seuraava »

[blix]

Veskarina ja nousuvaakana + raivostuttaa kun joka sana pitää mielessään kääntää ja vääntää, ettei vaan loukkaa kahta läheistä ihmistä. Toinen on  ja toinen  . Välillä on hermot mennä näiden vesistelijöiden kanssa ja kompromissiin ei päästä koskaan. Olen kuulema loukannut jompaa kumpaa ja sitä täytyy tietysti itkeä kymmenen vuotta. Itse en sitä ole ainakaan tarkoituksella tehnyt, vaan sen takia että asiat joskus etenisi.

Nyt en pahemmiten enää neuvottele vaan ilmoitan mitä olen tehnyt. Näiltä kahdelta kun tuppaa mennä hyvätkin tilanteet ohi pelkästään sen takia, että kaikkeen suhtautuvat liialla tunteella. Ihmissuhteissa se on hyvä mutta tavallisten arkipäiväisten asioiden hoidossa huono asia. Toinen  :kalat:tietää herkkyytensä ja ollaan siitä myös keskusteltu, mutta  ei myönnä vaan syy on minussa. 

[Emelia]

Minä kierrän Vesimiehet aika kaukaa ja olen todella pahoillani, jos joku ystävistäni alkaa seurustella Veskarin kanssa - sen jälkeen ei voida enää tavata. Äitini on Vesimies ja samoin siskoni mies, molemmat saavat minut välillä niin pois tolaltani että... Heistä on todella mukavaa sanoa asioita suoraan, mutta kun itse nousujouskarina jotain sanon niin olen kuin maanpetturi. Kuu Rapuna pidän asiat sisälläni, kunnes menee yli....

Vapauden tunnistan kyllä Vesimiehessä, eivät paljon perusta muiden rajoituksista, mutta kyllä minäkin nousevana Jousimiehenä olen aina ihmeissäni jos ja kun joku pyrkii rajoittamaan liikkumisen vapauttani. "Miehiä tulee ja menee, mutta ystävät ovat ja pysyvät."

[Sun73]

Mä taas pidän tuntemiani vesimiehiä sairaalloisen mustasukkasina kun heillä on niin huono itsetunto. Ja ovat kateellisia jopa omille lapsilleen heidän onnesta. Ilkeileminen ja toisen mielen pahoittaminen tarkoituksella kuuluu heidän tyyliinsä. Enpä ole koskaan kuullut sanaa anteeksi vesimiehiltä 
Mulle riitti 7 vuotta veskarin kanssa seurustelua, henkistä ja fyysistä väkivaltaa riittämiin  Joten kokemusta on, en voisi kuvitellakkaan alkavani enää seurustelemaan veskarin kanssa..

[Emelia]

Ilkeileminen ja toisen mielen pahoittaminen tarkoituksella kuuluu heidän tyyliinsä. Enpä ole koskaan kuullut sanaa anteeksi vesimiehiltä 

Allekirjoitan tämän täysin!!!

[Mirjam*]

tälläinen kokemus vesimiehestä,
että teot puhukoot puolestaan

En tiedä johtuuko sitten  :stani vai  : stäni, vaiko vain persoonastani ylipäätään, mutta  ;nä voisin tuon allekirjoittaa mitä nikki kirjoitti.

Voisin lisätä siihen "taustaksi" vielä sen, että myöskään ei sanota eikä tehdä, mitä ei tunneta. Ja toisaalta se, että joku voisi kokea veskarin itse hyvin loukkaantuvaksi tyypiksi, voisi johtua siitä, että veskari haistaa (vai  ) kilometrien päähän sanat ja teot, joilla ei ole sisäistä vahvaa tunnepohjaa. (eletään kultaisten käyttäytymissääntöjen mukaan, vailla aitoa tunnekokemusta)
Tyhjänpäiväiset liirumlaaarum-sanat ja keikailut on jotain mikä ei sytytä(?)
Suon itse sen kyllä muille jo nykyään ja voin joskus ymmärtää jopa että sen takana saattaa olla toisen aito tapa, vaikkei se edusta minulle itselle itsessäni aitoutta ihmisenä. 
Tunnerehellisyyttä koen itse ainakin vaativani itseltäni sekä muilta. Tietysti muilta sitä ei voi vaatia, ainoastaan ehkä odottaa tai hiukan edes toivoa.
Kyse saattaa pohjimmiltaan olla ainutlaatuisuuden ja yksilöllisyyden kunnioituksen kunnioituksesta. 
Jokaisella kun on ainutlaatuinen ja persoonallinen tapansa pyytää anteeksi, kiittää ja osoittaa rakkauttaan.

