seuraava »

[Lizzy]

  kysyy vastauksilla ja vastaa kysymyksillä koittakaa  ihmiset kestää. 

Tartun tuohon musiikkikysymykseen...

Minulla aika harvoin soi mikään biisi päässä, mutta olen huomannut, että sellaisten biisien sanat, joita olen kuunnellut paljon on alkanu toteutua omassa elämässä myöhemmin.  Vähän sillä tavalla profetia tyylisesti että ensin ei ymmärrä niitä sanoja ja sitten myöhemmin kun kuuntelee niin on että hyvänen aika. 

Starsignin kysymys saa varmaan vastauksen henkimaailmassa minä en ainakaan osaa siihen vastata.

Mutta heitetään yhdenlainen kysymys, joka sekin aika abstrakti, mutta kuitenkin...

Mitä sinulle on tyhjyys?

[eppana]

Tyhjyys on jonkun uuden alku. Sillä hetkellä kun sen saavuttaa on itkut itketty, tunteet tunnettu, sanat sanottu ja kaikki tehtävissä oleva tehty.
Mielestäni tyhjyyden kokeminen on vaativaa, koska seuraava askel vaatii rohkeutta. On hypättävä elämän kalliolta ja vain luotettava siihen että elämä kyllä ottaa kopin  .

Kun laulussa lauletaan että "elämä on kuin kilo kirsikoita" mitä silloin olet saanut?

[Esmiralda]

Tulenpa mukaan!

Mitä olen kilosta kirsikoita saanut?

No ainakin mahanpurun!  Muistan aina kun istuin kerran suuressa vanhasssa kirsikkapuussa ja söin ja söin ja söin ja oli ihanaa. Yön sitten istuinkin pytyllä.

Mutta symbolisesti kirsikka voi kuvata ihanaa rakkautta, sylintäydeltä. Ehkä olen saanut iloista energistä rakkautta. 

Mikä muu symboli kuin sydän ja kirsikka (ehkä) tai omena tai sormus voisi kuvata rakkautta?

[Lizzy]

Mielestäni kyyhky. 

Aika on kyllä jännä. Samalla tavalla kun vuoden eri vuodenajat ovat hyvin erilaisia luonteeltaan ja tunnelmaltaan ja eri vuodet jne. Niin yhden päivän aikanakin on aamu, keskipäivä ja ilta sitten yö, jotka ovat ihan omanlaisiaan.

Minä vain pidän illoista, varsinkin syksyisistä, niin paljon. 

Ehkä tyhmä kysymys ja tästä on saattanut olla aikaisemminkin puhetta, mutta oletko sinä huomannut näitä eroja ja mistä pidät eniten? Millaisista energioista? 

[Esmiralda]

Satuinpa tänne taas...joten.

Aamu on minulle liian tuore, kuulas ja avoin. Päivä liian paksua. Ja jolloinkin pitää nukkuakin, taistelujen ja puhdistumisien energioita silloin, yöt.

Illan energiat ovat aina olleet minulle sopivimmat. Ja syksy kai symbolisoi sitä iltaa myös. Siis tuplailta minäkin.
Luovuus tarvitsee juuri nämä energiat, supistuu ja tiivistyy, ajatus kristallisoituu.

Jatketaan, ettei jää näin yksipuoliseksi.
Aika on kyllä jännä. Samalla tavalla kun vuoden eri vuodenajat ovat hyvin erilaisia luonteeltaan ja tunnelmaltaan j a eri vuodet jne. Niin yhden päivän aikanakin on aamu, keskipäivä ja ilta sitten yö, jotka ovat ihan omanlaisiaan.

Minä vain pidän illoista, varsinkin syksyisistä, niin paljon.  smitten

Ehkä tyhmä kysymys ja tästä on saattanut olla aikaisemminkin puhetta, mutta oletko sinä huomannut näitä eroja ja mistä pidät eniten? Millaisista energioista?  Smiley

[Neela]

Oih! AAMU verkkainen sellainen, aamu on täynnä lupausta ja mahdollisuuksia ( ja päivän pettymykset jos niitä tulee tulevat yleensä vasta aamun jälkeen  )

Syksyllä syntynyt, mutta aamuyöstä ja rrrrrakastan kevättä, se kuvastaa lupausta ja herkkää/verkkaista heräämistä ennen kukoistusta. 

Onko syntymäkuukaudella tai kellonajalla yhteyttä vuoden-/kellonaikaan josta pidät ja jossa viihdyt?


Ps.  vastasi ja kysyi.   

[Hiisitär]

Eipä oikeastaan, vaikka pidänkin numeroista 3 ja 4, jotka toistuvat syntymäajassani useasti.

Kuka on komea? Anna esimerkki!

[Ippuska]

HÄN ON 
-> http://www.kotiposti.net/pennanen/sivut/inkkarirock.html


Kuka ON kaunis? Esimerkki!

[Hiisitär]

Hän on kaunis

Naomi Hunter

Kaunista miestä ei tule nyt äkkiä mieleen, lisään vaikka myöhemmin.

Mikä sinussa on kaunista?

