En oikeastaan antanut muuta kuin mahdollisuuden toiselle auttaa. Eli "suostuin" vilpittömästi kiitollisena, ilman puolusteluja ottamaan vastaan tarjouksen ETTÄ poikani haki minut ostoksille ja halusi maksaa ostoni.
Ei enää ole "kova pala purtavaksi" ottaa vastaan - joskus aiemmin oli TYYLIIN kyllä mä selviän ihan itse ....
Meillä on ollut oikein buumi viimeaikoina - että autetaan toisiamme sekä henkisesti että ihan konkreetisesti että aineellisesti - sellaista , kuitenkin aitoa ja vilpitöntä välittämistä ... ja jokainen saa osoittaa välittämistään omalla tavallaan.''
Oma kokemukseni on että olemme koko "pieni lähisuku" yhtäkkiä irroittautuneet laumasidonnaisuudesta ja pakko uskollisuudesta - jokainen teki senkin omalla tavalla, otettiin etäisyyttä(kin) ja pakko sidokset katkottiin - vähän aikaa oli sitten

mutta nyt koen että antaminen ja saaminen ja välittäminen ja huomioiminen on saanut ihan uudet ulottuvuudet.
Tällaista pulppusi ...

Löytyykö ketjusta joku kysymys " johon halusit " muttet " ehtinyt " vastata ?