaikkiahan sen tietää, että jos naapurista aina naidaan, ei hyvää seuraa perillisten suhteen 

[^^Queen Nefertiti^^]

Hm, minulla ei todella ole ongelmana tuo kansallisuus.. pitäisi itsekin äänestää, asuin ulkomailla ja olin ulkomaisen kanssa, puhuin englantia kuin kotikieltä.

Kun oppii tuntemaan tarpeeksi "pahan" suomalaisen, mukava ulkomainen on kuin silkkiä sen rinnalla.

Sitten taas jos ulkomaiseen pettyisi.. niin kunnon suomalainen.

Onko kansallisuudessa se varsinainen ero, vai ammateissa, luonteissa ja sen sellaisessa? Onko ulkomainen urheilija, pankkiiri, muotoilija tai toimittaja suomalaista huonompi tai parempi, kumppanina? Eikös usein suomalaiset mene kuuntelemaan vaikka ulkomaisia filosofian luennoitsijoita, joogaopettajia ja viisaita? Ainakin itse juttelin taas yhden hollantilaisen miehen kanssa, ei pelottanut, kuuluisa designeri, ei tosin kiinnostanutkaan.

Kemiat ovat mysteeri oli kansallisuus mikä oli.

diamond, onko sinusta sattumaa että miehesi on ulkomainen? mitä jos rakkaus ei kestäisi, minne suuntaisit?

[Riitta]

Kysytpa hienosti SA-jaisin tanne tai toinen vaihtoehto on Pohjois-Espania-Suomessa tulisin vain vierailemaan.

[Sanna]

Minulla on ulkomaalainen poikaystävä ja edellinen oli ja sitä edellinen ja....No jos ja kun menen jonnekki ravintolaan niin vain ulkomaalaiset uskaltaa tulla jututtamaan minua, jos suomalainen tulee niin on räkäkännissä tai on jotenkin muuten outo.
Mistäköhän sellainen johtuu.
Kultturi ero on vain rikkaus, ja kun tapasin nykyisen poikaystäväni niin meillä ei ollut yhteistä kieltä, minä olen opetellut kielen jolla nyt kommunikoimme mutta ei ole poikaystäväni kotikieli, puhumme Saksaa.
Jostain syystä vaan minua ei ole suomalaiset miehet enää kiinostanut vuoden 1990 jälkeen.
Ja ulkomaalainen mies uskaltaa itkeäkkin (ei kylläkään kaikki)
Kyllä se on ihan kemioista kiinni onnistuuko suhde.

[*yildirim*]

vastasin tuon viimeisen vaihtoehdon...kaikki ovat samanarvoisia kansalaisuudesta riippumatta.

kokemusta ulkomaalaisista nyt ei ole kuin ystävä pohjalta mutta jos kemiat toimii yms...niin eipä siinä taida aljoakaan kenenkään kansalaisuus painaa...

kultturieroja toki on monenlaisia mutta niidenkin kanssa voi oppia elämään ja erilaiset kultturithan on vain rikkautta varmasti suvulle,lapsille,ystäville ym...

[^^Queen Nefertiti^^]

Enpä osaa lisätä mitään sen kummempaa, rakkaus ei katso rajoja, tai sielunkumppanuus. Näistä lie päinvastoin sanottu, että syntyvät ihan minne päin maailmaa sattuu.

Koetin kyllä olla suomalaistenkin kanssa, tai sitten suomenruotsalaisten, heh.  Itseäni on luultu milloin ranskalaiseksi, milloin saksalaiseksi (siis esim Ranskassa). Kielimuuri huvittaa minua, nyt olisi mahis opetella erästä kaunista uutta kieltä..  ironista kyllä hlö tulee 180 astetta eri suunnasta kuin minne olen aina katsellut. Siis uutta.

Ulkomaisia olen tuntenut, tai tiedän ainakin että merkki on ollut              olipa lista rapuja.. oliko eräskin rapu.

