Ajatus
|
|
« Vastaus #30 : 07.01.2008 11:37:44 » |
|
Minäkin muuten olen Vesimies-äidin kasvatti, mutta äipällä jonkinasteinen :ssa, nousuksi voisin epäillä Härkää (täytyisi joskus kokeilla rekata aikaa). Samoin törmäyskurssilla olen ollut herkkyyteni kanssa, joskin äidin Neptunus varmasti hiukan auttaa häntä ymmärtämään sitä ja minulla taas vastaavasti kuu Veskarissa lieventää omaa tunteellisuuttani. Silti olen huomannut, että hänen on vesimerkkejä ehkä vähän hankala ymmärtää. Itselleni paljastui vasta myöhään, että äitikin on nuoruudessaan reissannut mielellään (tosin ei koskaan ulkomailla). Lapsia saatuaan hän on kuitenkin pysynyt meille kiitettävästi läsnä, tosin ei todellakaan ole sellainen äiti joka jatkuvasti soittelisi perään ja paapoisi. Onneksi. Hoivaviettiä löytyy, muttei häiritsevässä määrin. Ainoastaan sen "minäolenainaoikeassa"-ominaisuuden kanssa tuli joskus nuorempana yhteentörmäyksiä, kun sitä löytyy molemmista.
|
|
|
tallennettu
|
Aur Kalat (Aur-Jup 1. huone) Asc Kauris Kuu Vesimies (Kuu-Mer 1. huone)
|
|
|
Lilli
|
|
« Vastaus #31 : 07.01.2008 11:53:17 » |
|
Meirän äireellä matkuskärpänen on puraissut viimeistään teini-iässä ja hän on kyllä reissannut melkeinpä viime vuosiin asti. Välillä hän toimi jopa matkanjohtajana ja matkusti siis ilmaiseksi. Nyttemmin terveys ei tahdo enää kestää matkustelua.
Työvelvollisuudet eivät ole juurikaan sallinneet vanhempien yhteisiä lomamatkoja (eikä Leijona-isää matkustelu ole niin paljon kiinnostanutkaan), joten ollessamme pieniä, yleensä joku lapsista pääsi äidin kanssa mukaan. Reissukärpänen pääsikin puraisemaan itseäni 6-vuotiaana, jolloin olin äitini kanssa ensimmäisellä lomamatkallani Kyproksella.
Tarina kuitenkin kertoo, että kun äitini lähti yksin joskus 60-luvun puolivälissä 2-3 viikoksi USA:han, niin tuolloin 4-vuotias isoveljeni oli tästä hylkäämisestä niin suivaantunut, ettei puhunut äidilleni hänen paluunsa jälkeen mitään pitkään aikaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Sun73
|
|
« Vastaus #32 : 07.01.2008 16:06:18 » |
|
Kitos Esmiralda vinkistä Kyl mä yritän olla syömättä sitä omppua vaikeeta vaan välillä ymmärtää et miks pitää olla ilkee kun vois olla mukava. Joo kait sillä vaikeeta on ollu alkoholistimiehen kanssa(joka ei tosi ole juonu 20 vuoteen tippaakaan), mut miks ei lähteny meneen pitääks sitä negatiivisuutta ja katkeruutta viljellä ympäriisä Mä ite kun yleensä olen hirmu optimisti, niin tulen niin hemmetin huonolle tuulelle negatiivista valittajista jotka eivät löydä mistään iloa
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Atomi
Vieras
|
|
« Vastaus #33 : 07.01.2008 16:32:03 » |
|
Olen joskus miettinyt, että mulla on varmaan veskarit jotenkin erityisenä kiinnostuksen kohteena. Veskareita löytyy työpaikalta, ystäväpiiristä ja omasta punkastakin yksi kipale. Todellisia bessewissereitä ja totuuksien laukojia ovat, mutta anteeksipyyntö ei kuulu veskarin sanavarastoon. Osoittavat kyllä pahoittelunsa tekoina. Jotenkin olen kieroutuneen kiinnostunut veskarien sielunelämästä ja pidän heitä elämäni parhaina peileinä. Koska kyse on peilistä, niin koko tunneskaala on siis käytössä ja hernekin usein nenässä. Kuitenkin veskari on erityissuojeluksessa ja sen takia heille ei voi lopullisesti suuttua tai olla pitkään vihainen. Outoja otuksia kaiken kaikkiaan, mutta varsin ihastuttavia. Olen hyvin onnellinen saatuani yhden sormustettua. Mukavasti mukkelehtii tuossa kosketusetäisyydellä, mutta ei takerru kiinni. Veskarit on vähän niin kuin kissat - pehmoisia, suloisia, itsenäisiä, teräväkyntisiä. En suosittele heikkohermoisille.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Sun73
|
|
« Vastaus #34 : 07.01.2008 16:57:51 » |
|
Munkin elämässäni veskareita, äitikin on veskari,mutta ei todellakaan samanlainen kuin anoppini. Äitini on kannustava ja välittää muistakin kuin itsestään, välillä liikaakin Sehän kiva että Atomi sinä olet löytäny veskarista rakkauden. Minun ex-veskarini taas oli niin takertuva ja mustasukkainen,että en happea saanut Onneksi olen vielä hengissä
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Emelia
|
|
« Vastaus #35 : 09.01.2008 10:22:51 » |
|
Itse olen Vesimies-äidin kasvatti...
