seuraava »

[Esmiralda]

Eli tarkoitatko, että tietämättämme tai tietäen harjoittelemme näitä eri teiden ominaisuuksia? Kyllähän minä joogaa juuri tänä vuonna aloitin harrastamaan, sitäkin.  : Nuo fakiirin jutut voi sitten olla vähän kinkkisempiä, ehkä tanssi jossakin määrin.

Mutta kukkia kiitos!

Viime yönä unessani kasvoi pensasmustikoita polkuni varrella ja oi mitä herkkusieniä, uskomattoman pulleita!

[Mio]

Joo me ollaan täällä lastentarhassa harjoittelemassa kosmisia juttuja vaikkei meillä niiden saloista paljoa hajua olisikaan...

 

[Ikitosi]

Kukkien haistelu on hyvin lähellä olennaisuutta :

[Vuffi]

Kyllä noita vaunuja on paljon liikkeellä. Monesti koitankin arvailla kun katselen ihmisiä kaduilla että kuinka mekaanisten toimintojen vallassa he ovat. Hauskaa puuhaa muuten  :  Itsehän en tietenkään ole unessa, koska käyn nyt säännöllisesti astro.fi -sivuilla jotka ruudun välityksellä antavat tietyn taajuista värähtelyä herättääkseen metallin makuisesta mekaanisesta unesta    (kun gurdjieff sanoo ihmisen olevan kone niin minulla tulee aina mieleen poikkileikkauskuva ihmisen päästä joka sisältää paljon hammasrattaita -isoja ja pieniä- akseleineen)

Esmiralda muuten miten näet tuon Gurjieffin heräämisen käytännössä? Mun käsitys noista on että en oikeastaan ole ollut hereillä "virallisen Gurjieffilaisittain" kuin vain muutamia kertoja koko elämäni aikana ja ne hetket muistankin parhaimmin. Yleensä ne liittyvät johonkin vaikkapa merkkipäivän kohokohtaan tai muuhun. Mutta miten nuo erot näkee? - Muistikuvat on selkeämpiä, ja tuon hetken palatessa mieleen tunne nousee pintaan voimakkaampana

[Esmiralda]

Voi jestas sentään, sitä hereillä olemista olen itsekin ihmetellyt.

Uskon, että uni on jonkinlainen valvetila symboleineen.

Ja silloin kun saa oikein 'täräyksen' joltakin ystävältä. Tarkoitan sellaista loukkausta, joka todella herättää! Kiitos sellaisesta aina, vaikka vihahan siitä ensimmäisenä ylös nousee.

Sitten uskon intuitioon. Se verho joskus pikkuisen raottuu ja kokee erilaisia väläyksiä.

Joten uskon, että sellaiseen on mahdollista...

Ai jaa, että siksikö me ollaan astrosivuilla!?  Hyvä tietää! 

Muoks ja ps. Eroa jäin miettimään. Jos minulla on pikkuisen häivähdystä siitä astraaliruumiista, niin senhän kautta on mahdollista saada sitä heräämistä. Luulisin, että sen kautta se ainakin ensisijaisesti tapahtuu. Siis tositunteiden kautta. Mutta jos ajajia livahtelee vaikka vain kummitusmaisesti, niin siellä mieli kaappaa jonkinlaista tietoa. Ja onhan mahdollisuus rakkaudessa, edes sen illuusiossa uskoa ainakin jumaluuden olemassaoloon. Ne upeat hetket! 

Mutta onko koneilla heräämisen mahdollisuutta? Ehkä suuressa yhteentörmäämisessä ja hajoamistilanteessa?

[Vuffi]

Muoks ja ps. Eroa jäin miettimään. Jos minulla on pikkuisen häivähdystä siitä astraaliruumiista, niin senhän kautta on mahdollista saada sitä heräämistä. Luulisin, että sen kautta se ainakin ensisijaisesti tapahtuu. Siis tositunteiden kautta. Mutta jos ajajia livahtelee vaikka vain kummitusmaisesti, niin siellä mieli kaappaa jonkinlaista tietoa. Ja onhan mahdollisuus rakkaudessa, edes sen illuusiossa uskoa ainakin jumaluuden olemassaoloon. Ne upeat hetket!

