seuraava »

[epona]

Tuli mileen,

Jos yksi ihminen sai aikaan noin paljon "pahaa" teoillaan. Ja kyllähän se muutti paljon hetkessä.

Eikö sen silloin ole oltava niin, että myös yksi ihminen voi saada aikaan valtavan paljon ns. hyvää? Muutosta, joka vie meitä kehittävämpään suuntaan.

Jos sen tekee oikein.
Mikä tapa nyt sitten on oikein...

 

[AUTTAJA]

Voi miten Te Hyvät Ihmiset oikein ajattelette,
eivät ihmiset ketään saa "syyllistää" = tuomita,

Jumala kaiken = järjestänyt näin meneväksi =

KOHTALO - senhän tietää ISÄ MITROKON...


Sekä muut paljon kärsimään joutuneet/päässeet.

t.timo

 

[Esmiralda]

Minullakin livahti mieleen eräs seikka, josta on tällä foorumilla ollut silloin tällöin puhetta.

Entäs jos hän oli Indigolapsi!? Tunsi olevansa nurkkaa ajettuna ympäristön sitä ymmärtämättä.

Kun olen lukenut hänen tekstiään, sitä on vaikea täysin kumota. Viisasta huomiointia.

Mitä kaikkea hyvää hän olisikaan saanut aikaan politiikkona, kirjailijana, muusikkona jos hän olisi valinnut toisin!

Anteeksi jossit, mutta sitähän tässä käydään läpi.

[t.touhula]

Kauan sitten muuan tuttavani lasketteli viisaita sanoja suustaan:

Jos ihminen vetää - ja Jumala vastaa siihen vetämällä l, saadaan ne yhdistämällä +. Näin siis Jumalan suunnitelma toteutuu. Miinusmerkki ihmisen tekemänä havahduttaa Jumalan ja Jumala havahduttaa ihmiset toimimaan uudella tavalla. Hän herättää ihmiset toimimaan rakentavasti.
Näin taitaa käydä Jokelan surmaajankin jäljiltä. Suomessakin havahdutaan hoitamaan yhteiskunnan tarvitsemia eri ikäryhmien välisiä kontakteja, jotta voisimme kokea syvää yhteyttä ja rakentaa maastamme paremman ja turvallisemman paikan asua sekä elää.

Netti on jakanut kansan eri kerrokset ja ikäryhmät eri nurkkiin. Nuorille netti on tuttu, tietoajakava sekä hauskuttava, vailla valvontaa ilkeilyyn ja rajattomuuden harhaan yllyttävä. Vanhemmille netti ja sen käytön opettelu on melkoinen haaste, englantia valtakielen asemaan tukevana ja siten jo sitä käyttävänä. Ryhmien tuntuu olevan vaikea nykyisin ymmärtää toisiaan ja luoda kontakteja keskenään. Eriytyneisyys johtaa eristäytymiseen. Eristyminen aikaansaa ahdistuneisuutta, jonka yhtenä ilmenemismuotona näemme piittaamattomuutta ja väkivaltaa lähes päivittäin. Toki väkivalta ja oman käden oikeus ovat jokahetkistä pahimmillaan, mutta jokaisen silmiin sitä ei ihan joka sekunti piirry.

Ääriliikkeet ja äärimmäiset ajatukset ovat joutilaitten huvi. (vrt. 'Joutilaat aivot ovat Pirun paras työväline.' M.O.T.) Niinkuin voimme Linkolan ajatuksia seuranneen Jokelan ampujan äidin poliittisesta manifestista todeta. Ampuja on jo äidinmaidossaan valitettavasti juonut ajatuksia:
- että kaikilla ihmisillä ei olisi oikeutta elämänsä jatkumiseen
- että meitä on aivan liikaa maapallolla ja
- että osa ihmiskunnasta (sairaat) pitäisi jättää luonnon armoille.
(Näitä ajatuksiaan ei edes Pentti Linkola toteuta. Sairastuttuaan vakavasti tämä radikaali -vaikkakin varsin älykäs- persoona ei kieltäytynytkään hoidosta kuoleman kolkutellessa porteilla, vaan hakeutui lääkitykseen ja dialyysikin taitaa odotella vuoroaan.)

