Sivuja: 1 [2] 3
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: oksettaa  (Luettu 25091 kertaa)
0 jäsentä ja 5 vierasta katselee tätä aihetta.
mammamma
Vieras
« Vastaus #15 : 05.02.2008 21:00:17 »

ja saattappihan tuo retromerkurius juuri tehdä näitä ETTÄ " ruoka palaa/perääntyy  takaisin "  Grin


 2funny 2funny 2funny 2funny

Retromerkurius sai sitten ihan uuden merkityksen   2funny Toivottavasti menisi pian ohi, niin jaksais tehdä töitäkin paremmin... Vaikka eipä ollut esimiehellä mitään valittamista viime kuun tuloksista, päin vastoin Smiley Mut parempaankin olisin pystynyt  coolsmiley
tallennettu
Arkiviisu
Vieras
« Vastaus #16 : 05.02.2008 21:11:30 »

ja saattappihan tuo retromerkurius juuri tehdä näitä ETTÄ " ruoka palaa/perääntyy  takaisin "  Grin


 2funny 2funny 2funny 2funny

Retromerkurius sai sitten ihan uuden merkityksen   2funny Toivottavasti menisi pian ohi, niin jaksais tehdä töitäkin paremmin... Vaikka eipä ollut esimiehellä mitään valittamista viime kuun tuloksista, päin vastoin Smiley Mut parempaankin olisin pystynyt  coolsmiley

 Grin  Cheesy AAtteles miten ihanaa tietää että omaa potenttiaalia poweria - että rahkeissa on vielä varaa  tyyliin " oottakaas kun mä alan tosissani duuniin - tulette hämmästymään" ja  Wink yllätän vielä itsenikin ... eli että hyvää syntyy jo puolella teholla JA mitä syntyykään kun antaa palaa ihan  niin että sukatkin pyörii jaloissa ...  smitten
tallennettu
Arkiviisu
Vieras
« Vastaus #17 : 05.02.2008 21:20:07 »


NYT mie retroilen telkun ääreen ON jo alkanut Jane Austinin leffa - tykkään kovasti juuri näistä(kin) elokuvista .... tuntuu niin tutulta nuo tukkamuodit ynnä vaatetukset ...  smitten Kiss

Eikun kauniita unia - vaikka sitten pätkissä - ja retroillaan taas  2funny 2funny
tallennettu
Arkiviisu
Vieras
« Vastaus #18 : 05.02.2008 23:22:19 »

Meitsi on kans jumittanut jo ties kuinka monta aikaa.. ja nyt se on loppu  coolsmiley

Teen opinnäytetyön tänä keväänä ja ens syksynä viimeistään vaihdan kortteeria -mieluiten koko kaupunkia. Ainakin maisemat vaihtuu knuppel2


Elwyn  smitten smitten smitten ... olen tästä kirjoittanut(kin) joskus MUTTA  Cheesy

Muistanpa jälleen miten mieletön määrä itselläni aikanaan sitoutui energiaa;( , ja välillä oksetti ja jumitti ja)   crazy2 sekä fyysistä että henkistä juuri opinnäytetyöhön - no niin kaiketi on tarkoituskin - että ja jotta - onhan se melkoinen prosessi. Oikeastaan aika symbolinen juuri liittyen muutoksen, jumittumiseenkin ... että  aluksi on krhm hemmetinmoinen kaaos, hämmennys ja hätä tyyliin " ei tätä saa koskaan valmiiksi" ja kuitenkin kun lähtee liikkeelle NIIN työ alkaa elää ja ohjata itseään .... askel askeleelta ...  kuitenkin niin, ainakin kun tekee ekaa työtään, että selkeitä ovat vain juuri parhaillaan otettavat askeleet ... ja työtä muokatessa joutuu jopa aloittamaan alusta, fokusoimaan, kontekstoimaan, rajaamaan, etsimään näkökulmaan, miettimään mikä mättää, mitä korostaa, mihin keskittyy, mitä lisää ja mitä pois ....

