Mirjam*
Kanta-astroilija
Viestejä: 313
Maata ei peritä isiltä, vaan on lainassa lapsilta
|
 |
« : 23.10.2007 11:49:20 » |
|
Ohessa artikkeli joka on julkaistu Helsigin sanomissa 01.05.2006 Osiossa ELÄMÄ JA TERVEYS D2
Artikkelin kirjoittaja Janne Viljamaa (Sosiaalipsykologi, Yhteistyötaitojen aikuisopettaja.) on antanut luvan artikkelin julkaisuun.
"SAISIT KYLLÄ HÄVETÄ!"
"HÄPEÄ SULKEE IHMISEN YHTEISÖN ULKOPUOLELLE"
" Et taaskaan pessyt käsisäsi, häpeä! Olet aina myöhässä, voisit kyllä hävetä! Häpeä on ihmissuhteissa jatkuvasti läsnä. Lapsesta asti meitä opetetaan häpeämään eri asioita ja vastaavasti arvostamaan toisia. Kasvamme kiinni yhteisömme häpeään, niin että eri perheistä ja ympäristöistä tulevien on usein mahdoton ymmärtää toisen häpeää.
Mattisen perheessä opetetaan ouhumaan hillityllä äänellä ja teitittelemään vanhempia ihmisiä. Kekkosen lapset eivät tunne häpeää, vaikka kailottavat suureen ääneen. Törmätessämme toiseen kulttuuriin huomaamme, miten erilaisia ovat arvot ja myös häpeä.
Auktoriteetit istuttavat meihin tärkeäksi pitämiään asioita ja opettavat häpeämään. Häpeä on eristävä tunne, joka sulkee pois yhteisöstä.
Lapsi voi oppia, että jos hän ei arvosta vanhemman tärkeäksi pitämiä asioita ja häpeä oikein, niin hän ei saa aikuisen hyväksyntää.
Lapsi tavallaan ostaa hyväksynnän. Hävetä voi likaisuutta, etuilua, köyhyyttä, maiskutusta ruokapöydässä tai ahneutta. Kotoa saadut häpeän aiheet istuvat meissä.
Jos omat vanhemmat ovat aina korostaneet muiden huomioonottamisen merkitystä, tunnemme piston sydämmessämme kohdellessamme muita töykeästi. Vaikka murrosikäinen kapinoi vanhempien arvoja vastaan eikä suostu häpeämään näiden opettamia asioita, yllättävän harva kuitenkaan suuntaa aikuisena vanhempiensa arvomaailmasta täysin päinvastaiseen suuntaan. Kriisitilanteessa, kun rahat tai usko loppuvat, on helppo palata kotoa saatuhin turvallisiin arvoihin.
Aikuinen voi sanoa lapselle: "Nyt sinä olit tuhma, eikä äiti enää tykkää sinusta." Lapsi oppii häpeämään "Tuhmana" olemista . Ilman sitä hän ei saa aikuisen rakkautta. Jo aivan pieni lapsi voi oppia kielteisten tunteiden patoamista. Kotona on sallittua näyttää vain myönteisiä tunteita. Jos kielteisyyden näyttämiseltä on kanava poikki, myös rajummat tunteet tulvahtavat esiin kiertotietä. Mukautuvaksi painostettu voi kehittää psykosomaattisia oireita, kuten päänsärkyä, vatsakipuja ja verenpaineen nousua kääntäessään vihan sisäänpäin.
Ympäristön on oltava turvallinen jotta uskaltaa olla vihainen, pettynyt ja turhautunut ilman hylkäämisen pelkoa. Lapsen ei tarvitse opetella piiloagressiiviseksi vihan naamioijaksi. Kun ihminen naamioi vihaa, hän kanavoi vihan juoruiluksi, manipuloinniksi ja toisten eristämiseksi. Näin ei tarvitse kärsiä agrssiivisuuden häpeästä, kun viha on näppärästi kätketty maton alle. jos vain pojan on sallittua näyttää agressiivisuutta suoraan ja avoimesti raivoamalla, ja tytöltä odotetaan kiukun nielemistä, häpeä pakottaa tytön piiloagressiivisuudeksi."
"TIETOKULMA"
" Heikkoitsetuntoinen häpeää helposti asioita, joita hänen ei tarvitsisi.