Lisäksi ampujalla on ollut mielenterveysongelmia. Niiden lääkitys (mm aivoissa välittäjäaineena toimiva serotoniini masennuslääkityksenä) alkuvaiheissaan (muutaman kuukauden ajan aloittamisesta) aiheuttaa ärtyneisyyttä ja väkivaltaisuutta, äärimmäisiin tekoihin taipumusta. (Samoin on todetttu myös Jokelan surmaajan mallinaan käyttämän USA:laisen koulussa massamurhan tehneen ja toisen massamurhaa sekä koulun polttamista suunnitelleen samaa lääkitystä masennukseensa saaneen.)
Kun persoonallisuus on omaan rauhaan vetäytyvä ja näkemykset muokkaantuneet yhteiskunta-vihamielisiksi sekä omaa minää yliarvostavaksi (kuten usein paranoiassa sekä skitsofreniassa, varsinkin paranoidisessa skitsofreniassa) on ollut vain ajan kysymys, koska sisäinen henkinen paine purkautuu rajulla tavalla.
Vanhemmat ovat melkoisen avuttomassa tilassa, kun lapsi on aikuisen kirjoissa ikänsä puolesta, vaikka mieli on vielä hyvinkin vakavasti murrosiän seestymisvaiheessa. (Miksi näissä tapauksissa ei voisi nostaa täysikäisyys-rajaa, jotta vanhemmat voisivat toimittaa tehokkaaseeen hoitoon nuoren henkilön, joka ei ymmärrä omaa parastaan?) Mutta kiitetään edellisen hallituksen ajatusmallin jatkumoa, joka 12 vuoden ajan ajoi alas yhteiskunnan 'valvontaa' eli tukea henkisesti herkille ja vaikeassa elämäntilanteessa kamppaileville ihmisille.

Opetellaan tietoisesti aitoa välittämistä ja asioihin puuttumista omien kasvojemme menetyksenkin uhalla. Muutoin emme koskaan saa nauttia turvallisesta ja toimivasta, erilaisuuden elähdyttämästä yhteiskunnasta ja sen monimuotoisuudesta.

En tahdo mitenkään leimata Jokelan ampujan perhettä. Heillä on varmasti kestämistä tässä kaikessa. Toki jokaisen on syytä mennä itseensä, jos tahtoo vaikuttaa yhteiskuntaamme positiiviseen suuntaan kääntääkseen. Jokaisella on siihen mahdollisuus. Isolla joukolla äänemme kuuluu ja muutosta alkaa syntyä.

Mottona voisi toimia vaikkapa tämä:

Valitan: 'Joku muu' on kuollut.
On meidän itsemme aika toimia.
Jos vaikka 'joku muu' heräisi kuolleista,
silti on omalla kohdallani aina kysymys
omista valinnoistani ja omista teoistani.

[Asterix]

Oikeastaan kukapa meistä oikeasti tietää yleistävästi sanoa,
miten toiset siellä sun täällä suhtautuvat "ikäviin uutisiin muista maista".
Hieman olen ihmetellyt, miksi ulkomailla pysyvästi asuva ja toisen maan kansalaisena perheen aikoja sitten perustanut siskokultani ei ole soitellut osanottojaan tapahtuneesta.
Mutta näinhän se taitaa olla: välimatka luo etäisyyttä ja kasvattaa "välinpitämättömyysrakoa".
Muttei millään pahalla vaan suhteellisuusvaa´alla.

 

Mahtaisikohan johtua siitä,
että maailma ei pyöri Suomen ympärillä ja jokaisessa maassa
on omatkin ongelmansa? :

Eipä noita osanotto-soittoja suomesta tänne tullut
esim. Natasha Kampushin tapauksen johdosta,
mutta kyllä tämäkin saitti täyttyi jaskan-jauhamisesta
tapauksesta vailla parempaa tietämystä. 

Vaikka en jokelan tapauksen vuoksi shampanja-pulloa
ole korkannut, niin myönnän,
ettei ole myöskään tarvinnut kyyneltään vuodattaa.

Kyllä suhtautumiseni on samaa luokkaa kuin
uutisiin Tanskan mellakoista
-hullua.

[Ajatus]

Sattumalta tai "sattumalta" avasin juuri tänä viikonloppuna hiljattain ostamani Neale Donald Walschin Uuden ilmestyskirjan. Ensimmäiset kolme kappaletta sopivat melko täydellisesti tähän Jokelankin tapaukseen. Suosittelen lukemaan, jos omistatte kirjan tai saatte sen käsiinne.