Lienee vesimiehen haaste itse kääntää tuo "ulospäin/sisäänpäin" ja myös olevan monen  :hen kompastuskivi. Se mitä toivoo muilta, lienee vesimiehen oma haaste itselle.
Itse olen kokenut omassa elämässäni näin. Olen ottanut sen omaksi elämän haasteekseni. Yhdeksi niistä.

Harmi jos olette kohdanneet vielä elämänsä matkalla olleita ja keskeneräisiä ihmisiä ja tässä tapauksessa ;hiä ja harmi, että joudutte sillä perustein jakamaan ihmiskunnan ihmiset kahdentoista tyypin lokeroihin pelkän aurinkomerkin perusteella.    (karrikoiden ilmaistuna)

Pyytäisin anteeksi kaikkien veskareiden puolesta, että pääsisitte irti tuosta "kaunasta" joitain kohtaamianne veskareita kohtaan, mutta en voi tehdä sitä, sillä en tunne omaksi taakakseni sitä, en itseäni velvolliseksi niin tekemään, yksilönä, persoonana ja keskeneräisenä ihmisenä.
 

*****************


Aina kysytään,
mitä joku on tehnyt.
Pitäisi joskus myös kysyä,
mitä hän on
jättänyt tekemättä.

Humphrey Bogart

*****************

[Ajatus]

ehkä tässä tulee kuun merkitys esille,
millainen yhteys omaan kuuhun on,
silloin on herkempi myös toisen reagointiin

Kyllä, ehdottomasti! Kuulla on tässä varmasti suuri merkitys. Oma käsitykseni on tuo minkä useampikin jo totesi, että yleensä Vesimies ei loukkaa tarkoituksella, vaan ei osaa edes ajatella että joku voisi asiasta loukkaantua. Itse kun olen ja , omaan itsessäni molemmat puolet (ja sitä jouskarivaikutustakin löytyy). Kuitenkin kun Vesimies on nimenomaan kuumerkkini, en yleensäkään tunnetasolla ota arkipäiväisistä asioista itseeni - en siis varmaan edes "tajua" mistä kaikista asioista voisinkaan loukkaantua. Kalana kyllä "tunnenenä" on herkkä, mutta Vesimies-kuu auttaa antamaan tuntemusten tulla ja mennä saman tien. Esimerkiksi työkaverini, joka on ja , on selkeästi paljon herkempi ihmisten sanomisille ja huomaan usein esim. palavereissa hänen ilmeistään ja eleistään, miten hän ottaa itseensä tavoista, joilla toiset esittävät asioita. Kohteliaana ja pidättyväisenä ihmisenä hän ei kuitenkaan välttämättä sano mitään, mutta asiat saattavat pulpahtaa esiin joskus myöhemmin.

Tuo Esmiraldan vapausaiheinen kysymys oli hyvin kuvaava. Vesimiehelle vapaus on itsestäänselvyys!

[Emelia]

Eräs ystäväni on ollut avoliitossa, nyt toista kertaa ja kun kysyin saako hän omaa vapautta minkä verran. Hän katseli minua ihmeissään ja sanoi että 'tottakai, sen verran kuin tahtoo'. Kerroin hänelle, että sehän on suorastaan harvinaista. Yleensä kaveri vaatii ajan itsellensä. - Minulla ei ole tullut mieleenikään että sellaista edes olisi, sanoi hän. - En vaadi toiselta, eikä toinen saa vaatia minulta.