ja samalla kun kerää tiedollista materiaalia NIIN prosessoi opinnäytetyön teknisen (taidollisen) rakenteen kanssa ... ja juuri sillä hetkellä kun lopulta maali jo häämöttää NIIN tulee joku yllätys ( itse muistan että monille meistä kävi tämä ETTÄ tiedostot katoaa kone jumittaa, ....) jossa vielä otetaan tekijästä mittaa ihan viimeiseen hikipisaraan asti - ja taasen kun juuri on vaipumassa lopulliseen synkkyyteen NIIN yhtäkkiä palat loksahtaa kohdallensa JA , ainakin minä  tickedoff että hitto kun olisin tämänkin hiffannut heti aluksi - vaan eihän kyse olisi opinnäytetyöstä jollei siinä kävisi läpi ITSEASIASSA koko opintojen kaarta - innokkuus hämmennys kaaos keskittyminen , kyllästyminen, lamaannus, pysähdys uusi näkökulma, tietoa sieltä ja täältä ja lopulta kokonaisuus valmiina....

Yes vieläkin suorastaan maistan ja haistan sen kun tulin ulos kypsyyskokeesta olin selviytynyt opponoinnista ja työ oli tarkastettu - iiiiiik mielettömästi ihanaa tilaa - joka vapautui, paljolti siitä ETTEI enää tarvinnut keksiä tekosyitä sille ETTEI ollut koneella naputtelemassa ...  crazy2

Että anna paukkua ELwyn - kevään myötä  smitten aaviisuinen
tallennettu
mammamma
Vieras
« Vastaus #19 : 06.02.2008 06:25:39 »

Mitenkäs muuten näette / koette... Yleensä olen tähän aikaan jo pää kolmantena jalkana menossa tekemään aamupalaa, mut nyt ei kertakaikkiaan tee mieli! Siis IKINÄ en ole aamupalaa jättänyt väliin  Shocked Eilen tuli niin öklö olo siitä että... Haitanneekohan tuo... Verensokeri saattaa tietty olla mitä on, mut kun tuntuu ettei mitään saisi alas...
tallennettu
Mirjam*
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 313


Maata ei peritä isiltä, vaan on lainassa lapsilta


Profiili
« Vastaus #20 : 06.02.2008 07:29:18 »

Yökötys olo jatkuu täälläkin.... pakko silti jotain yrittää syödä, kun tarkoituksena on käydä kirjastossa ja postissa lenkkeillen.... Vaikkei kuvotus olo mukava olotila, niin ilahduttavaa, miten se on huomaamatta tukenut painonpudotusta...  coolsmiley
Kiitos muuten Aviisunen teksteistäsi, niissä oli paljon hyvää luettavaa  smitten
tallennettu

Totuus ja Vääryys kylpivät yhdessä.
Vääryys nousi ensin vedestä ja pukeutui Totuuden vaatteisiin. Koska Totuus ei puolestaan halunnut pukeutua Vääryyden vaatteisiin, hän liikkuu alastonna.

https://www.astro.fi/blog/Mirjam%252A
Arkiviisu
Vieras
« Vastaus #21 : 06.02.2008 09:43:08 »

Mitenkäs muuten näette / koette... Yleensä olen tähän aikaan jo pää kolmantena jalkana menossa tekemään aamupalaa, mut nyt ei kertakaikkiaan tee mieli! Siis IKINÄ en ole aamupalaa jättänyt väliin  Shocked Eilen tuli niin öklö olo siitä että... Haitanneekohan tuo... Verensokeri saattaa tietty olla mitä on, mut kun tuntuu ettei mitään saisi alas...
smitten Mirjam*  Kiss
 Shocked tuota mielenkiintoinen " sattuma tämäkin" ETTÄ samaan aikaan kun olemme " täällä foorumilla pohtineet muutoksia kaikkine " oireineen "  oksetuksinenn yms.( tai ainakin minä koen nämä kirjoitustemme aiheet hyvin pitkälti näin ... )  tai paremminkin miten muutokset saattavat vaikuttaa fyysiseen olemukseen - tai/ja muutenkin näkyä siinä arjessa jota elämme - niin olen tutkaillut eli lukenut +kokenut Myssin kirjaa TOIPUMISEN TAITO jolle Elämänilo on luonut ihan oman topicin ....  angel

Ja ihan on näin ollut ETTÄ kun olen sulkenut (illalla) koneen ja käynyt lukemaan NIIN ihan samoja juttuja on putkahtanut esille kirjan sivuilta  angel

Täässä NYT yksi esmes:
s.121.