Lainaus johdannosta:

Emme voi sulkea silmiämme siltä, mitä tapahtuu - siltä, että elämä sellaisena kuin me sen tunnemme hajoaa yhtäkkiä räjähdysmäisesti - paljon ennen kuin se, että olemme todella suuressa pulassa, ilmenee meille tavoilla, joita emme voi jättää huomioimatta.

Niin tapahtuu juuri nyt. Edessämme on tapahtumia ja tilanteita, joita emme voi sivuuttaa.

Tämä ei merkitse, että meidän on aika vaipua epätoivoon. Itse asiassa juuri epätoivolle on nyt kaikkein viimeksi tilaa. Juuri epätoivo on luonut tämän ongelman. Epätoivon lisääntyminen ei suinkaan ratkaise sitä.

Ei, nyt ei ole epätoivon vaan korjaamisen aika. Yrittäessämme korjata tekemäämme vahinkoa meitä kehotetaan selvittämään, miksi toimimme näin. Mikä on saattanut meidät niin syvään epätoivoon, että alamme sen seurauksena tuhota itse itseämme? Se on tämän kirjan avainkysymys.

Otan osaa kaikkien niiden suruun, joita Jokelan tapaus koskettaa.

[selkälokki]

Minäkin otan osaa suruun ja pelkoon ja kaikkiin mahdollisiin tunteisiin, joita tämä tapaus herättää.
Tuttavani pikkupoika ( 7v. ) oli kysynyt äidiltään, että sittenkö, kun joku on yksinäinen, niin se tulee kouluun pyssyn kanssa ja ampuu?

Eniten tosiaan surettaa pikkuiset ja nuoret, joiden on vaikea käsittää asioita. Ja eihän tosiasiassa tuota oikein voi käsittää edes aikuinen...
Aikuiset taas etsivät vimmatusti syyllistä joka paikasta, yksi syyttää vanhempia, toinen kiusaamista, kuka mitäkin. Tietävänä selitetään sitä ja tätä... Kai se olisi ihmisten helpompi kestää ja ymmärtää, kun olisi ns. syyllinen, miksi pojasta tuli tällainen ja miksi se teki niin.
Itselleni oli viimeinen pisara, kun menin perjantaiaamuna hierontaan(oli vapaa päivä) ja ajattelin, että nyt rentoudun jne, niin hieroja aukaisi suunsa ja ryöpytti kaiken, mitä oli kuullut/lukenut ja mitä itse epäili Jokela-tapauksesta.
Ensin ajattelin sanoa, että kiitos, mutta ei kiitos tätä tietoiskua. Sitten kuitenkin ajattelin, että kai se ihmisille on tärkeää jäsennellä tätä asiaa mielessään ja sulatella sitä sillä tavalla ja olin hiljaa ja annoin mennä jutut toisesta korvasta ulos.
Tämä nyt ehken menee ot, mutta menköön, onhan tuo muutenkin tainnut olla kaikkea muuta, kuin astrologian kannalta tämä keskustelu...

[Hansuli]

Kun olen lukenut hänen tekstiään, sitä on vaikea täysin kumota. Viisasta huomiointia.

Mitä kaikkea hyvää hän olisikaan saanut aikaan politiikkona, kirjailijana, muusikkona jos hän olisi valinnut toisin!

Anteeksi jossit, mutta sitähän tässä käydään läpi.

Itseasiassa tekstit eivät ole niin "älykkäitä" kuin antavat ymmärtää. Niissä on paljon ristiriitaisuuksia ja toisiaan kumoavia seikkoja. Moni murrosikäinen käynyt nuita samoja asioita läpi erilaisin keinoin.

Hän valitsi vihan!

Osanottoni kaikille niille, joita tapaus läheisesti koskettaa ja voimia selviytymisessä elämässä jatkossa.

[Emelia]

P-E Auvisen teon motiiveja on lähes mahdotonta tulkita astrologisen kartan pohjalta, sillä kyseessä on murrosikäinen ihminen. Nousevanmerkin edustamat asiat olisivat alkaneet toimia vasta 5-10 vuoden kuluttua, joten vaikka kuinka tulkittaisiin karttaa, se antaisi vastauksia kysymykseen millainen ihminen hänestä olisi voinut tulla.

