Taas mä vastaan, sori jos teitä tympii kun vastaan suurin piirtein joka toiseen, mutta tää elämä on nyt vähän tätä.
Rauha maassa ja hyvää tahtoa ihmisillä?
Juu on.. Olen kaksi kertaa tänään käynyt lenkillä (aamulla 2 tuntia, tuossa illemmalla tunti) ja jotenkin kaikki vastaantulijat on tuntunut hymyilevän (johtuisko ehkä siitä että oon ensin ite hymyillyt niille, kun mua on jotenkin kummasti naurattanut koko päivän kaikki ihme seikat ja oon ittekseni niille hymyillyt ja naureskellut..)
Mutta joo, ainakin opimme että hymy on sellanen asia, mikä palautetaan aika äkkiä takaisin..
Rauha, juu, Urielin kanssa olen tänään työskennellyt.. Koska tää tupakoimattomuus näin alkuun tekee välillä hieman rauhattomaksi, on pitänyt oikein keskittyä.
Toisten ihmisten hyvästä tahdosta mulla ei kyllä ole lähempää tietoa, koska olen systemaattisesti viettänyt koko päivän omasta tahdostani yksin, systemaattisesti jopa laittanut kännykän äänettömälle ja katsonut sitä vain pari kertaa.. Eristäydyn jotta pysyn tän vaikeimman ylitse tasapainossa..
Vietätkö mielelläsi aikaa omassa seurassa yksinään?