MERKIT ITSENSÄ LÖYTÄMISEN ALKAMISESTA

Itsensä löytämisen matka  on saattanut alkaa ilman, että ihminen itse on sitä huomannut. Merkkejä ei kuitenkaan ole vaikea huomata, kunhan tietää mitä etsii. Tässä on joukko yleisimpiä ja paljastavimpia merkkejä

(merkkejä on useita - vaan tässä yksi / aaviisunen )

Vahvistuva yliherkkyys tietyille ruoka-aineille, materiaaleille, ympäristön myrkyille,
tai lääkkeille .....

Ihminen voi kehittää allergioita aineille, jotka eivät aiemmin mitenkään vaikuttaneet häneen, kuten vehnälle, maitotuotteille, kahville ... ( sivulla 123)

Ihan nyt intuitiolla , Mirjam* lukiessa putkahti tällainen juttu että jos ihan yksinkertaisesti pohtii ruoan merkitystä - eli että antaa itselleen ravintoa josta sitten keho ottaa tarvitsemansa - niin voikos olla että jostain syystä keho(a)  smiley6600 tökkii se mitä sille tarjoamme ... tai todella " keho ei jaksa sulattaa" mitä sille tarjoamme - eli oksetuksellakin on vissi tarkoitus ETTÄ kiinnitämme huomion siihen millä ja miten itseämme ravitsemme .... että aineellinen ravinto " se mikä meitä liikuttaa  Wink " .... toisaalta taas on henkinen ravinto .... että oiskos näissä ravinto-asioissa jotain isompaakin aihetta tutkiskeluun - fyysinen ravinto/hebnkinen ravinto  Shocked angel

Ja todella sekin ETTÄ kun on tällainen öklötysaika NIIN kuuntelee erityisen herkällä korvalla sitä mitkä ravinto-aineet öklöttää JA jos sen tekee kaikki nykyiset ravinto-aineet niin sitten ihan kevyttä ja helposti sulavaa yksinkertaista ja ravinteikasta ravintoa .... josta fyysinen keho saa helposti tarvitsemansa ....

Ravinto on elämisen perusasia - ja muutokset tällä alueella on aika merkittäviä - ravinto/ruoka on yhtäkuin perusturvamme - ja oksetus/öklötys voi viestiä siitäkin  että perusturvassa(mme) ei sillä hetkellä ole kaikki kohdallaan niin fyysisellä kuin henkisellä puolella - koemme jotain merkittävää häiriötä, uhkaakin, turvattomuutta, muutoksen pelkoa no, jotain tämän suuntaista ainakin ...  Embarrassed... tähän liittyy sekin ettei ravinto-osaltolla kannata tehdä kertalaakista isoa myllerrystä ... vaan pieniä askeleitä ...

Ja kun liitämme yhteen tämän fyysisen reaktion ja henkisen "puolen" niin hyvinkin on niin että jotain isompaa ja perustavaa laatua olevaa on nyt meneillään - muutosta pukkaa, ja tämä on fyysisen kehon tapa ilmaista ETTÄ jotain ei nyt sula - vanha ei enää pelitä EI fyysisellä eikä henkisellä puolella  smitten

aaviisuisen aamuisia tajunnan virran kukkasia, kumminkin  smitten
« Viimeksi muokattu: 06.02.2008 09:54:13 kirjoittanut Arkiviisu » tallennettu
Chandra
Astroholisti
*****
Viestejä: 2752



Profiili
« Vastaus #22 : 06.02.2008 11:30:10 »

Kiitos Aaviisuinen tuon muisto menneestä asian kirjoittamisesta ja yleensäkin,että olet jaksanut tässä tukea. smitten

Minulle iski heti tietoisuus päälle,että jahans,nyt tuleekin kaksi viimeistä muuttoa läpikäytyä.Kun molemmissa olin lähis paniikkitilanteessa. buck2
Oksetusolo jatkuu ja syöminen myös melkein lopahtanut.
Join lasillisen vettä,johon sekoitettu vitamiinitabletti ka kahvia,joka oksettaa vielä enemmän,mutta olen siitä vielä riippuvainen.
Sinnikkäästi sitä pitää vanhoista tavoistaan kiinni (myös tupakointi)silläkin uhalla,että keho huutaa kurkku suorana ettet saa tuhota sitä!!!!!!!!!! tickedoff