Jokelan tapaus ei ole mikään ihme tai uusi juttu, minulla on kokemuksia vastaavasta tapahtumasta kahden kymmenen vuoden takaa, silloin ei ammuskeltu koulussa eikä kukaan ampujan lisäksi kuollut, mutta suru hänen pois menonsa johdosta ei unohdu.

[Oiva]

Kasvatustieteiden maisteri Leena Mäkijärvi  ottaa Ylen ohjelmassa  (A-studioTV1 keskiviikkona klo 21.05 7.11.2007 - voi katsoa netistä uusintana!)  kantaa nuorten ja lasten tilanteeseen painottaen, että nuori tätä yhtä äkkiä tee, vaan merkit ovat olleet kyllä nähtävissä.

Hän kertoo Pekka-Ericin kirjoittaneen viestissään: ” Minäkin olisin halunnut elää rakkaudellisen, hyvä ja pitkän elämän….”.Miten paljon hän onkaan joutunut pettymään ja särkymään omassa elämässään.

Lapsen suru, pelko ja lohduttomuus ovat aikuisten silmien edessä, aikuisten on vain avoimin silmin nähtävä.

Lapsen ja nuoren surun, hädän ja tuskan kuuleminen on kaikkien aikuisten näkemisen ja kuulemisen vastuulla; koulussa opettajien ja kotona vanhempien!!!
Hän painottaa, että voi ottaa ihan ARKIKEINOT käyttöön – ei ole vaikeata tai mahdotonta kuunnella, on vain kuultava!

Oman perheeni elämässä olen huomannut, että nuoret viettävät paljon aikaa keskenään tai tietokoneella. Jos nuoren jättää vain noiden asioiden varaan, hänen maailmankuvansa muotoutuu niiden varassa. Niinpä onkin ensiarvoisen tärkeää kyseenalaistaa ja keskustella asioista ja miettiä nuoren kanssa massakulttuuria ja omien päätösten ja oman harkinnan tärkeyttä. Myös nuoren kavereiden tunteminen ja heidän kanssaan keskusteleminen on tärkeää. Aikuisen ei tarvitse eikä saa hyväksyä kaikkea. On puututtava ja on oikeus ja velvollisuus puuttua. On laitettava rakkaudellisia rajoja.

Filosofi Esa Saarinen (HS 4.7.2005) tosin ottaa kantaa rakkauteen, sillä hän painottaa, että rakkaus on kasvattajan arvoista vaarallisin ja petollisin. Hän tarkoittaa sillä sitä luuloa, että pelkkä rakkaus riittää ja vanhempi voi sanoa vain rakastavansa, mutta jättää välinpitämättömästi lapsensa kasvattamatta. Hän painottaa; jotta lapsen henkisyys ja arvosisällöt voisivat vahvistua ne tarvitsevat lähitukea. Oikea ja väärä, hyvä ja paha eivät lapselle avaudu itsestään vaan tarvitaan käytännön rakkautta. Kypsän aikuisen rakkautta on nähdä milloin lapsi väistelee mm. totuutta. Rakkaus on siis arvokasvatusta.

Vanhemman rakkaus edellyttää myös välittämistä, että esim. pistää lapsen koulutyön tukemisen oman suunnitellun elokuvailtansa edelle. Se edellyttää pitkäjänteisyyttä ja epäitsekkyyttä ja halua ja tahtoa kertoa sanoin ja teoin lapselle, että tämä on tärkeä ja rakas.

Esa Saarinen painottaa myös sitä tosiasiaa, että ihmisestä ei tule nöyryyttäjäesimiestä koulutuksen tai aseman kautta, vaan ehkä siksi, että pehmeydelle ei löytynyt tilaa, silloin kun olisi ollut sen aika!

Vanhemman rakkaus on olemassa lasta varten; elämän vuoksi. Se on olemassa, jotta lapsen sisimmässä piilevä suunnaton siemen; inhimillinen hyvä ja unelma, saisi kasvaa kukoistukseen ja puhjeta kukkaan.
http://www.esasaarinen.com/files/82_image_Hesarijuttu_KasvattajanArvo.jpg

Me olemme kaikkia aikuisia. Jokainen meistä kohtaa päivittäin lapsia ja nuoria. Vastuu on meillä jokaisella. Joskus pelkkä silmiin katsominen voi pelastaa - tuon lapsen on sinä päivänä nähnyt joku.
Oiva

[AUTTAJA]

OIVALTA HYVÄ HUOMIO = oivallus (tuskin Hänelle itselleen).

