Vetäydyn yleensä myös pois sellaisista tilanteista.
Kaikkinainen väryys,joka kohdistuu heikompiin suututtaa,vaan nykyisin olen joutunut sen toteamaan,etten voi ihan kaikelle mitään.
Asiat vain menevät niin.
Se on ollut helpottavaa ja lohdullistakin.Ei tarvitse jaksaa niin paljon,koska omat energiathan siinä häipyvät ja takki jää tyhjäksi.
Ennen suutahdin hyvin nopeasti ja vastasin myös kohteelle saman tien.
Kiukku saattoi velloa päiväkausia sisälläni ja oli paha olla.
Nyt,kuten kyllä ennenkin,vetäydyn yksinäisyyteeni nuolemaan haavojani.
Puhun asiasta sekä suuttumuksen kohteen kanssa,että lähimpien ystävieni.
Osaan ja pyydänkin nopeasti anteeksi.
Pisin pahaoloni oli kesällä käyty riita siskoni kanssa.
Meidän ajatusmaailmamme lulkevat aivan ääripäissä.Hän on kaksonen horoskoopiltaan ja mielestäni hänessä kyllä on kaksi ihmistäkin.
Toinen on lempeä ja auttavainen,muut huomioon ottava,toinen,huh,minulle kaikki heti tässä ja nyt!!!
Sanoin melko pahasti,koska olin vihainen asiasta,joka koski jälleen meitä kaikkia muita sisariakin.Siskoni päättää tietyt asiat yksin ja toimii ennen kuin muut ehtivät kissaa sanomaan.
Lähetin hänelle hiljattain tekstiviestin,jossa pyysin anteeksi ilkeitä sanoja.Kerroin etten halua olla hänen kanssaan riidoissa,mutta ehdotin että pidämme vain etäisyyden toisiimme.Ei tullut vastausta,mutta oma oloni helpottui.
Paljon olen muuttunut kiukkuni kanssa.
Ennen olin myös aikamoinen raivotar,jolla jyräsin asioita herrojen huoneessa läpi.
Nyt lähetän energiaa sellaisille asioille,jotka saavat kiukun nousemaan.
Sillä tuleehan niitä vielä,mutta en vain pidä siitä tunteesta enää.
Loppuen lopuksi se vie oman olon niin heikoksi ja vaatii aina uuden "ukkosrintaman" keräämisen,että jaksa hoitaa seuraavan asian pois.