meruska
|
|
« Vastaus #30 : 04.11.2007 21:26:25 » |
|
Skorpparinousuinen olen minäkin... ja eniten olen toivonut olevani vaikka leijonanousuinen!!! Ihmisten kanssa.. siis aina joku mättää toisten ihmisten kanssa, tiedä sitten olenko liian hypnoottinen ja rankka ihminen vai mikä. Tuntuu vain ettei ne tajua mua ollenkaan, vaikka miten päin yrittäisi olla. Olen ulkonäkökeskeinen, joskus turhankin pinnallinen, (k-pää??) aina pitää yrittää tehdä häikäisevä vaikutus kaikkiin. Dramaattinen tapaus heh heh... Olen usein muiden silmätikkuna, voi olla että yritän joskus tahallanikin shokeerata ympäristöäni "siinähän vikiset..." -tyyliin ja naureskelen mielessäni aiheuttamaani hämmennystä. Skorppari kohtelee sinua niin kuin kohtelet häntä. Kaikesta provosoinnista huolimatta en muserru koskaan. Tuntuu että omistan niin kovan panssarin, ettei sitä lävistä MIKÄÄN eikä KUKAAN. Ja varoa saakin jos joku yrittää tulla vahingoittamaan läheisiäni tai itseäni. Ei olekaan yhtään pöllömpää olla noususkorppari, se voikin olla vahvuus! Kun toiset kitisee vieressä, että kaikki menee päin seiniä, noususkorppari vain hymyilee sisältä päin... P.S. En omista neptunusta ykköshuoneessa... Heh! Moonstar! Kyllä noususkorppari onkin myös vahvuus. Sitä ei käy kieltäminen. Mutta kaikella on nurjapuolensa ja ajoittain sitä väsyy jatkuvaan järkyttämiseen. Joskus sitä toivoo että ihmiset näkisivät sen kaiken läpi ja tulisivat vastaan ilman mitään varuksia taikka odotuksia taikka jatkuvan tuen tarvetta. Olisin iloinen jos joku tarjoaisi olkapään mullekin välillä!..... Tosin se että päätän nöyrtyä ja nojata siihen ja ehkä itkeä tirauttaa on taas ihan toinen juttu....
|
|
|
tallennettu
|
Taivasta katsellen ja ihmetellen
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #31 : 04.11.2007 22:03:55 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
rubiinitar
|
|
« Vastaus #32 : 04.11.2007 22:22:34 » |
|
Hahaa Marimekko tosiaan, bad word... !!! Arvatkaa kärsinkö seitkytluvun retromuodista, kävin juuri jälleen goottiliikkeessä, jossa muut asiakkaat ovat n. 30 vee nuorempia Onneksi kauppias on vanha sielu eikä katso minua wanhaa noitaa ulos kaupastaan... Minun huushollissani ei myöskään :knuppel2:ole modernia muu kuin tietsikka ja keittiökoneet, kaikki muu antiikkia tai itämaista tavaraa. Nuorempana oli joitain hieman uudempia kalusteita (tosin antiikki lookalikea nekin), mutta oli pakko hankkiutua niistä eroon ja hankkia aidot tilalle
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Stareyes
Kanta-astroilija
Viestejä: 580
Tuon kultaisen säteen, missä ikinä kuljenkin
|
|
« Vastaus #33 : 05.11.2007 09:30:41 » |
|
Tämä viestiketju on tarkoitettu Skorpioninousuisille, joilla Neptunus 1.Huoneessa. Aihe lipsuu pois siitä mistä on kyse.
|
|
|
tallennettu
|
"Mikä haavoittaa sinua niin paljon, että tunnet olevasi pakotettu haavoittamaan minua, jotta parantuisit?"
