Juu, kuule minä tulen mukaan (ja varmaan muitakin juurichakran kunnostajia löytyisi), sillä juuri se jalat tiiviisti maahan ja tuki sieltä kiehtoo minuakin.
Joskus kuvittelin, että hyvä jos nelikymppiseksi eläisin. Höh, mitä lie olevinaan. Nyt tuo elämä on niin hiton mielenkiintoista, että ensimmäinen toivomus olisi, että saisin suht koht terveenä elää ja seikkailla kahdeksankymppiseksi.
Täytyy jatkaa...
Jos et tohdi kertoa sitä ensimmäistä toivomusta, niin mikä olisi se toinen?