Niin  oliko niitä varoittavia kokemuksia ulkomaisista? Mehän olemme kaikki ulkomaisia toiselle kansalle, mutta jos on universaali asenne? Tai onko mitään hassuja kommelluksia sattunut johtuen eri maista, kielistä, tms?=   

[asboo]

Olen yhden ulkomaalaisen kanssa seurustellut jonkin aikaa ja tietyllä tapaa viehätti se erilaisuus. Mm. ei juonut viinaa ja oli ihan eri tapakulttuurista. Nykyinen rakas on suomalainen.
Tutulla, jolla on venus huoneessa 9, vannoo ulkomaalaisten nimeen. En itse ole huomannut että ulkomaalaiset olisi sen parempia kuin suomalaisetkaan.

[Mirjam*]

Noh, minä ruksasin tuon alimmaisen vaihtoehdon.
Minulla on takana niin oman kansallisuuden(suomen)kuin että muiden kansallisuuden omaavien ihmisten kanssa olleita syviäkin/pitkiä suhteita takana.

Molemmat on olleet jees. 
On toki selvää että kielelliset ja kulttuuriset erot tuovat lisää haastetta suhteeseen, mutta samalla mitalla "eksotiikkaa"jostain muusta, mitä ei koe saavansa oman kansalaisuuden omaavalta puoliskolta.
Eli loppupeleissä menee aika tasan.

Lopun viimeksihän kaikki on lopultakin (ikävä kyllä) itsestä kiinni.
Jokainen on oman suhteensa sujuvuudesta vastuussa oman itsen osalta 100%sesti  ja silloin suhde on totaalisen 200%ttinen. 

Ei sillä kansallisuudella ja syntyperällä ole oikeasti mitään merkitystä.

[^^Queen Nefertiti^^]

Ei siis voida sanoa että järjestään suomalaiset kohtelevat naisiaan huonosti tai ulkomaiset on epärehellisiä ja pettureita?

Että kansallisuus määrittäisi luonteen?

Erään mielestä suominaisia kiinnostaa juuri ulkomainen komistus, toinen saattaa itse kokea kielimuurin hankalaksi, mutta ainahan kieliä oppii puolin ja toisin. Itseä kun kiinnostaa maailman markkinat, tämä ei ole ongelma.

Sitäpaitsi henkisen naisen on parempi katsella aika laajoja maisemia, kokemus osoittaa.

October 25, 2007
You are a very knowledgeable person, k. In general, women born under Sagittarius are staunch ideologists, and when this tendency is mixed with their more masculine side, it gives them a very black and white way of expressing their opinions. It's often as if what they are saying is always the God's honest truth. Today's celestial energy could help you to be a little more flexible and tolerant in your relations with other people.

[Asterix]

Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ihmisarvoltaan,
mutta kumppania valitessa mielin muuta kuin suomalaista "laatua".

Sen verran on kokemusta tullut kartutettua suomalaisista
ja muun maalaisista miehen puolikkaista,
että tiedän, että huonosti olisin onnellinen ja tyytyväinen
suokin kanssa
-ja omasta onnestahan tässä omassa elämässä on kysymys.

Toki on muitakin kansallisuuksia, joista en kovin ensimmäiseksi
kumppania katselisi, ellei sitten eteen kävele
joku mega-poikkeus-tapaus kautta aikojen.

Jos nyt puhutaan suomalaisesta miehestä, niin.. :
Minua tökkii ainainen surumielisyys, itsesääli, uhoaminen, kateus,
tavat ja etenkin juomatavat eniten ja heikot rakastajan taidot,
-enkä puhu nyt ainoastaan seksistä,
vaan koko paketista kokonaisuudessaan.

En ole vielä tavannut suomalaista miestä,
joka olisi saanut sukat jaloissani pyörimään ja polvet heikoiksi
ja sydämen läpättämään ja vielä haluamaan lisää..
-mutta pidän toki mielen avoinna,
jos joku (suomalainen) kuvittelee siihen pystyvänsä.