Vahva itsetunto on suoja sosiaalista painetta vastaan, jolloin ihminen voi olla oma itsensä vieraassakin seurassa.
Häpeä on usein tiedostamatonta. Meitä on elämän varrella opetettu häpeämään eri asioita.
Itsensä ja arvonsa tunnistava oppii käsittelemään myös häpeäänsä.
Ei ole olemassa oikeita arvoja, joita kaikkien pitäisi noudattaa, tai häpeää jota kaikkien pitäisi tuntea.
Työpaikan valitessaan ihminen sitoutuu työn arvoihin ja tätä myötä myös häpeään. Aamuunisenkin on tultava ajoissa työpaikalle, eikä tempperamenttinen voi olla tyly asiakkaille kiivaaseen luonteeseensa vedoten."
ONKO SINUA JOSKUS HÄVETTÄNYT?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Totuus ja Vääryys kylpivät yhdessä. Vääryys nousi ensin vedestä ja pukeutui Totuuden vaatteisiin. Koska Totuus ei puolestaan halunnut pukeutua Vääryyden vaatteisiin, hän liikkuu alastonna. https://www.astro.fi/blog/Mirjam%252A |
|
|
|
|
|
|
Mirjam*
Kanta-astroilija
Viestejä: 313
Maata ei peritä isiltä, vaan on lainassa lapsilta
|
|
« Vastaus #3 : 24.10.2007 08:52:59 » |
|
Joo, kyllähän tuota häpeää ja häpeäntunnetta on monenlaista ja varmaan jokaisella niitä on hyvin paljon muistoissa juuri kouluajalta. (?) Ainakin itselläni. Toki sitä on paljon koettu muuallakin läpi elämän. Osa häpeän kokemista on varmaan ihan tervettäkin ja joskus jopa toivottavaa. Mokailulle itsensä alttiiksi asettaminen vapauttaa tietynlaisesta häpeästä. Olen aktiivisesti mokaillut läpi elämäni ja nykyään melko aktiivisesti. Se on oman kokemukseni mukaan hyvin vahvistavaa.  Itse mietin tuon artikkelin luettuani juuri sitä, että minä keinoja itsellä ja ihmisellä ylipäätään on peittää tuollaista häpeää, josta tuossakin kirjoitetaan? Nehän on aina itseltäkin salattuja, eihän ne muuten toimisikaan. Kotona on sallittua näyttää vain myönteisiä tunteita. Jos kielteisyyden näyttämiseltä on kanava poikki, myös rajummat tunteet tulvahtavat esiin kiertotietä. Mukautuvaksi painostettu voi kehittää psykosomaattisia oireita, kuten päänsärkyä, vatsakipuja ja verenpaineen nousua kääntäessään vihan sisäänpäin.
Ympäristön on oltava turvallinen jotta uskaltaa olla vihainen, pettynyt ja turhautunut ilman hylkäämisen pelkoa.
...piiloagressiiviseksi vihan naamioijaksi. Kun ihminen naamioi vihaa, hän kanavoi vihan juoruiluksi, manipuloinniksi ja toisten eristämiseksi. Näin ei tarvitse kärsiä agrssiivisuuden häpeästä, kun viha on näppärästi kätketty maton alle. jos vain pojan on sallittua näyttää agressiivisuutta suoraan ja avoimesti raivoamalla, ja tytöltä odotetaan kiukun nielemistä, häpeä pakottaa tytön piiloagressiivisuudeksi."Minun on ainakin pitänyt piilottaa lähes kaikki kielteiset tunteeni lapsuudessa jo siksi, että pysyn hengissä tai ainakin jonkinlaisissa sielun ja ruumiin(kehon) voimissa. Olen esim miettinyt uskontoja, uskomuksia, new age suuntauksia yms, miten pitkälle ne voi olla ihmiselle keino lakaista maton alle kielteiset tunteet? Tyyliin: kaikki on rakkautta? Eikö silloin vai kykene käsittelemään kaikkia tunteita ja elämänmuotoja ja ottamaan niitä vastaan, kokemaan .... Miten paljon nämä padotut tunteet aiheuttaa mielenterveysongelmia jne? Vääränlainen häpeä voi saada ihmisen elämään uskomusten maailmassa...  |
