seuraava »

[Esmiralda]

Se tässä kaikessa huuhaassa onkin jotenkin johdateltavan peloittavaakin, kun sanotaan, että "jokaisella on se oma aika näillekin kirjoille". Ikään kuin pitäisi jäädä odottamaan, että katsotaan nyt milloin tässä voisi saavuttaa sellaisen kypsyyden, että se kolahtaisi.

En nyt tiedä puhunko aivan itseni puolesta. Toki se minullakin sellainen huolestuminen jollakin lailla, varmaan itseni mutta myös monien muidenkin puolesta, varsinkin nuorten puolesta on. Tiettyä ravun pidättyväisyyttä ja varauksellisuutta.

Mutta parasta aikaa olen erästä tämän tapaista 'aika herätä' kirjaa lukemassa, jonka eräs nuori on innostunut kääntämään englannista suomenkielelle. Hän pyysi kertomaan kuinka minä 'heräsin' tai mitä pidin kirjasta. Tunnen nuoren arjen, jossa hänen äitinsä ja ympäristönsä kärsii hyvinkin paljon, kun poika ei pysty enää toimimaan arjessa, menettää luottamusta laiminlyödyistä tehtävistä ja haikailee vain että 'tämä on unimaailmaa' ja että jossakin tasolla on se tärkeämpi.

Ehkä lasten kasvatustoimessa minun on katsottava asioita vähän kriittisemmin ja myös itseäni, mitä ja miten olen siinä tilanteessa.

Mitään ennaltamääräämistä ei ole olemassa, puhuu Kryon.

Tällaisessa kohdassa olen lukemassa kuitenkin suurella mielenkiinnolla, mitä hän tällä tarkoittaa. Emmekö sitten teekään mitään sielun suunnitelmaa?

[Arkiviisu]

Olen kuunnellut itseäni ja jättänyt ne huoletta väliin. Voihan olla, että joskus tulee aika, kun tarvitsen niitä ja olen valmis.

Yhdyn tässä selkiksen sanoihin. En ole tutustunut Kryoniin vielä lainkaan.

Itselleni ovat henkiset kirjat tipahdelleet ihan "itsestään" eteen kun aika on ollut. Luotan siihen, että niin käy jatkossakin. Niitä ei oikein voikaan lukea "väkisin", vaan tarvitaan se oikea hetki oivalluksille.

Esmiralda "dont worry be happy"    ja tiedänhän minä että niinhän sinä oletkin - kas ei mikään kirja tai muukaan tee meistä enempää tai vähempää ... riitämme tässäkin asiassa juuri tällaisina kuin olemme - ja voihan olla  että sinulla on jo kaikki sekin tieto - ettei sinun tarvitsekaan sitä lukea 

Se oikea aika voi olla sekin ettei sitä olekaan  eli mitäpä tuota ihmeemmin ihmettelemään - että koska vaiko eikö koskaan - onko sillä niin väliäkään - itse koen että oikea aika ennemminkin on sitä että elää - ja kyllä " ne kirjat ym. tipahtelee " tai kolahtelee tai tuodaan tai annetaan - helpottaa suuresti elämää ja olemista kun lakkaa huolehtimista - ja "vain on ja nauttii" 

[Chandra]

Esmiralda!

Sinähän hääräät nyt tuolla astrologian maailmassa,johon myös tarvitaan oikea aika ja kiinnostus.
Mystistä aluetta sekin,joka ei ihan kaikille avaudukkaan.
Ei kaikkea tarvitse kahlata läpi,jokaisella oma tiensä.

Enkä olisi niin huolissani Kryonin vaikutuksista nuoriin,sillä niitä ei todellakaan jaksa lukea,jos ei ole jollain lailla"virittynyt"muuten.
En nyt osannut käyttää oikeaa sanaa.
Mutta nykyiset lapset ja nuoret etsivät niin paljon enemmän vastauksia suuriin kysymyksiin kuin me aikoinamme.
Heille ei riitä enää ympäripyöreät selitykset ja sen huomaa jo aivan pienistä.
Siksi kai sopeutuminen vanhaan kaavaan on monille vaikeaa.