Toki tunnen muutamia ihan ok suomalaismiehiä
ja tässähän voisi alkaa luetella eri kansallisuuksista olevista
miehistä vaikka mitä puolia, mutta koska aihe on
suomalainen vs ulkomainen ja sitä ulkomaista
ei ole sen kummemmin eritelty,
niin sanon mielipiteeni kuvastani vain suomalaismiehistä.


Maailma ei ole Suomi ja Ulkomaat, vaan ulkomaat
käsittävät Suomen lisäksi 193 muuta itsenäistä valtiota,
6 ns. de facto-maata, 2 muiden maiden tunnustamaa yksikköä,
yksi ritarikunta ja mikrovaltioita, joita ei ole muut maat tunnustaneet.

Tämän lisäksi lukematon määrä kansallisuuksia ja etnisiä ryhmiä
-tai kai nekin joku on laskenut?

Katso Wikipediasta.

[^^Queen Nefertiti^^]

Mukavaa Sasha että sinäkin vastasit, odottelinkin, koska aihe on minulle kiinnostava. Maailma on "Suomi ja ulkomaat" kun on suomalainen astrosivu kyseessä-

Nyt on niin että nyk. ihastukseni voisi olla vaikka suomenruotsalainen (kauan hakkailtu suomenruots. kanssa, mutta puuttui henkinen valo), nuoret suomalaismiehet ei ole niin juntteja kuin edellinen sukupolvi. Mutta kun ei ole suomalainen, heh. Samanlainen henkinen uteliaisuus, kaunis kroppa ja kasvot, urheilullisuus voisi löytyä kyllä muualtakin, mutta myös hänen maastaan (tulee visiot taiteesta, teatterista jne).. ihmeen hyvin huumori natsaa.

Joka maassa voi olla röyhkeyttä, petollisuutta, tunteettomuutta jne.

Mutta aika kauan annoin aikaa tässä että suomalainen löytyisi, kuten myös serkkuni antoi aikaa työnhaulle, ja taas lähtee ulkomaisen poikaystävän kanssa ulkomaille (siis sinne missä miehen juuret, ei hänen kotimaansa). Hmm..  juttelin suomimiehenkin kanssa tuossa bileissä+liikelounaalla 3 kanssa, mutta kun ei ollut kemioita! Siis se ei voi olla ulkonäköasiakaan puhtaasti, suomalainenkin yrittäjä voi menestyä+tarjota vaimolle jotain jne. Joku sielujuttu on kyseessä, että synnytään minne sattuu (karma ja dharmasuhteet).

[Kuutiikeri]

Voi olla kyse tietyistä piireistä. ..esimerkiksi millaisia suomalaisia miehia päätyy juuri suomessa vaikka liike-elämään..? voiko siihen olla eri syyt ja taustat eri maissa.. esimerkiksi enemmän yleistä kulttuurin ja taiteen tuntemusta voipi olla ranskalaisella liikemiehellä, kun meilla suomessa asiat jaotellaan yleensä vähän liiankin tarkka-rajaisesti.

Tai sitten voi olla kyse kieli-ja kulttuurimuurin tuomasta yrittämisen ja yhteisymmärryksen hakemisen vivahteesta. Mikäli ollaan samasta maasta ja kulttuurista, oletetaan ehkä liiankin helposti(vars miehet) että ymmärretään itsestäänselvästi joitain asioita, eikä niistä sitten erikseen tarvitse puhua. Ehkä erilaisuus tuo selvemmin esiin samankaltaisuuden?

[^^Queen Nefertiti^^]

Mutta puhun kemioista, vetovoimasta, sielukumppanuudesta, se ei todella katso maan rajoja, pikemmin yli niiden.. kulttuurin tuntemus on toki hyvä juttu, ja bisnesvaisto..