Kyllä. Ja usein hyvin sopimattomissa paikoissa. Tai sopimattomaan aikaan. Hihittelen keskenäni. Ja nauran myös kovaan ääneen.
Eräs poikalapsi, leikki-ikäinen, vuosia takaperin ihmetteli, miksi nauran niin paljon. Vastasin hänelle, että elämässä täytyy ajoittain nauraa, niin eläminen tuntuu kevyemmältä.
Miltä naurusi kuulostaa omasta ja muiden mielestä?