AAVIISUINEN!
Oletko käynyt kuuntelemassa Mikaa kanavoimassa?
Suosittelen,sillä niin pehmeä ja kaunis ääni hänellä on,että se ikään kuin lisää vielä sisällön energiaa.

[Esmiralda]

Kiitosta kommenteista, kun jaksatte! 

Mutta oliko näitä kirjoja edes olemassa noin 20 vuotta sitten!? Ei voida verrata meitä nuorena ja nykynuoria.

Taisi olla jotakin teosofien kirjoja, mutta olikohan niitäkään kaikissa kirjastoissa edes.

Kahlil Gibrain oli !

Hänen Profeetta olikin minulle nuorena se SUURI! 

[Ajatus]

Mutta parasta aikaa olen erästä tämän tapaista 'aika herätä' kirjaa lukemassa, jonka eräs nuori on innostunut kääntämään englannista suomenkielelle. Hän pyysi kertomaan kuinka minä 'heräsin' tai mitä pidin kirjasta. Tunnen nuoren arjen, jossa hänen äitinsä ja ympäristönsä kärsii hyvinkin paljon, kun poika ei pysty enää toimimaan arjessa, menettää luottamusta laiminlyödyistä tehtävistä ja haikailee vain että 'tämä on unimaailmaa' ja että jossakin tasolla on se tärkeämpi.

Ymmärrän nyt hiukan paremmin pohdintojasi, kun mainitsit tämän. On varmasti totta, että näihin kirjoihin voi myös "hurahtaa" (en nyt tähän hätään keksinyt parempaakaan sanaa...) siinä mielessä, että kun oivaltaa että jotain muutakin (suurta, hienoa, henkistä) voi olla, voi tavallinen karu arki menettää hetkeksi merkityksensä. Nuorellehan on muutenkin haasteellista oppia löytämään oma tiensä ja paikkansa maailmassa - ja etenkin juuri hyväksymään tämän maailman rajat ja rajoitukset (noin 14-vuotiaana tr Saturnus tulee oppositioon syntymäkartan Saturnuksen kanssa). Jos hän vielä samoihin aikoihin tutustuu näihin henkisiin juttuihin, voi arki tuntua vieläkin karummalta kuin mitä se muuten olisi. Etenkin, jos ei ole mahdollisuutta keskustella noista asioista toisen niihin perehtyneen kanssa. Onneksi ko. nuorella on ainakin sinut, Esmiralda!

Kuten Chandra totesi, nykynuoriso on etsiväistä porukkaa ja kaikenlaista tietoa on saatavilla paljon enemmän kuin ennen. Nuorison tehtävänähän ON uuden löytäminen ja muutosten aikaansaaminen, mutta ikuisena haasteena on juuri sen tiedon muuttaminen konkreettiseen muotoon, "luomisen opetteleminen", "Jumalan kuvaksi muuttuminen", eli ehkäpä siis juuri se, mitä varten täällä maan päällä ylipäätään olemme. Arkiviisu kirjoitti minusta myös hyvin, ei mikään kirja sinänsä tee meistä sen kummempaa kuin olemme. Olen nimittäin myöskin törmännyt sellaiseen asiaan, että toinen voi oikein hehkuttaa jotain tiettyä kirjaa jollekulle ja sitten ihmetellä, kun se toinen ei kokenutkaan samanlaista "valaistumista". Voihan kuitenkin olla, että se tieto oli jo sillä toisella - tai että hän ei yksinkertaisesti tarvinnut sitä elämäänsä juuri nyt. Useissa kirjoissa on myöskin aivan sama viesti, kerrottuna vain niin monella eri tavalla kuin on kirjoittajia.

"Kun oppilas on valmis, opettaja ilmestyy", sanovat kiinalaiset.