...minä etenkin pienenä tunsin olevani äidilleni pelkkä rasite. Hänellä oli erittäin kova kiire saada lapset sen verran itsenäisiksi, että voi itse keskittyä kiinnostavampiin asioihin.
Minä sitten ihmettelen kertomuksia äideistä, jotka ovat kiinnostuneita lastensa asioista. Ei vaan meirän äiree, ellei asia koske työ- tai opiskelumenestystä.
Tämä on kuin minun elämästäni. Oma äitini on ollut ja on edelleen juuri tuollainen. Ei häntä kiinnosta henkinen hyvinvointini, mutta kelpaan hyvin hänen pahanolonsa purkamiskanavaksi. Sen sijaan hän on oikein tyytyväinen kun voi kertoa kylillä että minullakin on töitä. - Ja kaikki asiat pitää tietenkin ilmaista negatiivisen kautta.... Koska äitini on "saunassa syntynyt" ei tarkkaa syntymäaikaa ole, mutta olen jotenkin pähkäillyt että joskus 18 kieppeillä olisi syntynyt.. Näin ollen hänen olisi yhtymässä minun . Merkurius olisi Kauriin puolella ja samoin Kuu, eli sieltä tulisi myös tunteiden puolelle tuota etäisyyttä ja karuutta. Myös Merkuriuksen ja Pluton opposition myötä "nostaa herkästi pintaan ristiriitoja ja kiivasluonteinen temperamentti aiheuttaa väittelyitä, joissa ei ota huomioon toisten mielipiteitä".
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #36 : 10.01.2008 08:44:59 » |
|
Ei ole vesimies-miehet loukanneet, joku veskarinainen ehkä mutta varmaan minäkin häntä - oli filosofista vääntöä.
|
|
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
Lilli
|
|
« Vastaus #37 : 10.01.2008 15:46:33 » |
|
Itse olen Vesimies-äidin kasvatti...
...minä etenkin pienenä tunsin olevani äidilleni pelkkä rasite. Hänellä oli erittäin kova kiire saada lapset sen verran itsenäisiksi, että voi itse keskittyä kiinnostavampiin asioihin.
Minä sitten ihmettelen kertomuksia äideistä, jotka ovat kiinnostuneita lastensa asioista. Ei vaan meirän äiree, ellei asia koske työ- tai opiskelumenestystä.
Tämä on kuin minun elämästäni. Oma äitini on ollut ja on edelleen juuri tuollainen. Ei häntä kiinnosta henkinen hyvinvointini, mutta kelpaan hyvin hänen pahanolonsa purkamiskanavaksi. Sen sijaan hän on oikein tyytyväinen kun voi kertoa kylillä että minullakin on töitä. - Ja kaikki asiat pitää tietenkin ilmaista negatiivisen kautta.... Ei ole minunkaan äitiäni kiinnostanut henkinen hyvinvointini, minun todellinen persoonani eikä myöskään ihmissuhdeasiat. Aika ajoin tuntui, ettei edes fyysinen hyvinvointini häntä kiinnostanut. Sairastuin myöhäisteini-iässä anemiaan, koska äitini mielestä minulle riitti ruokavalioksi pelkät perunat. Hän kyllä tiesi, että tietyt ruokalajit kuuluivat inhokkilistalleni, mutta eipä se häntä liikuttanut. Ainahan sitä perunaa oli kuitenkin tarjolla. Sain myös ihan vapaasti olla pari viikkoa 40 asteen kuumeessa ennen kuin hän arveli minun tarvitsevan lääkäriä. Olisin varmaan kuollut nälkään ellen olisi jo melko varhaisessa vaiheessa oppinut ruoanlaittotaitoja... Äidilleni ja ehkä myös isälleni on ollut tärkeintä kasvattaa lapsista työteliäitä järki-ihmisiä, eli jotain robottia muistuttavaa.