Mutta onko koneilla heräämisen mahdollisuutta? Ehkä suuressa yhteentörmäämisessä ja hajoamistilanteessa?

Varmaan tuo astraaliruumis siihen liittyy 
Sitä G ainakin painoitti että ihminen ei yksin pysty heräämään (ja osittain siksi noita gurdjieff seurojakin on) ja tuolloin olin jopa vihainen G:lle että "kylläpäs minä itsekin siihen pystyn",  mutta nykyään en siitä olisikaan niin varma. Jos jo ajattelee kuinka ihminen ei voi koko ajan pitää mielessään jotain asiaa olematta paikallaan ja tekemättä mitään muuta. Senhän näkee jo joogien keskittymisharjoituksistakin. Kuinkas kauan pystyy tuijottamaan jotain objektia ja keskittymään VAIN siihen objektiin. Ei ole montaa sekuntia.. Harjoittelulla tietysti harjaantuu. Niin se on tuon heräämisenkin kanssa että siihen tarvitaan tosi kovia ponnistuksia josta sitten tuleekin eteen kysymys että eikö unessa eläminen olekin helpompaa, kuten G:kin sen taisi todeta. Mutta mitähän hyötyjä hereillä olemisesta onkaan? Siinä kai ollaankin jo "mikä on elämän tarkoitus" suuruisen kysymyksen edessä

[Esmiralda]

Kuu on Gurdjieffin mukaan 'lapsi' alimmassa kehityksessään tässä maailmankaikkeudessa jumaluuden absoluutin ollessa ylimpänä lukuna 1. Kuun luku 96, kun taas maa on siitä edellä luvulla 48. Mielenkiintoisia nämä lukemat, jos olette lukeneet.

Mutta kuulla ja maalla onkin aivan erityinen suhde keskenään. En ole sitä itse koskaan ajatellutkaan, vaikka naisen kehona olen sen todella kokenut. Kuun magneettivoima sekä antaa että ottaa Maalta. G:n mukaan se käyttää kaiken orgaanisen hyväkseen. Nuorimmat sielut ovatkin siellä kuun mineraalin muodossa ja "on se äärimmäinen piste, maailman loppupäässä; se on kristillisen opetuksen 'uloin pimeys, jossa on itku ja hammastenkiristys'.

Opin kursseilla, että kuun merkillä ja paikalla huoneissa on todella tärkeä tehtävä osoittaa elämäämme varsinkin alitajunnan ja menneitten elämien muodossa. Siksikö se liittyy niin vahvasti lapsuuteen? Kuu osoittaa meille syntyperäämme vahvuudet ja heikkoudet ja meidän olisi siitä kohotauduttava, oppia ja kasvaa.

Myös veden olomuodot ja liikkuvuus ovat varmasti kiinnittyneinä tähän kuun ja maan vuorovaikutukseen, sitä kautta ehkä myös tunteisiimme. Ja näin ollen myös astraaliruumiiseen. Siitäkö syntyy mm. veden vaihtelu maasta pilviin ja sieltä alas. Siitäkö esim. janomme ja virtsaamisemme, ehkä verenkiertomme ja sydämensyke. Sillä jos meillä ei olisi kuuta, ei olisi myöskään orgaanista elämää!!?? HUH! 

G. sanoo että jos vapaudumme mekaanisesta fyysisyydestä, vapaudumme sitten myös kuun vallasta. Ymmärtäisin, että tässä pitäisi kasvaa nimenomaan oman tahtomme aitous.

Voisiko se todella näin?! 

[Ikitosi]

Elämän hallintaan tässä fyysisessä olomuodossa (48) pääsee
oppimalla hallitsemaan tunteiden heilahtelut (96) - tuntemalla ne.