Niin,nuo kaksi muuttoa.
Eka muutto oli siihen avoliittoon,johon en millään olisi muuttanut.
Olen siitä kirjoittanutkin,kun kuukausi maksettiin uuteen asuntoon vuokraa,enkä minä muka jostain syystä ehtinyt tehdä muuttoa.Molemmat maksoivat omia vuokriaan ja kesämökin vuokra päälle.Eli neljä paikkaa ja minä suhasin kaikkien muitten välillä,paitsi en sinne uuteen asuntoon.
No muutin kumminkin,mutta jätin takaportin ja annoin asuntoni pojan käyttöön.
Eo vuottakaan asuttu yhdessä ja koko ajan minun oli niin paha olla.
Edes tila ei riittänyt,ei oma huonekaan.
Riitti että mies oli samassa huoneistossa,kun jo ahdisti ja oli PAHA OLO.

Siitä kummallisin ero,minkä olen koskaan kokenut ja paniikilla pois asunnosta,kun aloin etsimään uutta kotia.
En olisi millään sitä muuttoa jaksanut.Muistot painoivat harteita niin voimakkaina.Heitin kaiken pois,mikä vähänkin miehestä muistutti ja myin sängyn sun muuta.
Nyt muutan kaupunkiin,jossa saatan häneen törmätä ja tämä on suurin pelkoni.
Tiedän,ettei hän voi minulle mitään enää tehdä.Ei mitenkään haavoittaa,eikä millään tasolla muutenkaan liittyä elämääni,MUTTA,,,
Nyt taitavatkin vanhat pelot puristaa ja oksettaa.
Kyllä tämä tavaroitten tonkiminen on tuonut joitain yllätyksiä.
Esim yhdestä laatikosta tuli yksi valokuva hänestä,vaikka luulin kaikki jo hävittäneeni.
Reagoin siihen kuin tarantellaan! Cry
Valtava inho ja pelko nousi päälle ja heitin kuvan nopeasti pois.
Siitä nousi tietenkin syyllisyys.
Miksi inhoan (ja vaikka tämä sana on ruma ja ilkeä,niin se on ainoa tunne kuvaamaan sitä,mitä häntä kohtaan tunnen)jotain ihmistä näin paljon.
Ei henkinen ihminen saisi,teki toinen sitten mitä vain.
Mutta minkäs minä tunteilleni voin?
Yrittää antaa ajan kanssa vain anteeksi ensin omille tunteille ja ehkä sitten joskus tälle miehelle.
Sitä en kyllä pysty vielä totuuden nimessä edes ajattelemaan.

Että pelkoa ja syyllisyyttä yhdistettynä iloon ja intoon,jännitystä ja vaikka mitä.
Onko sitten ihme,että oksettaa??? Cry idiot2
tallennettu

Chandra
Astroholisti
*****
Viestejä: 2752



Profiili
« Vastaus #23 : 06.02.2008 11:55:45 »

Nukkumisesta ja unista sen verran,että olen nukkunut syvää unta aamuyölle asti,jolloin olen herännyt ja unia olen nähnyt,joskin en muista niitä.Ehkä en vielä ole valmis muistamaan.
Mutta viime yönä näin unen,jossa olin isomman ryhmän kanssa matkustamassa Thaimaahan ja mukana oli nuorin tyttäreni,joka kovasti odottaa muuttoani.
Kone oli siis paikallaan vielä ja silloin huomasin että matkalippuni ja passini ovat jääneet kotiin kirjoituspöytäni laatikkoon.
Murehdin jo maksettua matkaa,joka nyt menisi hukkaan ja tytär oli todella pettynyt,kun en millään saanut järjestettyä lähtöäni,vaan oli palattava kotiin.Minut kyllä ohjattiin siinä tutun kylän meren rantaan.

