Joo mä diggaan sitä ihan kybällä!
Mutta. Ja tämä onkin iso mutta. Jotenkin minulla on tunne, että tämä juttu jää vaan sellaiseksi "5.huoneirrotteluksi."
Mies on ihana, juuri sellainen kuten olen tuossa aikaisemmin kertonut. Mutta oma tilanne on vähän sellainen, että itse näkee kaiken niin hehkuvana (pitkän suhteen jälkeen saa nauttia
) niin miettii että mikäs tämä oikein on. Siis oikeesti.
Transiitti
on varsin tarkka, ja sehän kuvaa juuri kykyä kokea poikkeuksellisen vahvoja tunteita. Mutta tämä kaikki johtuu minusta, omasta kyvystäni kokea, ei tuosta upeakroppaisesta uroksesta.
En tiedä ymmärrättekö. Toinen tapa selittää asia: alan pikkuhiljaa löytämään oman naiseuteni, naaraani, Venukseni (Vesimies-Venus piruvie
). Hmm. Olisi jotenkin sääli hypätä ensimmäisen tarjokkaan kelkkaan, kun vielä on paljon kokematta, mm. Herra Rapu.
Jotenkin minulla on tunne, että Elämäni Mies on Jousimies. Miksi? No en tiedä. Muutamia keskipisteitä ja asteroideja siellä. Ja kaksi elämäni merkittävintä suhdetta ovat molemmat
.
En tiedä veskarihemmon nousumerkkiä, mutta
se ei ole missään nimessä.
tai
voisi sopia.
Mutta... katsellaan. Kaikki on mahdollista. Olkaa kateellisia vaan.