seuraava »

[Petra72]

Petra72: tässä suojelusenkelisi. rakas. olet valinnut hyvin erityisen tavan oppia elämässäsi. siksi tiesi näyttää kovin vaihtelevalta. oppiläksysi on tasapainoittaa persoonasi eri puolia. kun valitset vaikkapa ihmissuhdetta, sinun tulisi kiinnittää huomiota myös nk. pehmeisiin asioihin tässä ihmisessä. olet ehkä valinnut aina maskuliinisen ulottuvuuden elämääsi. ehkä sinun olisi aika etsiä omaan elämääsi feminiinisempää ulottuvuutta. muista että et ole mitenkään vaikea tyyppi tai että et oppisi uutta. kyse on ominaisuuksista. sinun perusominaisuutesi on maskuliininen. tarvitset kuitenkin feminiinisempää otetta itseesi ja ihmissuhteisiisi. voit kysyä lisää.

P.S. jaahas siksi minut raahattiin koneen ääreen. kysymyksesi oli niin polttava sinulle. -R

Tää oli kyllä jännä  Varsinkin tuo muistutus siitä, etten oikeasti ole hankala ihminen.. Kiitän kyllä tätä rinnallani seisovaa suojelusenkeliä, on joutunut kyllä tosissaan tekemään töitä läpi tämän tytön elämän, mutta hienosti on hän asiansa hoitanut! Ja tämä kanavointi on jotain niin uskomatonta, kiitos Rhodonite!!
Ja.. Uskaltaisko suojelusenkulaltani kysäistä, oliko ne pelkotilat lähes vuosi sitten hänen aiheuttamiaan vai jonkun muun? Tämä asia on vaivannut mieltäni oikeasti siitä saakka.. Ja se pienenpieni enkeli, minkä siellä hyllyllä näin, sen oli pakko olla minun rakas enkulani <3

[rhodonite]

Tiipoo: rakkaani, olen kanssasi. rakkaudessa ja hellyydessä. silitän sinua sulosiivin ja taivaallisin kuiskauksin. kuuntelethan minua. annathan valoni tulla sydämeesi.

nykyhetkessäsi tarvitset rakkautta ja hellyyttä, jotta et kovetu elämän ihmeellisillä teillä. on joskus hyvä aktiivisesti vain unohtaa menneisyys. liiallinen penkominen tuo huonot muistot pintaan, niistä voi olla sitten vaikea päästä eroon. rakas, unohda niin paljon kuin pystyt. älä edes mieti enää mitä opit. sillä se mihin kiinnität huomiosi, se kasvaa. vaikka miettisit positiiivisia puolia erostasi, niin olemuksesi muistaa samalla sen tuskan, mikä siihen liittyi.

ole läsnä nykyisyydessä. sytytä illalla kynttilä. katso lastasi ihmetellen, kuinka hän jaksaa olla niin positiivinen, etenkin kun hänelle antaa sen mahdollisuuden. mene kurssille. opi uutta. rakasta itseäsi. rakasta itseäsi.

[rhodonite]

Petra72: tässä suojelusenkelisi. pelkotilasi liittyy menneisiin elämiisi.

sinulla on joskus ollut kova halu olla yhteydessä kanssani. juuri nyt kun luet, olet oikeasti kanssani yhteydessä. et tietenkään suoraan, mutta melko suoraan. ainakin niin että saat oikeaa viestiä juuri nyt. rakas. yhteydenpito taivaaseen ei ole aina samaa kuin maallinen romanttisuus. yhteydenpito taivaaseen on sen havannointia mikä on oikein. epäselvyyttä ja haavekuvaa ei ole. taivas tietää kaiken. vai onko mielestäsi romanttista se että rhodonite menee aamulla omaan päivätyöhönsä, ja kanavoi ilmaiseksi täällä. aivan. se on joskus vain sen tekemistä mitä ihmisen pitää tehdä, ei niin romanttista, mutta totta kai rakkaudellista.

P.S. kanavoin aina sen minkä kuulen. vaikka en niin tykkää että minusta puhutaan, niin tiedän että kanavoijaa käytetään esimerkkinä joskus. -R

[Thickskin]

Heipp rhodonite!

Mitähän sanottavaa suojelusenkelilläni olisi minulle - asiat on kohdillaan ja rakkauselämässäkin pitkästä aikaa valoa tunnelin päässä, mutta silti tuntuu että pitäisi lyödä jarrut lukkoon ja nopeaan? 