Tutkin tuon unen sisältöä ja sehän aukesi kuin kirja.
Lentokone edustaa hengellistä heräämistä ja kohoamista uusiin korkeuksiin.Minulle onkin tiedossa paljon uutta tällä saralla muuton myötä.
En siis vielä ollut valmis lähtöön,vaan kirjoituspöydän ääreen,joka viestii tekemättömistä töistä ja asioista,jotka pitää kohdata.
Joopa!
Kirjoituspöytäni laatikossa on papereita,jotka liittyvät kahteen tehtävään jotka minun tulisi tehdä.
Toista en kykene hoitamaan,ennen kuin saan tarvittavan paperin.
Sitä olen odottanut kuin kuuta nousevaa.
Toiseen liittyy valtava määrä kuitteja,jotka pitäisi ensin laskea ja se olisi tärkeääkin tehdä,koska siitä prosessista on tiedossa huomattavakin summa rahaa,jos menee niin kuin totuuden nimessä kuuluisi mennä.
Mutta siellä kirjoituspöydän laatikoissa on myös näitä tarantelloja ja ne on pakko ottaa käteen,jotta voin sen asian hoitaa.
Tuli posti,joten pian katsomaan joko nyt,,,

Siis ennen muuttoa ja uutta ja ihanaa,on käytävä läpi nämä kaksi asiaa,johon liittyy petosta ja vilppiä ja molemmat saivat muuten alkunsa noin kaksi vuotta sitten näihin aikoihin,,,

Siitä että olen saanut nukkua vahvasti muutamia tunteja kuuluu kiitos ihmiselle,joka on lähetänyt minulle reikiä aina kun menen nukkumaan.
Siihen on turvallista nukahtaa ja tunnen tämän ihmisen erikoisen turvalliseksi jo menneestä elämästä.

Joten kiitos Arkiviisu ja muut,jotka olette kirjoitelleet kokemuksianne.
Alkaa aueta tämä syy seuraus oksettavaaan oloon.Ulos ei tule mitään vielä.
« Viimeksi muokattu: 06.02.2008 12:15:46 kirjoittanut Chandra » tallennettu

Mirjam*
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 313


Maata ei peritä isiltä, vaan on lainassa lapsilta


Profiili
« Vastaus #24 : 06.02.2008 11:58:28 »

Siis kyllä minä olen melkoisessa "murros/muutos-kohdassa" nyt.
Ulospäin ei suuria näy, mutta sisällä käy melkoinen mylläkkä.
Onhan tässä alkanut juuri opiskelut, jota edelleen pyöritän, onko se juttuni vai ei(?)
Samalla olen löytänyt itsestäni sellaisen miltei automaattisen ja lähes tiedostamattomana(ennen) toiminta- ja reagointitavan.
Uskon, että juuri tuo tapa, on minua vuosikaudet väsyttänyt ja laittanut reagoimaan niin syvästi, välillä jopa lamaantumaan. Uppoamaan syvyyksiin.
Vaikka ympäristön ja muiden ihmisten mielentilojen ja jopa ajatuskulkujen aistiminen voi olla ihan jees juttu, mutta minut se on vienyt ojasta allikkoon. (vai miten se menikään?)
Opettelen nyt hetki hetkeltä olematta välittämättä ihmisten sanoista, katseista, reagoinneista, joista voin "tietää"(muka?) mitä he minusta ajattelevat. (kyllähän sen vastauksistakin on tietävinään jo, kun toinen vastaa ihan eriin, mitä itse tarkoitti, sellaista todellisen persoonan ohittamista jne)
Koitan keskittyä siihen, mitä itse olen tekemässä, mikä on tässä tarkoituksenmukaisinta ja joka kerta kun huomaan pyörittäväni jotain ajatusta...
"en halua olla tuollaisten ihmisten lähellä, kun ne eivät näe minua itsenäni, vaan ehdollistumiensa ja pelkojensa kautta".
vaihdan sen tähän;
"voin olla tässä, koska minä itse haluan tässä olla, ei ole mitään väliä, vaikka minua pidettäisi maailman paskimpana, tyhmimpänä ja epäonnistuneimpana ja jopa hyvin kehittymättömänä ihmisenä"
 Smiley
Opettelen karaisemaan itseäni kaikilta karkeilta, uteliailta ja toisten elämän mylläköistä juorun aiheita saavista ihmisiltä.
Olen luullut sen osaavani, mutta en olekkaan siitä enää niin varma...
Miksi muuten putoaisin välillä aina niin syvälle väsymykseen(?)
Olen ennen käyttänyt keinona sitä, että lähden pois tilanteesta ja hakeudun sellaiseen paikkaan, missä ei olisi näin...
Mutta niin se elämä vain menee, että jokapaikassa on ihmisiä, jotka menee täysin eri aalloilla. Ainoa keino suojautua on siltä, vetäytyä maailmasta omaan pieneen maailmaansa.
Sitä minä en halua. Minulla on elämä edessä.
Haluan voida tanssia, tehdä työtä, urheilla, opiskella ja olla ennen kaikkea jaksava, turvallinen, rakastava ja vastuullinen äiti.
Ehkä jopa joskus vielä jollekulle se rakkain.  Smiley