Rakkaus EI ole vain ylenpalttista antamista, vaan myös "ottamista"
toiselta ihmiseltä = viemistä Häntä mukaan Rakkauteen..

Koirani kun nuolee kasvoni ennen nukkumaan menoa,
kun "operaatio" = tehty, tassulla Hän pyytää että rapsuttaisin
Häntä "saman" verran kuin "nuolu" oli kestänyt - sitten nukutaan
tyytyväisenä molemmat - tämmestä = välittäminen = RAKKAUS.

Nykyiset mielialalääkkeet ovat vaarallisia, varsinkin aloittamisen
alkuviikkoina = sopii vain 2 - 3% "potilaista".
Tämä = lääketeollisuuden suurta BISNESTÄ, meidän kustannuksella,
miksi?
Siksi, koska vain RAHA = jotain, jotain kummallista - JUMALA?

Olen näistä varoittanut, kuin myös "rotanmyrkystä", jota vielä
nykyäänkin monet käyttävät.

Media ei meinannut ensin "luetteloida" ensin ollenkaan Pekkaa,
Hänhän Se UHRI oli "ensimmäisenä" ja korreloitui sitten suuremmaksi
ryppääksi, murheellistahan tämmenen = vain valitettava tosiasia.
Hänet tuomittiin HETI - MIKSI?
Me olemme kovia "poikia" lynkkaamaan - kuin aikanaan lännessä.

t.timo

 

[Arkiviisu]

https://www.astro.fi/foorumi/index.php?topic=20452.msg172359#msg172359

Oivaa lainaten :


"
Lapsen suru, pelko ja lohduttomuus ovat aikuisten silmien edessä, aikuisten on vain avoimin silmin nähtävä.


Me olemme kaikkia aikuisia. Jokainen meistä kohtaa päivittäin lapsia ja nuoria. Vastuu on meillä jokaisella. Joskus pelkkä silmiin katsominen voi pelastaa - tuon lapsen on sinä päivänä nähnyt joku.

Vanhemman rakkaus on olemassa lasta varten; elämän vuoksi. Se on olemassa, jotta lapsen sisimmässä piilevä suunnaton siemen; inhimillinen hyvä ja unelma, saisi kasvaa kukoistukseen ja puhjeta kukkaan. "

Kiitollisuudella  sinulle O I V A ... ihan puit sanoiksi ja tiivistit monta ajatusmatkaa - joita olen itsessäni kuunnellut viime päivinä - monet näistä ovat syntyneet KUN olen lukenut näitä foorumin kirjoituksia  surusta ~vanhemmuuteen ....

Tässä se YDIN jota itse olen kantanut sydämelläni SEKÄ oman lapseni kanssa ETTÄ tehdessäni vuosia ja vuosia työtä  lasten ja nuorten kanssa JOTKA eivät olleet tulleet kuulluksi ja nähdyksi ... ja mihin se heidät olikaan johtanut - tai että heillä ei epäonnekseen ollut ollut  edes sitä yhtä ainoaa aikuista joka olisi pysähtynyt heidän kohdalleen OLEMALLA heille läsnä KUNNES he olivat joutuneet tilanteisiin jossa moninaisista syistä johtuen heidät huostaanotettiin TAI he itse pakenivat kodeistaan hakemaan apuaan TAI viranomaiset puuttuivat heidän elämäänsä ELI pysähdys tuli K R I I S I N kautta - joka sinänsä oli heille useille
P E L A S T U S  sillä näissä kriiseissä he tulivat kuulluksi ja nähdyksi - AINAKIN toivon näin ... SILLÄ kuulluksi ja nähdyksi ja ymmärretyksi tuleminen on meille jokaiselle "syntymästä kuolemaan asti " se mikä ylläpitää toivonkipinää - ja elämänhalua ...