[Lionheart]

Mikä minussa on kaunista? Hmmm.. Leijonamainen vastaukseni on, että kokonaisuus, kaikki. Virheet ja viat, kaikki täydellisyys ja sen epäkohdat.
  Jos pitää yksi asia sanoa niin ulkonäöstä silmät ja jos mennään pintaa syvemmälle niin tää voima mikä mussa on. Joskus se tuntuu katoavan jonnekin, mut nyt se on tullu takas ja toivottavasti jää muhun ainakin hetkeksi.


Tiedätkö sen tunteen, kun maailma ei ole mitään verrattuna siihen voiman tunteeseen joka kumpuaa sisältäsi?

[Esmiralda]

Sanot kauniisti kauneudesta, Lionheart!!

Tiedän tunteen!! On vain tunne ja kaikki muu häviää. Ja yhteys toiseen!! Se on välillä hyvin voimakas.
 Riemullinen! Sitä laulaa, kuiskaa, elää jokaisella solullaan.

Samalla lailla elää negatiivisen tunteen, kaikki muu häviää ja on yksin oman tuskansa kanssa.

On monenlaista tunnetta. Se on valtava ja valtaa kaiken maailmasi. Onneksi se ei ole sitä koko ajan. Siitä vapautuu, voi vapautua aivan kokonaankin, sekä positiivisesta, valittettavasti, kuin negatiivisestakin. Ja sitten tulee uusia tunteita.

Mitä tunteet ovat? Onko se jotakin jumallallista vai pelkästään maallista ihmistä?

[^^Queen Nefertiti^^]

no minunko kaikista ihmisistä pitää tähän vastata, grr..

tunteet ovat tunnekehoa

voimakkaat tunteet liittyvät menneestä tulevaan rakkauteen, tyyliin olitte veli ja sisar ja rakastavaiset..

kysymys..

pysyykö ihminen korkeissa energioissa vai vajoaako alas, kun tulee vastoinkäymisiä? mikä ihmisen pitää korkealla=?

[Lionheart]

Vuoristorata-efekti. Alas mennään kun ylhäältä tullaan.
Korkeissa energioissa.. Jaa-a. En osaa sanoa kun ite tykkään matalemmista. Maallisempaa.


Oletko mielestäsi hyvä ihminen? Miksi, missä asioissa? Entä päinvastoin paha ihminen? Miksi, missä asioissa? (Nyt ei puhuta "yhyy tapoin kärpäsen" tai "roskasin eilen".. Mietitään välillä ihmisiä ihmisinä. Luonne, persoona, miten käyttäytyy/suhtautuu muihin ihmisiin.) Toisinsanoen käsityksesi hyvästä/pahasta ihmisestä.

[rovatar]

En ole mielestäni hyvä ihminen…mulla on niin paljon vielä opittavaa…tiedän kyllä mikä on oikein ja miten pitäisi toimia…mutta en kykene siihen…minussa on niin paljon käsittelemättömiä vaikeita asioita, joita en ole osannut selvittää, että toimin vieläkin itseni parhaaksi.

 Kun koen kuitenkin ,että pitäisi toimia enemmän myös muita huomioiden.

Siinä mielessä koen olevani hyvä, että yritän oppia ja kehittyä, vaikka joudunkin usein vielä hakkaamaan päätäni seinään…ja mie yritän aina auttaa ja puolustaa niitä, jotka ovat heikompia ilman omaa syytään.

Apua ei kylläkään heru turhan marisijoille. Huono puoli ehkä sekin…

Siis huonoin puoleni on itsekkyys  ja pidän sitä hyvän ihmisen vastaisena.Itseä toki pitää kuunnella ja itsestä välittää, mutta jos aina on oma etu ensimmäisenä mielessä...

Pahaa ihmistä ei minusta olekaan…eikä hyvääkään…kaikissa on mielestäni kummatkin puolet.

Ihminen on noita kumpaakin, mutta toiminta ja teot voivat olla joskus kummastakin äärilaidasta…ei kuitenkaan kellään aina vain toista laitaa.

Milloin vihasit jotain toista ihmistä? Miksi? Mikä sen sai aikaan?

[^^Queen Nefertiti^^]

en ole tainnut vihata kovin paljon.. no ehkä pettymyksen aikaan.. se unohtuu.

kannattaako seksisuhteet tai seksisuhde ilman tunnetta?

onko sillä jotain väliä, ellei ole liian korkeat periaatteet? ovatko aurat yhdessä monta kuukautta tässäkin tapauksessa? voiko johtaa vahingossa ihastumiseen? (henk koht.. en olisi ihan kaikkiin ihastunut.. monen kanssa olisi voinut jotain jatkaakin) vai onko ongelma juuri siinä, että haluaisi enemmän kuin fyysistä?

voiko seksikumppanin kanssa olla jälkeenpäin väleissä, jos jompikumpi pettyy? jos tietää etukäteen että tää on vain tätä? ja olisi kuitenkin kemioita?

onko nk f-buddy vähemmän tärkeä kuin sydänjuuria raastava sielukumppani tms..? erityisesti sellainen f-buddy, jolla ei ole roppakaupalla ongelmia, haluttomuutta, rahattomuutta..

onko f-buddy jopa sielukumppani 

sovitaanko f-buddyn kanssa ennen tänne tuloa, että nyt alkaa seksisuhde???! xx xx xxxx