Kiitos sinulle Esmiralda!
Sinähän lasten kanssa työskentelet,niin olet saattanut joskus tälläiseen törmätäkin.
Eilen olivat kiusaajat olleet rehtorin kansliassa,jossa juttua oli lähdetty purkamaan.
Mielnkiintoinen ja surullinenkin tapahtuma sattui eilen illalla.Tai siis surullinen siltä osin,miten kammottavia seurauksia jatkuvasta kiusaamisesta voi olla.
Eilen kotonani oli 2 meedio-istuntoa.Nuorempi tyttäreni osallistui molempiin.On innokas.
Myös tämän kiusatun pojan äiti oli läsnä.
Kun tuli tyttäreni vuoro saada viesti,niin hänelle tuli ystävä,joka hyvin nuorena poistunut täältä,eikä onnettomuuden tai sairauden kautta.
Koulukiusaaminen tuli koko ajan viestissä esiin ja hän kiitti tytärtäni,että tämä oli ollut jonkinlainen tuki hänelle silloin.
Tytär näytti tietävän heti kenestä oli kysymys,minä siinä sivussa mietin,kuka kaupunkikoulusta,jossa tytär kävi suurimman ajan ala-ja yläastetta.
En muistanut kuitenkaan tätä lyhyttä vaihetta,jolloin asuimme maaseudulla ja hän kävi siellä ala-astetta 2 vuotta.
Tytär kysyi siinä lopussa,oliko tämä poistunut oman käden kautta.
Kyllä oli.
Ja sitten muistinkin.Tytön vanhemmat toivat silloin asian myös lehteen herättääkseen ihmisiä tajuamaan,miten kammottavaa lapselle tuollainen asia on kokea.
Tämä tyttö hirttäytyi lopulta.
En muista oliko hän 14,vai 15 vuotias,eikä sen nyt niin väliäkään.
Mutta kyllä henkimaailmasta käsin taas toimittiin hienosti!
Ei viestiä suoraan äidille,vaan kokemusperäinen asia sivusta kuultuna.
Tulkitsin sen merkiksi siitä,että meidän kaikkien tehtävä olisi kuitenkin pitää huolta lasten perusturvallisuudesta.Oikeudesta mennä kouluun pelkäämättä sitä jatkuvasti.
Emmehän me aikuisetkaan moiseen alistuisi ja meillä on sentaan hieman enemmän mahdollisuuksia valita,jos työssä nyt jotain kahnauksia on.
Pitäisi ilmeisesti noin yleisellä tasolla ottaa kaikkien koulujen rakkauslähetykset mukaan joksikin aikaa.Kuka milläkin tavoin.
pOJAN ÄIDILTÄ LÄMPIMÄT KIITOKSET!