Sisareni mies käyttäytyy juuri näin ja sisareni toimii usein kuin yksinhuoltaja, kun miestä ei näy mailla halmeilla. Samoin lapset ovat todella riippuvaisia äidistään ( ).  Kuvaavaa on mitä tytär ( ) 8v. sanoi isälleen joulun aikaan, kun mies oli aamulla 6 aikaan lähtenyt mummolasta ja palasi takaisin illalla 18 kieppeillä: "Mä luulin että sä olit lähtenyt jo takaisin kotiin."

[selkälokki]

Ilkeileminen ja toisen mielen pahoittaminen tarkoituksella kuuluu heidän tyyliinsä. Enpä ole koskaan kuullut sanaa anteeksi vesimiehiltä 

Allekirjoitan tämän täysin!!!

No en kyllä usko, että mihinkään aurinkomerkkiin kuuluu toisen mielen pahoittaminen tarkoituksella.
Täytyy olla tosi tehokkaasti vetäistynä herneet nenään, ennenkuin haluaa toista oikein tosissaan loukata, näin ainakin meikäläisellä.
Luulen, että jos on sellainen henkilö, joka todella haluaa satuttaa toista sanoillaan tms., niin kyseessä on joku muu ongelma, narsismia tms.
Olen muutaman sellaisen tuntenut itsekin, en tosin tiedä   - merkkejään, yksi oli ainakin   , mutta muut tuntemani härät ovat aivan erilaisia, mukavia.
Mielenkiintoista tosin olisi tutkia sellaisten "narsististen" ihmisten karttaa lähemmin, että minkälaisessa solmussa planeetat silloin ovatkaan.
Eikä anteeksi pyytäminen ole minulle ainakaan ongelma. Paitsi tietty jos en taas ole tajunnut, että joku on katkerasti loukkaantunut ja odottaa anteeksipyyntöä  

[*yildirim*]

sen mitä itse veskaria tunnen...niin en pahoita mieltäni heidän sanoistaan.pikemminkin ihailen monasti tuota heidän taitoaan ilmaista asiat juuri niinkuin ne ovat..välttämättä mitään missään asiassa kaunistelematta.

mielestäni veskari ei ole myöskään ilkeä luonne ja heidän elämäntehtävänsä ei ole toisten loukkaaminen...ei sillä ei varmaan millään muullakaan merkillä...ymmärrän kyllä senkin piirteen jotta joskus on vaikea kestää veskareiden näkemää totuutta jota joskus itse on vaikeaa nähdä

veskari osaa myös pyytää anteeksi siinä missä muutkin merkit....veskarin tarvitsee mielestäni vain harvoin sitä tehdä...koska todella osaa heti sanoa niin kuin sydämessään tuntee eikä sellaista mielestäni koskaan tarvitse pyytää anteeksi...

[Taikatalvi]

Joskus tulee loukattua vahingossa, viljelen sarkasmia liian rankalla kädellä mutta yleensä vain kavereiden kesken jotka samalla aallolla. Välillä menee yli.
 Mutta olen myös herkkä itse loukkaantumaan josta muutamat totuuden torvet aina muistuttavat puhuttuaan suunsa taas kerran puhtaaksi.
En pidä ilkeyttä älykkyytenä vaikka nokkela ja teräväkielisemmät kyvyillään leveilevätkin oli merkki mikä tahansa.

[Sun73]

Joo mä luulen että mun vesimies- anoppi on nimenomaan narsistinen ! Hän on jotenkin niin tunnekylmä ihminen, että ei  osaa edes iloita kenenkään muun puolesta. Mä itse kun iloitsen jostakin, niin heti se heittää vettä niskaan negatiivisena    Vanha kateellinen noita-akka 

[Vuffi]

Mutta olen myös herkkä itse loukkaantumaan josta muutamat totuuden torvet aina muistuttavat puhuttuaan suunsa taas kerran puhtaaksi.