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 24.10.2007 08:54:51 kirjoittanut DeltaPavonis »
|
tallennettu
|
Totuus ja Vääryys kylpivät yhdessä. Vääryys nousi ensin vedestä ja pukeutui Totuuden vaatteisiin. Koska Totuus ei puolestaan halunnut pukeutua Vääryyden vaatteisiin, hän liikkuu alastonna. https://www.astro.fi/blog/Mirjam%252A |
|
|
|
Ippuska
|
|
« Vastaus #4 : 24.10.2007 10:30:26 » |
|
VALTAVAN syviä ja tärkeitä kysymyksiä pöydälle nostit, väkisinkin mieleen tulla pulpahtelee vaikka mitä teemaan liittyen... "Anteeksi että olen olemassa" asenne ja olemus näkyy jopa "katukuvassa" - harva siellä kulkee rinta aidosti rottingilla ja ilo silmissä ja hymy huulilla PALJON näkyy juuri päinvastaista, välinpitämättömyyttä itsestä/muista, pakoa huumeisiin/itsetuhoa/negaa jos jonkinsorttista. JOhtuenko JUURI siitä häpeän tunteesta  Onko HÄPEÄ=PERISYNTI ? |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
AUTTAJA
|
|
« Vastaus #5 : 24.10.2007 11:09:04 » |
|
# KUN USKOO KOHTALOON = EI TARVITSE HÄVETÄ # # KUN EI MYÖSKÄÄN KADEHDI, KIIREHDI, MUREHDI # t.timo  RAKASTAKAA KAIKKEA = JUMALAA  |
|
|
|
|
tallennettu
|
Ikuisesti kun elämme - Miksi murehdimme?
|
|
|
|
Ippuska
|
|
« Vastaus #6 : 24.10.2007 11:13:40 » |
|
Häpeästä ja murheesta TAKAISIN iloon ja paratiisiin Keksiikö joku paremman sanan korvaamaan TAIVAS-sanaa, tarkoittaen HEAVEN ? |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Ippuska
|
|
« Vastaus #7 : 24.10.2007 11:30:00 » |
|
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
AUTTAJA
|
|
« Vastaus #8 : 24.10.2007 12:11:59 » |
|
Häpeästä ja murheesta TAKAISIN iloon ja paratiisiin Keksiikö joku paremman sanan korvaamaan TAIVAS-sanaa, tarkoittaen HEAVEN ? Taivas = rakkauden lavetti Elämä = kiire Helvetti = murhe Usko = lahja Toivo = lapsi Rakkastelu = taivastelu Paras mies = auttavainen Paras nainen = antavainen t.timo  |
|
|
|
|
tallennettu
|
Ikuisesti kun elämme - Miksi murehdimme?
|
|
|
|
|
|
Ippuska
|
|
« Vastaus #10 : 24.10.2007 13:48:19 » |
|
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #11 : 24.10.2007 14:12:03 » |
|
Tää on kyllä minulle ihan vierasta.. olin joskus erään kanssa jolla oli näitä ongelmia, mutta minähän hyväksyn kaiken ja autan, ja sen jälkeen onkin superturbovaihde mennyt päälle.. (miten tässä näin kävi)
|
|
|
|
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
pagan
Kohtuuastroilija
Viestejä: 52
|
|
« Vastaus #12 : 26.01.2008 02:05:40 » |
|
Löytyihän joku vanha ketju, jossa puhutaan häpeästä. Itsellä kun on tämä aika menossa, ja toivottavasti loppusuoralla, jossa kaikki padotut, vanhat ja kielletyt, piilotetut tunteet tulvivat esiin, niin nyt iski sitten tämä tunne. Häpeä. Sain tekstiviestin, joka laukaisi aivan mielettömän tunnevyöryn. Se tulvi ylitse, niin että meinasin hukkua siihen. Oikein paukahti tietoisuuteeni. Minä näin taas koko elämäni aivan uusin silmin. Ja minä näin sen kaiken häpeän, ne monet häpeälliset tilanteet ja vielä häpeällisemmät ihmissuhteet. Se oli niin vastenmielistä, että aloin voimaan pahoin. Ajattelinkin yhdessä vaiheessa, että oksennanko. No en sitten kuitenkaan. No, sainpahan ryvetä siinä häpeässä oikein kunnolla, mutta kyllä tuli hyvä olo, kun se tuli pois, tai ainakin osa. Luin drPhilin kirjasta, että sitä lapsuudestaan oppii, kuka mitäkin, mutta kun joku asia toistuu ja toistuu, niin sitä oppii, että "sellaista on elämä". Ja minä opin joka päivä aamusta iltaan, että elämä on häpeää ja häpeällisiä ihmisiä. Ja niitä minä sitten olen tainnut haalia elämääni, että on tuntunut kotoisalta. Minä olen näköjään valinnut niiden satojen ihmisten joukosta juuri ne, jotka tuottavat minulle sitä häpeää suurin piirtein sen verran, kuin mitä oli ensimmäiset parikymmentä vuotta elämästäni.