Tuo oli hieno pointti!
Monasti avunantajat käyttäytyvät holhoavasti, mikä ei ole hyvä juttu.
On kuitenkin vaikeaa varmaan itse kullekin arvioida sitä, mikä vähentää avuntarvitsijan voimaa ja mikä ei.
Parasta olisi kai, että olisi paikalla ja valmiina auttamaan kun toinen sitä pyytää.
Mutta jos läheinen käyttäytyy itsetuhoisesti, niin kuka meistä osaisi jäädä vain seuraamaan sivusta? Onko se silloin asioihin puuttumista negatiivisessa mielessä vaiko vastuuntuntoa ja välittämistä?
Elektralle; en tiedä miten toimisin kys. tilanteessa. Varmaan suuttuisin kys. "auttajalle" ja saisin hepulin ja antisin hänen kuulla kunniansa. Eri asia sitten, olisiko siitä mitään hyötyä.
No, olin kerran hieman vastaavanlaisessa tilanteessa, jossa tarvitsin nukahtamislääkkeitä jotta selviäisin hautajaisten yli jotenkin. Sen sijaan sain moraalisaarnan siitä, kuinka tuo poismennyt henkilö oli ollut "vastuuton" koska oli ollut elämänsä aikana kolmasti naimisissa!
Minä sanoin tuolle "ammattilaiselle" suoraan, mitä ajattelin, menemättä kuitenkaan henkilökohtaisuuksiin, sillä en tosiaan ollut rauhoittavia kinuamassa tai niitä halukas syömään, saati sitten kuulla luentoa poismenneen ihmisen vioista kun olin muutenkin shokissa, halusin vain viikon kuurin jotta jaksan hautajaisjärjestelyt y.m. läpi jotenkin. Sen jälkeen ehtisin olla kyllä uneton ja ties mitä kaikessa rauhassa, mutta sillä hetkellä tarvitsin edes jonkinlaista toimintakykyä.
Kyllä sitten sain ne nukahtamislääkkeet, 10 kpl, joista käytin 5 juuri hautajaisten aikaan ja loput meni roskiin. Mutta kieltämättä luottamus näihin "ammattiauttajiin" meni, sillä olisin kaivannut myös jotain kriisiryhmää tai vastaavaa..eipä löytynyt, ei..No, se siitä, ja toivottavasti kukaan ei itsemurhaan ajautuisi, ja toivottavasti löytäisimme riittävästi keinoja itsemurhaa hautovien ihmisten auttamiseen.
Valoa ja iloa!