Kyllä unissa voi toimia tietoisesti. Yleinen vinkki painajaisten näkijöille - eteenkin unissa, jossa joku/jokin jahtaa unennäkijää - on kääntyä kohtaamaan kasvotusten tuo takaa-ajaja. Takaa-ajounet ovat nimittäin usein heijastettavissa tosielämään niin, että unennäkijä ei uskalla kohdata valve-elämässään jotakin asiaa/henkilöä ja nyt tuo asia vainoaa häntä unissaankin. Kääntymällä unessa kohtaamaan jahtaajansa unennäkijä tekee tietoisen valinnan katsoa vaikeita asioita silmästä silmään ja selvitä niistä.
Olen itse pystynyt eteenkin lapsena, milloin harvoin nyt näinkään takaa-ajounia, kääntymään ajajan puoleen, jolloin joka kerta takaa-ajaja on muuttunut täysin harmittomaksi. Yhdessä unessa, joskus 10-vuotiaana (kun olin ensin lukenut tästä painajaisolentojen vastaan kääntymisestä) näin unta, jossa tyrannosaurus jahtasi minua ja paria muuta lasta pitkin tiheää viidakkoa. Jäin joukon hännille, kunnes päätin, että nyt riitti! Seisahduin siihen paikkaan ja käännyin uhkamakkaasti tyrannosaurusta päin ja komensin sitä. Moitin, ettei se saa tällälailla jahdata viattomia ihmisiä, on muutakin syötävää kuin me ja että sen olisi paras alkaa painua ennen kuin minä hermostun todella!
Tyrannosaurus tuijotti minua ensin hölmistyneenä ja sitten pelokkaana, kunnes vetäytyi pelosta vapisten takaisin sinne, mistä oli tullutkin. Se uni loppui siihen.
Myös siskollani on samanlaisia kokemuksia tietoisesta unitoiminnasta ja painajaisten kohtaamisesta. Jossakin unessa minä ja lapsuudenystäväni jahtasimme zombeina siskoani, joka kääntyikin meidän puoleen ja sanoi, että nyt loppu. Muutuimme heti takaisin normaaleiksi ja ihmettelimme ystäväni kanssa, että mitä on oikein tapahtunut, missäs me ollaan.
Olen usein saanut myös herätettyä itseni ja muutaman kerran olen pystynyt muuttamaan sitä, mitä unessa tapahtuu seuraavaksi. Olen tavannut myös kerran henkilön, joka harrasti unijoogaa eli unien näkemistä tietoisesti. Hän ei antautunut pelkästään tavallisille unisymboleille, vaan liikkui tietoisesti unen aikana eri paikoissa niin, että muisti nuo liikkeensä vielä herättyäänkin. Unihan on vain kropan lepoa, ei sielun.
Unimaailman symbolit ovat yleensä selkeitä viestejä meille kuinka toimia ja mitä tehdä. Eräänlaista intuition ja korkeamman opastusta. Jokainen uni ei tietenkään ole tällainen opastus, vaan näemme unia myös ruumiintoiminnon, ympäristön ja edellisen päivän kokemusten mukaan. Mioni varmasti tietää, että ähkyssä nukkumaanmeno tuottaa aika takuuvarmasti painajaisia, joilla ei siis ole mitään henkistä sanomaa. Vatsan hätä liian ruoan kanssa muuttuu vain unessa painajaiseksi ja unenäkijän omaksi hädäksi
Hyvin monet näkevät enneunia ja deja vú-unia (eli uni tulee deja vúna vastaan valve-elämässä). Tämä siksi, että unen aikana ego - järki, tunteet, maallinen mielen osa, persoona - nukkuu yhdessä kropan kanssa, kun taas sielu - intuitio, korkeampi äly, todellinen Minuus - on valveilla. Korkeimpien tahojen ja kuolleitten läheisten on helpompi lähestyä meitä maanpäälle olevia unien kautta, kun järki ei ole tiellä estämässä viestin saantia. Kuollut läheinen voi valvetilan aikana tiputtaa vaikka maljakon alas pöydältä saadakseen henkilön huomion itseensä, mutta kuinka moni yrittää järkeillä maljakon tipahtamisen ihan luonnollisten, maallisten syiden aiheuttamaksi?
Niinpä vainajalle on helpompaa tulla henkilön uneen. Se on myös turvallisempaa, koska kaikki eivät välttämättä ole valmiita kohtaamaan kuolleita läheisiään näin "silmästä silmään" valvetilassa. Heidän on helpompaa hyväksyä rakkaiden vierailu unissa (jonka voi selittää tietysti myös muistojen aktivoitumisella näin maallisesti) kuin vierailu tässä todellisuudessa.
Ihmiset, joilla on rikas mielikuvitus ja/tai vilkas sielunelämä yön aikana, näkevät yleensä selkeitä, todentuntuisia unia. Niin myös minä.
Unien aikana siirrytään astraalikehon kanssa tuonne henkitason puolelle tutkimaan, kokemaan, oppimaan ja pohdiskelemaan. Muiden henkiolentojen, oppaiden ja enkeleiden tapaaminenkaan ei ole mitenkään omituista. Hyvin harva vain muistaa näitä kohtaamisia ja yöllisiä retkiä kirkkaasti, jos ollenkaan. Itse muistan joskus kirkkaasti joitakin luentoja, joita olen käynyt kropan nukkuessa kuuntelemassa, mutta usein tällainen kohtaaminen tai muu astraalitason toiminta heijastuu mieleeni vahvoina unikuvina, joista kyllä heti tietää, että "tämä ei olekaan mikään tavallinen uni"
