Tälläinen oli keskustelu myöhäisillallisella:
Ukko: - Niin teillä on koululla ne juhlat tiistai-iltana.
Esmi: - Niin on.
Ukko: - Pyydän naapureita, että hekin lähtisivät, että pääsen noihin juhliin (yhdistysten ja kaupungin tilaisuus).
Esmi: - Onpa hyvä jos lähtisivät. Kun on pimeää ja ei tiedä mikä lumipyry.
Ukko: - Mitä sinulla on itsenäisyyspäivänä?
Esmi arasti: - Ei mitään.
Ukko: - Jos mentäisiin Martan 90-vuotisjuhliin?
Esmi : - Tottakai. Entäs ne itsenäisyysjuhlat?
Ukko: - Ei me sinne mennä.
Esmi kamalan ihmeissään: - Eikö!!!
Ukko: - No ei sinne ole pakko mennä. En haluakaan.
Ukko-kulta katsoi pois. Tiesi! Tiesi, että se on minulle vastenmielistä. Olin kamalan hiljaa vain ja sisukseni hihkui riemusta. MARTTA PELASTI PÄIVÄNI!!!
Esmiraldan ahdistus on poissa, poissa!!!! Nyt voin juhlia Marttaa, sodan niukkuutta kokenutta ihanaa naapurin mummoa. Voi kun minä halaan häntä!!!
ps. joskus se on niin pienestä kiinni...