[Esmiralda]

Hm...onniko, että nuorella on minut? 

Olen tätä asiaa jo miettinyt kolmisen viikkoa. Minähän voin osoittautua myös jarruksi hänen kehitykselleen. Hän on minun poikani ystävä, jo lapsuuden ajoilta ja heillä on ollut yhteinen bändi jo kuudetta vuotta ja nyt piti tehdä levy, mutta...ei tullut mitään. Poika lahjakas kuin mikä, mutta ei riitä pitkäjännitteisyyttä. Lupaa ja lupaa ja kaikki aina jää. Tietyllä tavalla laiskakin, liian helposti antaa periksi, kaiken pitäisi syntyä tuosta 'hips' vain.

Eli kuinka otollista tällaisen nuoren hivuttaa jollakin idealismilla itsensä 'kuiville' ja jättää velvollisuudet ja vastuut. Helppoa.

Laitankin uuden topicin tuosta kyseisestä kirjoittajasta ja teoksestaan, jos jollekin tuttu on. Timothy Freke.

Siis mietin vieläkin mitä sanon...

Ja Kryon on kohta kulumassa loppuun yöpöydälläni!

[Chandra]

Kyllä,onnellinen hän saa olla,että olet kuuntelijana Esmiralda!

Suurimmalla osalla ei ole ketään.
Mutta tuo kirjoituksesi herätti minussa paljon ajatuksia pojasta.
Hänellä voikin olla musiikin saralla joku ihan muu juttu,muunlaista musiikkia tulollaan,eikä siksi kykene sitoutumaan nyt tähän.
Intohimo siihen puuttuu,,,
Ja muutenkin tuo etsikkovaihe.
Aika näyttää mikä tarkoitus tällä kaikella on.
Etsiminen ei ainakaan ole pahasta.Täällä etelässä työnnetään piikki suoneen,kun halutaan pois tästä arjesta jonnekin sfääreihin.
Se käy nopeasti ja helposti ja vie pahan olon pois,,,hetkeksi,,,
Heitä on niin valtavan paljon ja yhä vain kasvaa ja nuorenee tuo määrä.
Siihen kun joskus kykenisin enemmän vaikuttamaan.Olemaan taas kuuntelijana ja hoitajana.
Mutta uskon ja toivon,että voimani siihen palautuvat,sillä se on minun sarkaani.
Yksikin pois päässyt on suuri ilo ja onni!!!

[Chandra]

Jatkan vielä hieman,koska tämä asia jäi vaivaamaan minua.
Kävin lukemassa mitä aihetta tuo kirja käsitteli ja ilahduin.
Buddhalaisuuden perus periaatteethan ovat hyvin elämää ja toista ihmistä kunnioittavaa,sekä kaikkea elollista.

Silloin,kun poikani asui asunnossani,hän majoitti sinne milloin ketäkin,päihdeongelmaisia kuitenkin kaikki.
Kuka vankilaan meneviä,kuka sieltä tulevia,tai kotoa pois potkittuja nuoria.
Kun kävin tekemässä loppuraivauksen asunnossa,hämmästyin!
Löysin nimittäin sieltä paljon kirjoja hindulaisuudesta ja buddhalaisuudesta.
He selkeästi etsivät jotain tietä ulos kurjuudestaan.
Olivat myös hanakasti valmiita vastaanottamaan reikihoitoa kaukona,josta tunsivat saavansa hyvän olon ja helpotusta tuskaansa.

Jälkikäteen harmitti suunnattomasti,etten käynyt siellä kuin joskus kääntymässä.Olin silloin niin väsynyt parisuhdesotkujeni aiheuttamista vaikeuksista.Koen,että silloin olisi ollut otollista maaperää tehdä jotain konkreettista,mutta se aika meni hukkaan.
Siellä oli myös hyvin nuoria,17-18vuotiaita ja yleensä poikia.
Jotkut olivat viikon,jotkut pitempiä aikoja.
Mutta saivatpa edes lämpimän yösijan.
Toivon todella,että saan uuden mahdollisuuden.Nyt ei nimittäin ole paikkaa,jossa kävisin kohtaamassa heitä.
Vain satunnaisia käyttäjiä hoidossa joskus ja heidän kärsivällisyytensä on nollissa.Eli mitään säännöllistä ei voi sopia.