Juu, että äklöttää joo  Grin
Tein pitkän lenkin juuri ja sinä aikana en tuota kuvotusta huomannut. Nyt tuntuu taas. Hain samalla kasan kirjoja lisää. Mm:ssa Alice Milleriä.
tallennettu

Totuus ja Vääryys kylpivät yhdessä.
Vääryys nousi ensin vedestä ja pukeutui Totuuden vaatteisiin. Koska Totuus ei puolestaan halunnut pukeutua Vääryyden vaatteisiin, hän liikkuu alastonna.

https://www.astro.fi/blog/Mirjam%252A
Chandra
Astroholisti
*****
Viestejä: 2752



Profiili
« Vastaus #25 : 06.02.2008 12:29:36 »

Mirjam!
Tuo on niin tuttua tekstiä ja juuri samoin olen ajatellut viime aikoina.
Olenhan nyt pari vuotta bunkkeroinut itseni omaan turvalliseen tilaani,johon hyvin valikoiden päästän jonkun sisään.

Nyt on myös tullut aika,kun ajattelen että haluan taas elää ja kokea.
Siksi tuo muuto.
Ajattelin miten joskus vanhempana tulen katumaan elämättömiä vuosia.
Olivatpa ne sitten miten turvallisia tahansa.
Edelleen tulen välttämään kyllä juoreilevia ja epäluotettaviksi tietämiäni ihmisiä,koska he todella väsyttävät,vievät voimaa.
Mutta annan uusien ihmisten tulla ja otan ne haasteet vastaan,vaikka sitten pelottaisikin vähän.

Nyt haluan aloittaa myös sen elämisen kaikilla tunteilla.Mennä uusiin paikkoihin ja kohdata uusia ihmisiä.
Ja pitäisihän minun jo tietää,että kestän kyllä tulevatkin pettymykset,sillä niiltä ei kuitenkaan kukaan voi välttyä.
Elämä vain on kohtaamisia ja eroja.
Toiset helpompia,jotkut todella vaikeita.
Mutta voisi sen itsensä ruoskimisenkin jo pikku hiljaa lopettaa,kait!
Hitsit miten syvään jotkut opit ovat iskostettu päähämme jo lapsena.
Rimpuile niistä sitten irti tässä iässä!
Mutta minähän rimpuilen,vaikka oksettaisi pitempäänkin.
On kuitenkin olemassa paljon ihania ihmisiä!

Nyt vetäydyn hiljaiseen hetkeen,joka vie toviksi pahan olon pois. smitten
tallennettu

Arkiviisu
Vieras
« Vastaus #26 : 06.02.2008 14:35:12 »

Aaviisunen täällä  smiley6600 laitan tämän " allaolevan" tekstin tähän nyt , tuli "kuin tilauksesta" juuri tänään meililootaani ...  Kiss

Minusta siinä on paljon kohtia jotka koskettaa - ainaskin minua -  juuri näissä kokemuksissa mitä olemme viime päivinä toistemme kanssa jakaneet ...

"monta kohtaa tekee hyvää"   ...  angel

Että jokainen kerätköön tekstistä omaan korinsa jotain ~ Shocked ja  smitten

Eli että ja jotta ....  Smiley

Tässä "jotain" Urielista ....  Kiss
http://visit.elysiumgates.com/Uriel2.jpg
http://www.taivaankaari.fi/enkelit/uriel.html

Mahtava arkkienkeli Uriel johtaa Rauhan enkeleitä. Hän työskentelee kaksoisliekkinsä Auroran kanssa purppuran- ja kullanvärisessä säteessä, joka tunnetaan myös nimellä rubiinisäde. Purppuranpunainen edustaa muutoksen ja anteeksiannon voimaa. Se sisältää puhtaan hengen violettia sekä toiminnan punaista, sen vuoksi se lisää halukkuutta palvella henkisesti. Kulta kuvastaa viisautta. ( teksti lainattu edellisestä linkistä) .
http://jandingo.com/index58/yangels6.jpg
http://jandingo.com/index58/index58.html

http://sweb.cz/mandalky/mandaly/mandala44.jpg

********************'

URIEL PARANTAA
 
Kirjoittanut ja arkkienkeli Urielia kanavoinut Jennifer Hoffman
www.urielheals.com
Uutiskirjeestä 4.2.2008
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

 
Arkkienkeli Uriel: Miksi kysyä miksi?
 