|
|
|
Lilli
|
|
« Vastaus #34 : 12.11.2007 16:23:25 » |
|
Tutkailin tuossa tuttavieni karttoja ja tuon ensin mainitun miehen lisäksi tunnen ainakin kaksi :a, joilla on ykköshuoneessa. Heillä ei ole tiettävästi masennustaipumusta, tai jos on, niin he pitävät sen omana tietonaan. Skorpionimaiseen tapaan heidän sisäinen maailmansa jää aikalailla vieraaksi näin normaalissa kanssakäymisessä. Toinen näistä henkilöistä on kuitenkin muusikko ja hän ilmaisee tuntojaan musiikin kautta. Myös toinen on taiteellinen - hänen ammattinsakin on taiteellis-tekninen - ja on tarkka niin omasta kuin ympäristönsäkin ulkonäöstä. Sisäinen maailma näkyy parhaiten sisustamistyylissä, mutta myös musiikkimaussa. Tästä henkilöstä olen hieman huolissani, pääasiallinen sisustusväri on harmaa ja kuuntelemansa musiikin lyriikat ankeita.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Starwind
Kohtuuastroilija
Viestejä: 96
|
|
« Vastaus #35 : 13.11.2007 14:25:52 » |
|
Heissan, täälläkin kirjoittelee nousu skorppari, jolla neppari yhtymässä aurinkoon 1. huoneessa, joka onneksi on jouskari! Lyhyesti sanottuna elämä ei aina ole ollut ruusuilla tanssimista ja masennustakin löytyy. Ekan kerran se iski myöhemmässä teini-iässä, kun perhe muutti takaisin Suomeen Afrikan lämmöstä... siinä menikin pari kolme vuotta tajuamatta edes mikä mättää, kunhan mätti Opiskelun aloittaminen auttoi, tosin sittenhän tuli kuvaan alkoholi, mutta onneksi ei kuitenkaan vienyt mennessään. Joskus joku on jopa sanonut, että mulla menee alkoholi hukkaan, kun oon ihan yhtä hullu selvinpäinkin... Nykyään osaan käyttää alkoholia, mutta erityistä tarvetta siihen ei ole, eli voin olla ilmankin hyvinkin pitkiä aikoja. Yksinäiset kaudet ovat tulleet tutuiksi. Nytkin on meneillään semmoinen ja vähän on se masennuskin yrittänyt pukata päätään, mutta onneksi tällä kertaa tajusin sen ajoissa ja hain saikkua. Eli kotona olen, mietin syntyjä syviä ja yritän löytää iloa elämään . Tuntuu, että nyt käyn läpi myös niitä edellisen masennuksen aiheuttamia ja aikaisia juttua. Nyt on elämän kokemusta rutkasti enemmän ja tuntuu, että tällä kertaa tästä on mahdollista selvitä paremmin. Ehkäpä se feeniks-lintu nousee tuhkasta tämän jälkeen Ei elämä helppoa ole, mutta ei sen kai pidäkään olla Itse katson sitä Suomeen paluuta siten, että minun piti oppia uudestaan pitämään Suomesta. Se on toteutunut. Ulkomailla koen yleensä olevani ihan yhtä kotona kuin täälläkin. Kai sitä on tullut aiemmissa elämissä elettyä vähän joka puolella. Koti on tämä maailma Nyt on hyvä olla Suomessa, ehkä joskus jossain muualla tai sitten ei. Aika näyttää Tsemppiä matkaan skorppari/neppari nousuiset, kyllä se tästä iloksi muuttuu
|
|
|
tallennettu
|
Au jousimies, kuu vesimies, nousu skorppiooni, mc leijona Keltainen yliääni ihminen
|
|
|
Synapsi
|
|
« Vastaus #36 : 13.11.2007 14:56:56 » |
|
Taidanpa minäkin raapustaa vielä tuosta nousunepparin yhteydestä "huimausaineisiin". Alkoholin kanssa on joskus läträtty, mutta jo nuorena huomasin, ettei minun tarvitse välttämäti itse juopotella, riittää kun on tekemisissä juoppojen ja narkkarien kanssa. Pääsee leveleille siinä sivussa Olen ollut aina erittäin kiinnostunut tietoisuuden ja tajunnan eri tasoista ja lienee hyvin skorpparimaista tutkia niitä myös oikoteiden eli päihteiden kautta. Nykyisin minua kutkuttaa eniten shamanismi. Muiden kiireideni takia en pysty sitä vielä laajamittaisesti harjoittamaan, mutta mikäs kiire tässä on. Annan homman muhia alitajunnassa ja neptunuksen avulla rakentua tiedostamattomilla alueilla. Tunnistan syvän tarpeen sulautua johonkin suureen. Onneksi on musiikki ja taiteet joihin voi sukeltaa. Musiikkia kuuntelen joka solullani, 'kokovartalokorvalla'. Ja mieluiten sellaista musiikkia, jossa ei ole sanoja. T. Synapsi