Kiitos jo etukäteen 

[Petra72]

Petra72: tässä suojelusenkelisi. pelkotilasi liittyy menneisiin elämiisi.

sinulla on joskus ollut kova halu olla yhteydessä kanssani. juuri nyt kun luet, olet oikeasti kanssani yhteydessä. et tietenkään suoraan, mutta melko suoraan. ainakin niin että saat oikeaa viestiä juuri nyt. rakas. yhteydenpito taivaaseen ei ole aina samaa kuin maallinen romanttisuus. yhteydenpito taivaaseen on sen havannointia mikä on oikein. epäselvyyttä ja haavekuvaa ei ole. taivas tietää kaiken. vai onko mielestäsi romanttista se että rhodonite menee aamulla omaan päivätyöhönsä, ja kanavoi ilmaiseksi täällä. aivan. se on joskus vain sen tekemistä mitä ihmisen pitää tehdä, ei niin romanttista, mutta totta kai rakkaudellista.

P.S. kanavoin aina sen minkä kuulen. vaikka en niin tykkää että minusta puhutaan, niin tiedän että kanavoijaa käytetään esimerkkinä joskus. -R

Jotenkin ihan tyypillistä, että huomautetaan yltiöromanttisuudesta :
Ja Rhodonitelle kiitos ja jaksamisia sinne päivätyöhönkin

[SatuT]

Haluaisin kysyä suojelusenkeliltäni mistä johtuu alakulo ja surullisuus? Pitemmän aikaa on ollut tämä matalalento  Ei oikein mikään innosta. Kiitos sinulle  ja työniloa.

[Abyatur]

[/quote]

Abyatur: suojelusenkelisi tässä. voin toimia toisten ihmisten kautta, jotka ovat antaneet siihen luvan taivaan tasolla.

Miten jännittävää... :

Kiitos rhodonite,

Abyatur 

[rhodonite]

Thickskin: lentäminen on vaikeaa, kun olemme tottuneet kävelemään maan päällä. rakas. jos asiasi lentävät hyvin, miksi et lentäisi? mieli on tottunut kävelemään maan päällä. ja jos asiat lentävät niin uskomme että kohta ne kuitenkin palavat maan pinnalle. kyse on ohjelmoinnista. visualisoi päivittäin onnellinen elämä itsellesi ja pysy siinä kiinni. on ehdottomasti tilanteita jolloin on hyvä lyödä jarrut päälle. jos olet onnellinen, miksi et jatkaisi lentämistä?

[rhodonite]

SatuT: on hyvä seurata tunteitaan. tunteet ovat kompassimme. jos olet alakuloinen, sielusi haluaa kertoa sinulle että älä mene tähän suuntaan. joskus alakulo alkaa ruokkimaan itseään. sitten ei enää muista syytä. usein syy on siinä ettemme usko saavamme onnellista elämää. tai että haluamme sellaista minkä luulemme olevan hyväksi meille.

etsi johtotähtesi. kipunoi sisältä halua löytää vastauksia. sulata negatiivisuus kohdistamalla huomio positiiviseen. saatat jo ärtyä. miksi aina samantyyppinen vastaus. siksi että universumin todelliset lait ovat aina muuttumattomia ja pysyviä: se mihin keskityt, se lisääntyy. katso itseäsi silmään, älä odota että prinssi tulee ja ottaa sinut mukaansa. ole elämäsi prinssi.

[Milan]

Heips Rhonodite!
Uskaltaudun minäkin kysymään. Mitä neuvoja ja vinkkejä oppailla/auttajilla minulle olisi?
Pitemmän aikaa vaivannut evvk-kausi eli mikään ei oikein kiinnosta ja huvita, eikä saa otetta oikein mistään. Saa todella patistaa itsensä liikkeelle että viitsisi edes töitä paiskia. Energiataso on ihan nolla ja aina ramasee. Mistähän tämä mahtaisi johtua? Mistä löytyisi taas se elämänilo...
Kiitos kaunis etukäteen vastauksesta.

[Thickskin]

 Kyllähän sitä mielellään jatkaa lentämistä niin pitkään kuin suinkin on mahdollista - sitä vaan toivoo, että kun lento katkeaa, niin ei putoasi kovin korkealta...

Jaksamisia rhodonite 

[tiipoo]

Kiitos Rhodonite!

Nyt pääsi taas itku pitkästä aikaa .
Sanasi vaan koskettivat jotenkin syvältä.... Sitä rakkautta ja hellyyttä juuri kaipaisin, mutta välillä tuntuu ettei sitä ole minulle enään tarkoitettu (poikani tietysti minua rakastaa omalla hurmaavalla tavallaan ja antaa haleja), välillä vaan tuntuu siltä, että jotakin puuttuu . No yritän opetella tuntemaan enkelini rakkauden ja hellyyden, sillon kun sitä kaipaan, vaikka ei sekään korvaa sitä toista ihmistä, jonka kanssa jakaa ilot ja surut, ihan tässä arjen pyörityksessä.