Kysytte "miksi" tilanteista, joita ette ymmärrä tai joista olette loukkaantuneita, vihaisia tai pettyneitä. Kysytte "miksi" asioista, jotka tapahtuivat menneisyydessä, joiden edessä tunnette voimattomuutta tai joita ette pysty muuttamaan. Kysytte "miksi" ihmisistä, jotka ovat epäystävällisiä tai epäkunnioittavia, jotka kohtelevat teitä huonosti tai jotka eivät tue teitä. Tämä on egon tapa pitää teidät menneisyydessä, osoittaa teille, missä epäonnistuitte, ja estää teitä siirtymästä eteenpäin. "Miksi" on kysymys, jonka ego kysyy. Henki ei välitä siitä "miksi, koska sillä ei ole merkitystä. Henki liikkuu aina eteenpäin, "miksi" on osa menneisyyttä.
 
Henki on valmis vastaamaan sellaisiin kysymyksiin, kuin "mitä opin", "mikä on oppituntini" ja "mikä on voimallisin polku minulle". Sitä ei kiinnosta "miksi", koska sillä ei ole merkitystä. Kysymykseen, "miksi" jotain tapahtui, ei ole mitään vastausta, koska olette todellisuutenne luoja. Ja vain te voitte tietää, miksi loitte ne tilanteet ja kokemukset, jotka ovat osa kasvuanne ja parantumistanne. Vain te tiedätte syyn "miksi", ja kuitenkin se on kysymys, jonka jatkuvasti esitätte maailmankaikkeudelle.
 
Kysytte myös muilta, "miksi" he tekevät asioita, mitä tekevät, eikä teille anneta vastausta. Jokainen ihminen toimii valaistumistasonsa ja karmansa rajoissa. Siihen saakka kunnes he ovat tietoisia näistä asioista, he eivät ajattele, mitä he tekevät, he vain reagoivat. He eivät pysty antamaan teille syitä toimiinsa, koska he eivät tiedä niitä. Voitteko itse antaa selitykseen kaikkeen, mitä teette? Tiedättekö, "miksi" valitsitte tietyt oppitunnit, vedätte puoleenne tiettyjä ihmisiä ja luotte tietynlaisen elämänpolun ja todellisuuden? Jos kysytte "miksi" toisilta, teidän täytyy myös varautua itse vastaamaan samaan kysymykseen.
 
Kun astutte siihen energiaan, mikä olette, teidän ei enää tarvitse kysyä "miksi". Olette tyytyväisiä käsitykseen täydellisyydestä ettekä tarvitse selityksiä. Kun ihmiset ovat valmiita hyväksymään luomiskumppanuutensa tietoisuuden korkeammilla tasoilla maailmankaikkeuden kanssa, ei ole mitään syytä kysellä menneisyydestä. Jokainen elää nykyhetkessä eikä menneisyyden käsitettä ole. Tämä merkitsee sitä, että vanhat pelot, tuska ja hyväksikäyttö eivät enää ole osa ajatteluanne. Kosto ja rangaistus lakkaavat olemasta syitä toimimiseen, ja rauha ja ilo ovat mahdollisia kaikille.


Onko tämä minua varten?

 
Muutamia vuosia sitten osallistuin tapahtumaan, jossa esiintyi tunnettu henkinen opettaja, joka opetti valaistumisesta. Tapahtuma oli loppuunmyyty ja hyvin monet ihmiset odottivat innolla, mitä he oppisivat. Lähdin pois ennen loppua, koska en tuntenut yhteyttä hänen opetuksiinsa. Kun eräs ystävä kysyi minulta varhaisesta lähdöstäni, kerron hänelle, että tunsin oloni epämukavaksi enkä tuntenut sen olevan minua varten. Hän sanoi, ettei hänestäkään tuntunut mukavalle, mutta hän jäi sen varalta, että jotain tapahtuisi. Hänen mieleensä ei juolahtanutkaan lähteminen sen vuoksi, etteivät opetukset tuntuneet hänestä oikeilta.
 