...TOTTA on että nämä asiat, tapahtumat ja yksilöidyt kertomukset eivät ole näin suoraviivaisia - vaan SIIHEN USKON JA LUOTAN että omana itsenään  juuri siinä elämäntilanteessa missä on ( olkoon se kuinka kammottava tahansia, olkoon ihmisen hätä ja tuska kuinka iso tahansa ) kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi tuleminen on se missä välittyy aito ja oikea rakkaus ja välittäminen -  tietysti on olemassa lapsia ja nuoria jotka eivät enää itse huomaa että heitä kuullaan , nähdään ja ymmärretään SILLÄ ei ole lapsen eikä nuorenkaan tehtävä olla itsensä hoitaja eli tunnistaa omaa tilaansa  VAAN vastuu on aina aikuisilla -  ja jolleivat lapsen tai nuoren omat ja lähimmät aikuiset - joko huomaa tai kuule tai näe - niin sitten se on jonkun toisen aikuisen tehtävä  ... vastuu on aina aikuisella !


http://www.luovapaja.fi/uploads/XA/pH/XApHpRxqkkOZ2noLMoe0jg/yon-syli.jpg

taaviisuinen

[AUTTAJA]

Kun noin 3 miljardia ihmistä "tuhoutuu" pienessä ajassa,
silloin vasta voidaan puhua jostakin suuremmasta "tuhosta",
ihmisen kannalta katsottuna - kuka ei usko IKUISEEN ELÄMÄÄN,
ken USKOO, tämäkään ei ole ongelma, ken uskoo vain tähän
yhteen (1) elämään, elää jo nyt HELVETISSÄ, ainakin pienessä
sellaisessa, koska SE teettää kiireitä ja murheita = RAKKAUDEN
häipymistä oman edun edelle, edelle mustaamaan silmät näkemästä
TOTUUTTA, totuutta joka toimii kohtalon kautta - RAKKAASTI ja
HELLÄSTI, kuin vieno tuuli usvaisessa suvessa savitaipaleella,
savesta olemme tulleet, saveksi muutumme - viimein pölynä
lennämme ylös TAIVAISIIN, taivaaseen Meidänkin "tahtomme"
viekottelee, SE vie viekkaasti kuin Kettu Kanan, kanan, joka vielä halukkaasti
olisi muninut onnen munia muiden iloksi - maailma = tätä....

Tämänhän Jumala = kertonut ilmestyskirjassaan, eivät ne niin
kamalia tapahtumia ole - kuolemahan Jumalan kannalta ei ole
julmuutta, vaan ainoastaan ARMAHTAMISTA = onnen Luonnista,
Luomakunnan pelastamista - KAIKKI siellä "kuolemassa" käyneet
SEN tietävät - siis hyvin pieni "joukkio", mutta kuitenkin niin
armahtavaa ja autuasta, kun käsittää KOHTALON merkityksen =
ei ole mitään ihmisen tahdon mukaista elämää, eikä maailmaa.


KAIKKI = JUMALA - JUMALA = KAIKKI


t.timo

 

[Riitta]

Kysyn vain-jos tiedettiin naiden masennuslaakkeiden vaikutus muutaman kuukauden jalkeen(vihamielisyys ja agressiot) niin miksi hoitoa jatkettiin?
Eiko se ole valinpitamattoyytta hoitajan puolelta?

[AUTTAJA]

Eikä ole muuta kohtaloa kuin täydellinen tapahtuminen.

Siten, siinä valossa Jumala = ei mikään, ei mitään.

Eli puhdasta potentiaalia sille, mitä kohtalofilosofit eivät ikinä kykenisi tajuamaankaan, koska heillä aina on fatalisminsa taluttajanaan.

Sattumatkin kun ovatten itse luotavissa.

Suurempaa Jumalan PILKKAA ei ole kuin kertoa :

Maailma menee kuin ihminen TAHTOO...

Maailma = täynnä "sattumuksia".........

Jumala ei ole MIKÄÄN...

KOHTALOA ei ole............

Jumalan ennustukset = kohtalo ei ole teteutunut, eikä
jatkossakaan toteudu..........

Lulee ITSE olevansa jotain, mitä voisikaan olla, kun mitään
ei ole annettu, siis Jumala ei ole antanut kuin rähjäisen olemuksemme,
Sielulla ja itsellämme ei ole mitään tekemistä YKSEYDEN
kanssa = emme omista SIELUAMME, emme yhtään mitään,
ei hilkun hilkkua, KAIKKI = vain "lainassa" hetken.


t.timo

   AMEN