Poikkean taas aiheesta,mutta nuo nuoret ovat niin tärkeitä minulle ja soisin heille kaiken mahdollisen avun.
Ja sen,että he löytäisivät sen etsimänsä jostain muusta kuin päihteistä.
Mutta tällä aiheella oli minulle suuri vaikutus,sillä se sai taas ajatukset oikeisiin mittasuhteisiin pois omista muka suurista vaikeuksista ja muistutti mikä on todella tärkeää.

[Ajatus]

Eli kuinka otollista tällaisen nuoren hivuttaa jollakin idealismilla itsensä 'kuiville' ja jättää velvollisuudet ja vastuut. Helppoa.

Niin, valitettavasti. Onhan näitä tapauksia nähty. Mutta kyseessä voi hyvinkin olla Chandran sanoin "etsikkovaihe", ehkäpä hän saa kyseisestä kirjasta tai keskusteluista sinun kanssasi jotain tärkeitä oivalluksia vielä. Kunnioitan muuten kovasti teitä jotka jaksatte tehdä töitä nuorten, ongelmaistenkin, kanssa ja kuunnella heitä. Muistelevat varmasti teitä aikuistuttuaan lämmöllä.

Olisi mielenkiintoista nähdä pojan kartta. Liekö "Saturnuksen puutetta" taikka joku Neptunus-transiitti meneillään...

Tuo Timothy Freke oli itselleni outo nimi, mutta näkyy kutsuvan itseään "stand-up -filosofiksi" ja kirjoittaneen moniakin kirjoja uskonnollisuuden ja filosofian saralta.

[Esmiralda]

Tuhannet kiitokset kommenteistanne!

Tuo Chandran oivallus 'toisenlaisesta musiikista' voisi aivan hyvin sisältää jotakin.
Lahjakas poika! Voisin kertoa näistä kumppaneista vaikka sata tarinaa.
Tällä hetkellä poikani on vain kauhean väsynyt tähän buddhalaisvouhotukseen, hänellä ei ole vielä nämä asiat loksahtaneet, vaikka tietyllä lempeydellä ja ylpeydellä kutsuukin minua 'noidaksi'. Mutta kaveruksilla taisivat olla mielessä aivan toisenlaiset mielikuvat soittamisesta ja levyttämisestä. Toki he ovat niitä levyjä jo tehneetkin, mutta omakustannuksella.

Mutta saitte minut kyllä ajattelemaan asioita useammaltakin kantilta.

Kiitos Ajatuksellekin, enpä tiedä pojan karttaa ollenkaan. Voisin kysyä, kun kirjoitan hänelle. Itsekin kiinnostuin. Mutta luulen, että jo tämä keskustelu ja ajattelut hänestä ovat vaikuttamassa hänen elämäänsä. 

Kryonko tähän on ollut vaikuttamassa?    Tulipa vain mieleeni?

[Arkiviisu]

Olen nyt vasta törmännyt Kryonin kirjaan, joka nappasi - tosin tuota Matkalla kotiin en ole lukenutkaan. Tänä vuonna on ilmestynyt Kryonin tarinoita, joka on erinomainen tällaiselle käytännölliselle ja tavalliselle ihmiselle. Siinä on erilaisia tarinoita ihmiselämästä ja niiden selitys toisesta vinkkelistä. Sitä voin suositella, jollei hienot termit kolahda tai ole muuten tuttuja.

Annamariia
Ihan ajattelet ja koet asioita kuten minäkin  ainakin tässä kohdin 
taaviisuinen