[Vuffi]

Jonkun teorian mukaan, en muista mistä luin,  juuri kuuta/alitajuntaa pitäisi nimenomaan ainoastaan "käyttää hyväksi" oman elämänsä ohjauksessa ja HETI kun alkaa kyselemään siltä sektorilta kysymyksiä ratkaiseviin asioihin niin ollaan metsässä koska sieltä saattaa tulla kaikkea vanhaa tarpeetonta vaistoa. Huom. Tämä on mulla näin, mutta uskon että suurimmalla osalla vaistot/viestit alitajunnasta on ihan kunnossa. Tai sitten suhteeni niihin on vähän niin ja näin ja minun pitäisi niitä varta vasten työstää, jos se nyt edes on mahdollista  :
Ehkäpä  -ihmisenä tuollainen näkökanta  sopii mulle parhaiten 

Ensin tietysti pitää saada erittelytuntumaa noihin vaikutuksiin että hahmottaa että "jahas nyt oon varmaan tuon vaikutuksen alla" eikä pidä niitä osana itseä sanan varsinaisessa merkityksessä, tai "olen nyt vaan tuolla tuulella" analysoimatta sen tarkemmin. Suurin juttu mulle oli tiedostaa ihan perusjuttuna että vaikutusten allahan tässä ollaan, ainakin alussa yhteiskunnan, muiden ihmisten, planeettojen, milloin minkäkin kunnes tajuaa yhä enemmän että ainoa josta voi saada selkävoiton on itse.  Siitä kun saa jo hyvän pohjan työstölle. Sitähän astrologia on.

Kiinnostaa kyllä että miten G on päässyt juuri noihin lukuihin planeettojen ja kuiden kohdalla. Eikös pitänyt myös mm. jupiterin kuita merkityksellisinä vai muistanko väärin?

Noista kuunvaiheista puheen ollen olen selkeästi kuin eri ihminen kasvavan ja vähenevän kuun aikoina. Näin kai kaikilla? Mutta ideana onkin kai hallita näitä tunteita, tasapainottamalla heilahdukset tai ainakin tiedostaa ne ja niiden mahdolliset seuraukset. Tämä varsinkin minulle  :na tärkeää ja koen todellakin sen elämäni tärkeimmiksi asioiksi kun tuolla kartallakin vielä on vaikka minkä näköistä aspektihirviötä

[Esmiralda]

Tuohon kuuhun haluan minäkin enemmän tutustua, juuri astrologisesti. Muistelen, että siitä oli olemassa joku kirjakin, ihan kuusta. ?

Muistelen Gurdjiefiin paljon samoilleen vanhan Mesopotanian alueella ja tutkivan vanhaa tietoa. Hänethän jossakin siellä (liekö tarua vai totta) kuljetettiin silmät sidottuina johonkin salaiseen luostariin, jossa oli opissa pitkän aikaa. Ei kylläkään kertonut, mitä kaikkea siellä oli.

Joten tähän alueeseen yhdistän hänen laskelmansa. Astrologiahan oli muinoin Babyloniassa uskonnon perusta ja tähtitornit kirkkoja.

[Vuffi]

Muistelen Gurdjiefiin paljon samoilleen vanhan Mesopotanian alueella ja tutkivan vanhaa tietoa. Hänethän jossakin siellä (liekö tarua vai totta) kuljetettiin silmät sidottuina johonkin salaiseen luostariin, jossa oli opissa pitkän aikaa. Ei kylläkään kertonut, mitä kaikkea siellä oli.

Tuo oli mulle ihan uutta tietoa  G:tä ja ouspenskyä pitääkin lukea ja pohtia enemmän. Huonoja tämmöisten aihealueiden aloittamiset kun ne tuo lisää painetta jo ennestäänkin pitkiin lukulistoihin 

[Esmiralda]

Olen pahoillani, siitä into mitä itse lukee! 

Mutta on ollut kiva vaihtaa ajatuksia. Kun monelle tämä mies on kuitenkin aivan outo astrologian suuri kannattaja.

Tämä tieto on siinä "Meetings with the remarkable men"-teoksessa. Minusta se oli hyvin viihteellinen kirja, suorastaan seikkailukertomus samalla hyvin mystinen ja syvämietteinen. 

[Ikitosi]

Kaikki OLEELLINEN tieto on jo meissä.