´ Voi hyvänen aika, kun on taas kuin kalikalla päähän lyöty. Tieto lisää tuskaa, tai tässä tapauksessa pahoinvointia  Mutta Onneksi tämä totuus tekee vapaaksi!!! Ja taas ollaan askeleen lähempänä sitä omaa itseä. Oikein odottaa seuraavaa häpeä-vyöryä, jotta se ei enää sabotoi elämääni. Ja etten enää ainakaan usko siihen. Joka kerta kun tällainen tunnevyöry on tullut, ja mennyt, oli se sitten mikä tunne tahansa, niin olo on kuin heränneellä. Ja ehkäpä sitä onkin. Tulee sinuiksi tämän tunteen kanssa, niin lakkaa häpeämästä häpeäänsä  Kuulostaapa paradoksaaliselta. |
|
|
|
|
tallennettu
|
"Suojelemme vain sitä, mitä rakastamme.
Rakastamme vain sitä, minkä ymmärrämme.
Ymmärrämme vain sen, mitä meille opetetaan."
Robert Dione, luonnonsuojelija
|
|
|
|
Riitta
|
|
« Vastaus #13 : 28.01.2008 18:14:13 » |
|
Hapea sanalla on kylla manipuloitu ihan tarpeeksi-jos ei ymparisto niin vanhemmat.
Mutta onko meidan pakko haveta-kaikkihan tekevat virheita, eika aina voi onnistua-entas sitten
On vain kehitettava tervetta itsetuntoa ja ajatella itsekseen next time
Lapsille siita todella voi jaada traumoja koko iaksi jos ei ole tarpeeksi ymmartavaisia ihmisia.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Elektra
|
|
« Vastaus #14 : 29.01.2008 09:51:35 » |
|
Hävettää ihan kirjoittaa tätä, mutta toisaalta minulla on ollut mahdollisuus syntyä perheyhteisöön, jossa piti hävetä kaikkea mahdollista mm. ääneen nauramista  Siinä oli mahdollisuus kehittää itselleen täydellinen anteeksi kun olen olemassa-syndrooma. Matkalla on tullut siis koettua hyvin paljon tilanteita, joissa on ollut mahdollisuus kokea häpeää käyttäytymisensä (häpiä tyttö ku tuollai nauroo rutkatat), puheidensa (etkö älyä hävetä kun tuollai mänit sanomaan viisaammilles), olemuksensa vuoksi (herramujee minkälaisissa vuatteissa kulet - etkös häpiä) sekä myöskin myötähäpeää ( kyllä minä sinuna häpeäisin, kun...) ... Myötähäpeään muuten suosittelen lääkkeeksi elokuvia, kuten Uuno Turhapuro ja Borat...  http://blog.wired.com/gadgets/a-borat2.jpgMutta kas, tavoitin itseni eräänä iltana sanomasta teini-ikäiselle, ettei häpeään kuole eikä siihen ole kuollut tietääkseni kukaan... minkä jälkeen nauroimme asialle häpeämättömän kovaäänisesti (eikä tullut mummopuolivainaa kopsauttamaan kepillään saati tippunut tulikivi taivaasta päähämme) Ben Malinen on kirjoittanut aiheesta kirjan Häpeän monet kasvot, mitä en ole valitettavasti ehtinyt vielä lukemaan. Ja niille, jotka eivät tiedä tätä kansallisaarrettamme, häpeää, että mitä se oikein on: http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4pe%C3%A4ja ensiapukeino häpeään: http://hikipedia.info/wiki/Sensurointipalkki- hävyttömästi virnuillen Elektra - |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
