seuraava »

[lion]

Mitenköhän sovimme yhteen; mies on 24.1. syntynyt vesimies ja minä 24.7. syntynyt leijonanainen,,, Puuh, ainakin tosi intohimoiselta tuntuu vuoden tapailun jälkeen. Minun puoleltani  ei jostain kumman syystä ole rohkeutta vakavampaan suhteeseen, mutta toinen osapuoli  :vesimies:ajattelee aavistusteni mukaan toisin.

[^^Queen Nefertiti^^]

Ystäväni leijonanainen on veskarimiehen kanssa naimisissa  jos ties miten kauan.. minä se vaan vaihtelen.. eipä kyllästy.. 

[pirpaliina]

No huh huh !
Osuupa lähelle.
Mieheni 24.1. syntynyt vesimies ja minä olen leijona.
Intohimoa on... ja myös tuollaista sitoutumisen "pelkoa"
Noin puolitoista vuotta ollaan oltu yksissä.
Mies haluaa naimisiin ja minä pyristelen vastaan.
Onko teillä ikäeroa ?
Meillä on 10 vuotta, mies on vanhempi.
Ollaan molemmat vahvoja ihmisiä ja kyllä sen huomaa. Vähän päästä kinastellaan jostain asiasta. Niin ja periksi ei anneta sitten millään.
Yhteen sopivuudesta en oikein osaa sanoa mitään. Toisinaan tuntuu, että ollaan luotu toisillemme ja sitten ei taas "natsaa" ollenkaan.
Vaikea suhde kaiken kokemani perusteella.

[lion]

Aivan huh-huh...
Ikäeroa on viisi vuotta; minä 38 ja vesimiesmies 33. Nooh, ei tuo ole mikään ongelma. Tähän asti kyseessä on ollut ns. "seksisuhde" ja aivan täydellinen sellainen. Viimeksi kun tapasimme viikko sitten hän sanoi haluavansa minut kokonaan ja ensi kerralla täytyy jutella... No se "ensi kerta" on tänään. Hän on kyllä ollut kanssani todella kärsivällinen, todella. En tiedä miksi suhteen eteenpäin meno pelottaa; varmaankin se, että tähän asti on ollut niin täydellisten ihanaa. Ja minkään ei halua särkyvän; miksiköhän odotan niin käyvän? Taitaa olla kokemusperäistä.

[pirpaliina]

Oma veskarini puhuu paljon "rakkauden" sanoja, mutta aina niistä tuntuu puuttuvan jokin. Ehkä minusta tuntuu, ettei hän niitä ihan tosissaan tarkoita.
Ja useimmiten riidan jälkeen hän niitä jopa viljelee.
Onko sitten menettämisen pelkoa vai omistus halua en osaa sanoa?
Välillä ahdistaa ihan tosissaan, kun ei itse voi tai halua näitä rakkauden "tunnustuksia" sanoa. Toinen niitä kyllä odottaa.
Minä                     Mies 
                                   
                                   
 

[aQuarius~]

Olen seurustellut yli puoli vuotta leijonamiehen kanssa, joka on syntynyt 26.7 ja itse siis olen vesimies tammikuun lopulta (29.1).
Välillä molemmat hakkaa päätä seinään kun kumpikaan ei anna periksi omasta mielipiteestä ja "MINÄ OLEN OIKEASSA" aina. 
Meillä on todella hauskaa ja kiihkeää yhdessä, ja pystymme puhumaan kaikesta häpeilemättä. Joskus minulle tulee vaihe, että haluan olla ihan itsekseni enkä ota huomioon jellonaani, mutta sitten haluan taas olla kiinni hänessä ja huomioida oikein kunnolla. ROmanttinen suhde.... Välillä kyllä potuttaa jellonan mustasukkaisuus mutta ajan myötä se on vähentynyt kun hän on oppinut luottamaan minuun. Tämän puolen vuoden aikana on sattunut kaikenlaista ja kaikesta me ollaan selvitty..Monet olisivat jo varmasti luovuttaneet.
Kyllä se vaatii hermoja jos veskari ja jellona alottaa yhteisen taipaleen, mutta molemmat merkit on kyllä kokemusten mukaan aika sietokykyisiä 

Joo ja riidat ovat aika tulisia...ja makkarin puolella räiskyy myös