Olen koittanut olla katkeroitumatta ja kovettumatta, mutta kieltämättä se ei ole ihan helppoa, eikä ihan ole onnistunutkaan.

Kunpa vaan pystyisikin unohtamaan. Ajoittain siihen kykenen, mutta ajoittain kaikki vyöryy mieleen. Kunpa oppisinkin unohtamaan .

Kursseille en kyllä ehdi, mutta muuten koitan noudattaa enkelini neuvoja .

Vaikka nyt tästä vastauksestani tuli kieltämättä alakuloinen, niin kaikki on kuitenkin paremmin kuin hyvin (sitä rakkautta ja hellyyttä kun vielä saisi ihan livenä ). Tuo enkelini vastaus oli vaan niin koskettava ja sai padot aukeamaan.

Kiitos vielä kerran Rhodonite ja oma enkelini myös .

[rhodonite]

Milan: tässä suojelusenkelisi. ehdit vielä moneen asiaan mukaan elämässäsi. kunhan ensin päätät mitä se on. jos oikeasti olet kyllästynyt jouten oloon ja näennäiseen väsymykseen, on aika siirtyä eteenpäin. väsymyksesi on näennäistä koska et tee mitään sellaista joka sytyttää sielusi. sielusi kertoo siis sinulle että tylsää... ja että sitten tuntuu väsyneeltä. mitä pidempään jatkat tätä, sitä enemmän väsymys saa sijaansa. ehkä voisit vähän jo aktivoitua. ei mitään ihmeellistä. kävele vähintään puoli tuntia päivässä. ota vähän etäisyyttä ystäviisi jotka ovat myös joutilaina. älä nauti alkoholia.

tee tutkimusretki intohimoosi, siis sen löytämiseen. mistä voisit pitää? ehkä voisit matkata kehitysmaihin, sitten näkisit kuinka nyt haaskaat, rakkaani, elämääsi. löydä merkitys elämääsi. on hienoa että uskalsit kysyä. nyt uskalla löytää itsesi. sinulla on kuitenkin aikaa, joten älä kiirehdi liikaa. ota askel kerrallaan, kun olet ottanut askeleen niin alat saamaan uusia ja haastavia vaihtoehtoja polullesi.

[^^Queen Nefertiti^^]

Hieno ketju, esim ylläoleva kannattaisi erään herran lukea. Ja sitä edellinenkin kolahtaa niihin, jotka elävät vain suhteen kautta. Suhde on hyvä lisä siihen, että on jo hyvä olo.

Voisinkin kysyä, mikähän sytyttäisi sielusi, jos nyt ei ole tätä urheilua, onko tuota.jne  Hän näkee hieman esteitä eri suunnissa, minä en. Koska näen taas potentiaalin.

Koen itse juuri positiivisen ajattelun voimaa.. sairaslomasta huolimatta, asiat etenee oikeassa suunnassa.

[Dala]

Hei Rhodonite, minäkin haluaisin kysyä jotain.

Olen ollut ihan hukassa tulevaisuuteni suhteen jo vuosikausia, aina yläasteelta saakka kun ammatinvalinnat tulivat ajankohtaisiksi. En tiennyt silloin enkä tiedä vieläkään, ja opiskelen jo toista ammattia. Tätä tahtia saan etsiä omaa alaa koko ikäni ennen kuin se jokin tulee kohdalle. Minä en tiedä yhtään mihin suuntaan mennä, mitä tähteä seurata tai ylipäätään, mikä minua kiinnostaa. Sitten taas ne asiat, joihin tunnen vähän vetoa, ovat ympäristölle todella haitallisia enkä näin ollen haluaisi tehdä niitä. Veljeni on korkeasti koulutettu fyysikko, perheen ylpeys, minä taas se musta lammas, joka ei osaa päättää mitä elämällään tekisi. Osaako kukaan ylhäältä sanoa, kuinka kauan tätä epätietoisuutta kestää? Kuinka löydän sen, mihin minut on tarkoitettu?

Kiitos jo etukäteen!

PS: Minulla on veljeni kanssa aika kylmät välit, mutta se ei mielestäni voi johtua tästä elämästä, sillä olemme kuin mitkä tahansa sisarukset. Kerran näin unen, jossa tähän välillämme vellovaan kitkaan ehdotettiin syyksi jotain edellistä elämää, jossa olemme olleet työtovereita tms. Oliko uni täysin perätön, vai johtuisiko viileys välillämme tosiaankin edellisistä elämistä? Kuinka asiat voisivat olla korjattavissa? Vai olemmeko yksinkertaisesti vain niin erilaisia, että syvällisempi yhteys ei vain onnistu?