Viitaten edelliseen viestiini olen tuntenut monta vesimiestä hyvin läheltä ja kaikilla oli sama piirre; muista heitetään läppää ja vesimiehen tuttavapiirin onkin parasta osata nauraa itselleen. Mutta muuten ilmaelementeillä on hieman hankalaa nauraa omille heikkouksilleen kun on "totuttu lentämään muiden huolien yläpuolella". Ehkä se liittyy jotenkin tuohon vesimiesten kokonaisvaltaiseen ajatteluun, että kun he itse pääosin kiinnittävät huomiota isoon kokonaiskuvaan, niin he kokevat jotenkin olonsa tukalaksi kun siitä kokonaisvaltaisuudesta valitaankin yhtäkkiä tarkastelun kohteeksi yksi ainut henkilö, vesimies itse.


 

[Esmiralda]

Joo mä luulen että mun vesimies- anoppi on nimenomaan narsistinen ! Hän on jotenkin niin tunnekylmä ihminen, että ei  osaa edes iloita kenenkään muun puolesta. Mä itse kun iloitsen jostakin, niin heti se heittää vettä niskaan negatiivisena    Vanha kateellinen noita-akka 

Esoteeriset astrologit sanoisivat, että anoppisi on jotain vailla, vesimiehen aurinkoloisto ei ole saanut elää. Hänellä on iso klumppi jossakin, suuresti loukattu ihminen. Voisit vähän kaivella ja kysellä. Voisit siten ymmärtää hänen käyttäytymisestään jotakin. Toivon viisautta sinulle, jotta 'et söisi sitä myrkytettyä omenaa'. 

[Ajatus]

Eräs ystäväni on ollut avoliitossa, nyt toista kertaa ja kun kysyin saako hän omaa vapautta minkä verran. Hän katseli minua ihmeissään ja sanoi että 'tottakai, sen verran kuin tahtoo'. Kerroin hänelle, että sehän on suorastaan harvinaista. Yleensä kaveri vaatii ajan itsellensä. - Minulla ei ole tullut mieleenikään että sellaista edes olisi, sanoi hän. - En vaadi toiselta, eikä toinen saa vaatia minulta.

Sisareni mies käyttäytyy juuri näin ja sisareni toimii usein kuin yksinhuoltaja, kun miestä ei näy mailla halmeilla.

Tässä näkyy se Vesimiehen vapaudenkaipuun negatiivinen puoli. Lapsia jos hankkii, niin pitäisi myös muistaa että heille on oltava läsnä ja kannettava vanhemman vastuu. Jos vapaus mennä milloin itseä huvittaa on itselle noin tärkeä, ei pitäisi edes sitoutua mihinkään niin vaativaan kuin lapsiin.

[Lilli]

Itse olen Vesimies-äidin kasvatti ja vaikka Kuu onkin Härässä, niin lisää Veskari-vaikutusta tulee Uranuksen ja Kuun yhtymästä. ASC on hänellä tiettävästi Ravussa.

Äitini on kyllä hyvä suustaan ja harvoin voisin hänen juttujaan loukkaaviksi sanoa, vaikka sellaistakin on tapahtunut. Paljon loukkaavampaa on ollut sellainen systemaattinen välinpitämättömyys, tunneköyhyys ja kaikenlainen heikkouden halveksunta (=lue tunteellisuus ja herkkyys). Äitini on ollut aina kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, sukututkimuksesta, kirjallisuudesta, matkustelusta yms. yms. ja kyllä minä etenkin pienenä tunsin olevani äidilleni pelkkä rasite. Hänellä oli erittäin kova kiire saada lapset sen verran itsenäisiksi, että voi itse keskittyä kiinnostavampiin asioihin.

Kaikki äitini tuntevat sukulaiset ovatkin sitä mieltä, että äitini olisi viihtynyt paremmin jossakin akateemisessa ympäristössä kuin maalaistalon emäntänä. Tosin hän tätäkin kautta on pystynyt toteuttamaan todellisia intressejään, joten tuskin hän kokee kykyjensä menneen hukkaan.

Minä sitten ihmettelen kertomuksia äideistä, jotka ovat kiinnostuneita lastensa asioista. Ei vaan meirän äiree, ellei asia koske työ- tai opiskelumenestystä.