Ja totta, meillä on valitettavan paljon traumoja Jumalasta. Ehkä isot ihmisryhmät ovat käsittäneet Jumalan väärin. En tiedä. Epäilen että Jumalan tarkoitus ei ole ollut aiheuttaa traumoja...
Alkuperäinen tarkoitus lienee löydettävissä vain elämällä, jonka myötä tätä touhua voisi sitten ymmärtää..
Jos oletamme olevamme sieluja sekä omaavamme kollektiivisen sieluorganismin jolle on väistämättömästi tapahtunut historian loputtomuudessa niin paljon asioita että ihan huippaa ajatellakkin!
On ollut jumalia ja vaikka sun mitä valtikanheiluttelijoita mukana matkassa..
Korkeimman näkymättömyys on ollut vaatetettuna milloin minkäkinlaisiin kangasverhoihin ja kun näitä kangastuksia on ruettu palvomaan ainoana ja oikeana 'meidän' (kuin se olisi jokin puolue..) Jumalana (jolloin siitä tulee väline sitten millekkin tarkoitukselle) niin ollaan voitu mennä hiukkasen sivuteille siitä todellisuuden kantaperustasta, että Jumala yhdistää jokaisen elävän ja olevan ollen Yhtä kaikkeuden sydämessä...
Mutta onneksi meillä on aikaa harjoitella ja sitämyöten oppia mistä olemassaolosta onkaan kyse
Eilen löysin teosofia.netistä tammikuun tekstin PAHOLAISEN OMA
AJATUKSIA ORMUZDISTA JA AHRIMANISTA, joka viittailee aihepiirin mittaamattomiin syövereihin... Kantsii tsekata selventävien asianhaarojen puitteissa!
Terve, pyhä valo,
Taivaan esikoisen,
ikuisen säteen lapsi.
... Koska Jumala on valo
Kirkkaan olemuksen kirkas ulosvirtaus.
... Saatana pukee nopeat siivet,
ja päin helvetin portteja
Tutkii yksinlentoaan.