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Stareyes
Kanta-astroilija
Viestejä: 580
Tuon kultaisen säteen, missä ikinä kuljenkin
|
|
« Vastaus #37 : 14.11.2007 14:27:16 » |
|
Skorpionimaiseen tapaan heidän sisäinen maailmansa jää aikalailla vieraaksi näin normaalissa kanssakäymisessä. Tuon allekirjoitan siinä mielessä, että minulle itsellenkin oma sisäinen maailma on outo. Kun Neptunus luo illuusioita ja järkiminä ei tajua sen juttuja, olen täysin pihalla itsestäni välillä Myös toinen on taiteellinen - hänen ammattinsakin on taiteellis-tekninen - ja on tarkka niin omasta kuin ympäristönsäkin ulkonäöstä. Sisäinen maailma näkyy parhaiten sisustamistyylissä, mutta myös musiikkimaussa. Tästä henkilöstä olen hieman huolissani, pääasiallinen sisustusväri on harmaa ja kuuntelemansa musiikin lyriikat ankeita.
Itselläni myös synkkyystaipumusta ja siksi en kuuntele melankolisia sävelmiä. Koska 'pakenen' kaikkea ikävää. Minulle myös tuo musiikki avaa oven ulospäin. Kuunnellessani sitä, avaudun iloiseksi, se poistaa junnaavat mielteet ajatuksista ja helpottaa oloa. Ja runoilu on myös minulla yksi keino purkaa sisäistä maailmaani.
|
|
|
tallennettu
|
"Mikä haavoittaa sinua niin paljon, että tunnet olevasi pakotettu haavoittamaan minua, jotta parantuisit?"
|
|
|
|
sinima
Kohtuuastroilija
Viestejä: 76
|
|
« Vastaus #39 : 14.11.2007 15:39:41 » |
|
Heips,
tässä myös skorppari-nousuinen (+ kuun alasolmu 12. huoneessa, orbi -6), jolla on Neptunus 1. huoneessa sekä Pluto MC:llä (orbi -2) yhtymässä Uranukseen.
Olen ollut ongelma itselleni koko elämäni, jo 40 vuotta. Itse asiassa olen elänyt jo monta elämää, sillä olen aloittanut ja lopettanut niin työ- kuin ihmissuhteita useamman kappaleen. Töitä on toki aina ollut, mutta ihmissuhteita ei, ja viimeiset vuodet olenkin ollut sinkkuäitinä - parasta varmaan kaikille, että näin on.
Toivoisin, etten olisi niin herkkänahkainen ja säikky. Ihailen ihmisiä, joita eivät pienet asiat hetkauta eivätkä päällepäsmärit säikäytä. Minusta tuntuu, että vanhimmiten, kun pitäisi tulla vahvemmaksi ja itsevarmemmaksi, minulle onkin käynyt päinvastoin. Rasitan itseäni ihmisten tietoisilla tai tiedostamattomilla negatiivisilla kommenteilla ja varon lähes neuroottisesti loukkaamasta muita. Eihän totaalinen piittaamattomuuskaan ole hyväksi, mutta kultainen keskitie on vaikea löytää, ja ärsyttävää on turha herkistelykin.
Mitä tulee päihteisiin, niin nekin ovat vanhimmiten jääneet. Nuorena en todellakaan sylkenyt pulloon ja sätkääkin paloi askitolkulla, puhumattakaan kaikenlaisista muista nautintoainekokeiluista. Nyt olen aika tylsää seuraa, sillä en mielelläni nautiskele viinaksia enkä muitakaan päihteitä (makeaan olen kyllä koukussa), kun niistä tulee mieletön darra ja elämä pysähtyy pariksi päiväksi. Koska en kestä krapulaa/morkkista, niin mieluummin olen erakko tylsimys.