|
|
« Viimeksi muokattu: 10.01.2008 15:48:36 kirjoittanut Lilli »
|
tallennettu
|
|
|
|
Sun73
|
|
« Vastaus #38 : 10.01.2008 16:47:10 » |
|
Lilli, Kuulostaa ihan hirviöltä äitisi
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Mirjam*
Kanta-astroilija
Viestejä: 313
Maata ei peritä isiltä, vaan on lainassa lapsilta
|
|
« Vastaus #40 : 10.01.2008 16:58:22 » |
|
Minäkin olen kasvanut perunalla ja ruskealla kastikkeella. Ja myös anemiaa... Äitini oli kyllä Sanotaanhan niinkin, että vesimieslapsi syntyy tunnekylmään perheeseen(?)
|
|
|
tallennettu
|
Totuus ja Vääryys kylpivät yhdessä. Vääryys nousi ensin vedestä ja pukeutui Totuuden vaatteisiin. Koska Totuus ei puolestaan halunnut pukeutua Vääryyden vaatteisiin, hän liikkuu alastonna. https://www.astro.fi/blog/Mirjam%252A
|
|
|
Lilli
|
|
« Vastaus #41 : 10.01.2008 17:10:50 » |
|
Love and peace, en sanoisi äitiäni hirviöksi. Hän on päällisin puolin hauska ja lupsakka ihminen, jonka tunne-elämä on vain olematonta. Vaikka hän pyrkisi kohtelemaan muita oikein, niin aina se välinpitämättömyys ja kylmyys jostain paistaa läpi. Omalla kartalla kun vesi on hallitsevin elementti, niin olen ollut erittäin herkkä tunneasioille kun taas äidilläni vettä on kartalla olemattoman vähän. Jos hänellä tunne-elämää on, niin ainakin hän on sen erittäin hyvin peittänyt/lamaannuttanut, eikä kestä muissakaan ihmisissä tunteenomaisia reaktioita. Ne ovat heikkoutta hänen mielestään.
Noin yleisesti ottaen äidilläni on kartallaan eniten tuli-elementtiä, hallitseva merkki on Oinas, itselläni se on Skorpioni.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Esmiralda
|
|
« Vastaus #42 : 10.01.2008 18:21:00 » |
|
Samat ongelmat minullakin ravinnon suhteen, vaikka lapsena ollessani sain kaiken tarvittavan puutarhasta, mihin äidillä ja isällä oli intohimo. Mutta... isän ja äidin erotessa kaikki meni pyllylleen. Pieni kaupunkiasunto, liian vähän rahaa. Äiti ei ollut tähän syyllinen, vaan melkeinpä ahdinko, suru ja ymmärtämättömyys. Tosin en ole vesimies, siskoni on ja tämä tällainen osuu hänen kuumerkillensä just nappiin. Äidillä ei ollut enää syliä ja hoivaa hänelle tarpeeksi, neljä vuotta minua nuorempi. On minunkin aika ymmärtää pikkusiskoani paremmin!! Kiitos siitä jopa astrologian!
|
|
|
tallennettu
|
Nousu Skorpioni (Jousimies) Chiron Skorpioni Aurinko, Venus ja Merkurius Rapu Kuu Kalat Pluto ja Saturnus Leijona Jupiter Jousimies Mars Neitsyt Neptunus Vaaka Uranus ja Ceres Kaksonen
Maya, Punainen Itsevallitseva Kuu Kiinalainen Rotta Kelttiläinen Omenapuu
OLLAAN IHMISIKS
|
|
|
Ajatus
|
|
« Vastaus #43 : 11.01.2008 09:44:47 » |
|
Sanotaanhan niinkin, että vesimieslapsi syntyy tunnekylmään perheeseen(?) Juu, myös kuu-Vesimiehistä sanotaan joskus niin. Se on kuitenkin aikamoista yleistämistä, koska auringon & kuun aspektit ja "tärkeys" kyseisellä kartalla pitäisi ehdottomasti ottaa myös huomioon kokonaiskuvan saamiseksi. Esim. itselläni kuuhun kohdistuvat isommat aspektit ovat harmonisia, kuten sekstiili Venukseen ja Chironiin, eikä kuuni ole neliössäkään mihinkään. Vaikka meillä ei olla perheessä tai suvussa koskaan oltu "halailijoita" eivätkä tunteet ole muutenkaan räiskyneet, en silti koe että olisin jäänyt mitenkään hoivaa paitsi lapsena, vaikka pikkusisarukset tietysti aina vievätkin tullessaan osan huomiosta. Ehkä äitikin on ison perheen nuorimpiin kuuluvana voinut itse jäädä turhan vähälle huomiolle, hän on myös menettänyt oman äitinsä nuorena. Itse kun olen esikoinen, niin se negatiivinen vesimiesmäisyys on kenties omalla kohdallani jo tavallaan lieventynyt: aurinko --> kuu. Vesimiestä ei myöskään löydy sisarusteni kartalta juurikaan.
|
|
|
tallennettu
|
Aur Kalat (Aur-Jup 1. huone) Asc Kauris Kuu Vesimies (Kuu-Mer 1. huone)
|
|
|
|
|