Jokainen "guru" on salaisissa luostareissa hengaillut - tavalla tai toisella.
Viisauden määrää ei kuitenkaan ratkaise se mitä on kokenut, eikä varsinkaan miten paljon, vaan se
mitä kokemastaan on oppinut.
KAIKKI realtotuudet ovat kokonaisvaltaisia ja perustuvat samoihin Kaikkeuden peruslakeihin -
filosofian viehätys lieneekin lähinnä kielentuntemusta ja syljenkoostumusta -
kuka milläkin symboliikalla totuutta ilmaisee.

Jätin aikoinaan filosofianopintoni kyllästyttyäni siihen personoimismeininkiin -
en voi hyväksyä, että viisauksia muistellaan ennemmin sen perusteella kuka on sanonut kuin mitä.

Okei, otsikon aiheena on siis Gurdjieff
(Pienet käytännön kömmähdykset ovat siis ihan ymmärrettäviä isoja asioita pohdiskellessa :)
Elämänkokemuksiensa tutkimus voisi ehkä paljastaa, mitä kautta lähteelle on löytänyt, mutta
voihan hänenkin ilmaisuaan arvioida Kaikkeuden viisauden ilmentymänä,
tämänkin otsikon alla, voihan?

[Vuffi]

Nyt kun tämä keskustelu on jollain lailla alkuräjähdyksen jälkeen tasaantumassa niin olisi hauska tasan vuoden päästä keskustella samasta vaikka tässä samassa topicissa ja katsoa onko itse kunkin näkökannat muuttuneet tai saaneet lisäystä  Vaikka ei tulisikaan toteutettua niin ideana varsin veikeä    Idea liittyy tietysti vahvasti siihen että tulee luettua lisää G:ta tai tehtyä kyseiseseen tematiikkaan liittyviä esim. harjoituksia (itsen muistaminen tms)

Vuffi kehottaakin karttakeppi kädessä kaivamaan esiin ne Gurdjieffit ja ouspenskyt  sieltä kirjahyllyistä pölyttymästä

Luin muuten juuri Ouspenskyn "Strange life of Ivan Osokin" Novellin. Kirjan teemoissa vahvasti läsnä G:laiset teemat: *itsensä muistaminen *elämän "yhteensattumat" synkroniteetit *ikuisen paluun myytti (tuo kuvaa mielestäni kirjaa osuvimmin, vaikka käsitteenä onkin ehkä lainaus M. Eliadelta)

Oli se Gurdjieff hieno mies. Jopa niin, ettei välttämättä edes tarvitse käyttää mennyttä aikamuotoa.

Jätin aikoinaan filosofianopintoni kyllästyttyäni siihen personoimismeininkiin -
en voi hyväksyä, että viisauksia muistellaan ennemmin sen perusteella kuka on sanonut kuin mitä.

Myönnän että itse samaistun henkilöihin heidän sanomiansa tutkiessani, koska mun mielestä nuo jutut pitää elää tuon henkilön kautta ymmärtääkseen niiden kaikki vivahteet ja sitä kautta nähdä niitä myös itsessä. Ymmärrän myöskin sen, että personominen saattaa olla puuduttavaa, varsinkin jos opiskelu sitoutuu johonkin tiettyyn pakkokaavaan kuten kouluissa yleensä. Se voi pahimmillaan päätyä siihen, että kaikki oppilaat tuntevat olonsa kuin opettaja olisi jonkinlainen pappi joka heijastelee piirtoheittimellään seinään jonkinlaista jumalkuvaa 

[Esmiralda]

Kaikki OLEELLINEN tieto on jo meissä.

Jätin aikoinaan filosofianopintoni kyllästyttyäni siihen personoimismeininkiin -
en voi hyväksyä, että viisauksia muistellaan ennemmin sen perusteella kuka on sanonut kuin mitä.

Äsh, kun en osannut leikata, mutta tähän yhtyy siis tässä esmiralda:

Hyvä noin! Minä sain aika kamalan riitelyn jälkeen läpi itsenäisen appron filosofiassa, opettajani meinasi aivan hikeentyä. Kritisoin juuri tuota seikkaa, muistamista ja kopioimista. Tuntui että itse ei saa laukoa tarpeeksi.

Sitten meninkin ryhmään opiskelemaan cum laudea. Se sujui pikkuisen paremmin.
Sitten en ole saanut mitään enempään 'käyntiin'.

Mutta ei mielenkiinnolleen mitään voi...