Ei sillä eikä sen puoleen; lapsuuteni ja nuoruuteni eivät todellakaan olleet mitään "normaalikuvioisia", joten sekapäisyyteni ei ihan 100 %:sesti ole itseaiheutettua.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Bona Fide
Kohtuuastroilija
Viestejä: 179
|
|
« Vastaus #40 : 16.11.2007 23:40:40 » |
|
Minulla on pikkusisar, joka noususkorppari, neptunus ykkosessa oppositiossa venukseen. . Sairaselakkeella, maanisdepressiivinen. Ainoa mika saa sangysta ylos on musiikki, - jos saa. Hyvin tarkka ulkomuodostaan, hyvin kiltti, ihan neuroottinen ettei loukkaa muita. Ei halua lainkaan matkustella. Houkuttelisin pois Suomesta, uuteen ymparistoon, itse olen lahtenyt ja koen Suomen enimmakseen masentavana. Ehka kun on omat perheenjasenet masentuneita vaikuttaa asiaan. Sisaltahan se valo tulee, mutten niin valaistunut ole, etta voisi kaikki maalliseet seikat sivuuttaa, niinkuin toi ilmasto. Ja innostuneet, kannustavat ihmiset ymparilla. Kyl useimmat suomalaiset on kyynisia. Tama sisarkin ei usko mihinkaan henkiseen. Vannoutunut ateisti, mitaan jumalaa kuin muutakaan henkista silmilla nakymatonta ei ole. "Masennus johtuu aivojen kemian hairioista. piste." Ja usein johtuukin. Mutta silloin ei positiivinen tsemppaus auta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Sinkkis
Vieras
|
|
« Vastaus #41 : 04.12.2007 16:41:50 » |
|
Olipas masentavaa luettavaa ja Kyllä - olen noususkorppari, Neptunus 1. huoneessa ja yhtymässä askendenttiin (7 asteen tarkkudella). Ja Kyllä - minulla on voimakas alkoholismin taipumus. Jos en kyttää itseäni koko ajan, olen humalassa illalla klo 21 mennessä. Onneksi tiedostin tämän taipumuksen jo nuorena, joten olen välttänyt sillanalusen. Mutta kyllä viina maistuu samassa sekunnissa, kun vaan annan itselleni luvan hörpätä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Bona Fide
Kohtuuastroilija
Viestejä: 179
|
|
« Vastaus #42 : 04.12.2007 18:48:52 » |
|
Mun mielesta kaikilla, jotka tanne kirjoittelee ja naita juttuja lukee, on mahdollista parantua masennuksesta ja riippuvuuksistaan, koska he selvasti ovat viela kiinnostuneita asioista. Tahdonvoimaa se aina vaatii runsaasti, jonkinlaista motivaatiota, suotuisia olosuhteita, ja ehka hyvaa menetelmaa. Muun muassa "Mindfulness" jutut mainostavat etta auttavat mielen hallintaan, ja ovat minuakin auttaneet niin etta synkimmat mielialat ovat unohtuneet, vaikkei mun ongelmat suurimmat ole olleetkaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Sinkkis
Vieras
|
|
« Vastaus #43 : 05.12.2007 14:37:58 » |
|
Olet Antimoguli justiinsa oikeassa. Joskus vaan tympii se, että pitää vahtia itteensä ihan kuin ei koskaan kasvaisikaan aikuiseksi. Minä olen 40 täyttänyt ja pitäisi jo osata käyttäytyä, mutta ei. Juhlissa on aina sanottava "ei kiitos" pienille tarjoiluille, kun tietää etten voi siihen pariin lasiin sitten lopettaa. Mutta kunpa en absolutistiksikaan halua, niin ryypäänpäs sitten kaaosmaisesti kotona, kun hetki on sopiva eli melkein kerran viikossa. Pöljää toimintaa tällanen!!!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|