Kun kuljemme parantumismatkaamme, prosessi voi olla tuskallinen ja voimme etsiä opettajia avuksemme. Joskus nämä opettajat ovat hyödyllisiä ja voimme oppia heiltä. Toisilla kerroilla taas he voivat johdattaa meitä suuntaan, joka ei ole oikea meille. Sekin kokemus voi olla osa oppituntiamme: oppia erottelukykyä ja valitsemaan opettajia, jotka tuntuvat meistä oikeilta. Kukaan ei saa prosessia tapahtumaan nopeammin - valaistumiseen ei ole oikopolkuja.
 
Valaistuminen on oppimisen ja selkeytymisen prosessi. Niinpä joka kerta, kun opimme jonkin oppitunnin, valaistumme. Joka kerta, kun kohtaamme ja voitamme jonkin pelon, olemme valaistuneita. Tämä voi tapahtua jokaisen kanssa, johon olemme yhteydessä. Nekin ihmiset, joilla emme usko olevan mitään henkistä taustaa, voivat olla suuria valaistumisemme lähteitä. Voimme valita opettajamme kysymällä itseltämme, onko heidän antinsa meitä varten. Jos ei ole, niin voimme etsiä toisen opettajan.
 
On monia opettaja, jotka tulevat elämäämme ja jokaisella on jotain annettavaa meille. Kun muistamme, että tämä on meidän matkamme ja että saavutamme selkeyttä oman oppimisemme avulla, valitsemme opettajia, jotka osallistuvat tähän prosessiin. Mutta jokaisen opettajan panos on osallistumista - hän ei voi antaa meille sitä, mitä emme voi luoda itsellemme. Sen kysyminen, onko jokin meitä varten, sallii meidän valita itsellemme parhaan polun valaistua, ja tehdä niin tavalla, joka tuntuu oikealta.
 
Tarkastele tällä viikolla, kenen uskot auttavan itseäsi polulla valaistumiseen. Tuntuuko tieto sinusta oikealta? Saatko selkeyttä, onko se mukavaa vai hämmentävää? Jos et saa selkeyttä, astu omaan voimaasi ja valitse toinen opettaja. Sinun tehtäväsi on hallita prosessia, ja silloin kun jokin on oikein sinulle, se tuntuu oikealle, saat selkeyttä ja olet rauhassa prosessin suhteen.


Kenen oppitunnista on kyse?

 
Valotyöntekijöinä olemme ystävällisiä toisille ja hyvin anteliaita aikamme, lahjojemme ja energiamme osalta - siihen pisteeseen saakka, että toisinaan otamme itsellemme toisten oppitunnit. Teemme tämän auttaaksemme, koska meille parantumis- ja kasvuprosessi on tuttu ja halumme palvella. Kyse on tavallisesti tiedostamattomasta eleestä, mitä emme käsitä, ennen kuin huomaamme olevamme keskellä jotain, tavallisesti dramaattista tilannetta, joka kuluttaa energiaamme ja on tuskallinen ja vaikea. Sitten meidän on löydettävä tie siitä ulos, mistä tulee myös dramaattista, tuskallista ja vaikeaa. Pyrkimyksemme olla avulias kääntyy luomaan lisää ongelmia itsellemme ja toisille. Mutta voimme pysäyttää tämän prosessin lyhyeen kysymällä, kenen oppitunti on.
 
Useita vuosia sitten jouduin kiinni perhedraamaan. Siihen liittyi serkkujani, jotka tulivat kysymään minulta apua erääseen ongelmaan. Osallistumiseni johti siihen, että minusta tuli myös osa ratkaisua, kunnes kaikki osalliset olivat vihaisia minulle, vaikken edes ollut osa alkuperäistä ongelmaa. Otin oppitunnin itselleni, koska halusin auttaa. Kun se kaikki oli ohi, olin oppinut useita oppitunteja. Opin vastustamaan intoa reagoida, esittämään lisää kysymyksiä, näkemään toiset voimakkaina ja kykenevinä selviytymään omista ongelmistaan ja antamaan tukea sekaantumatta toisten oppitunteihin.
 
On helppoa sekaantua toisten oppitunteihin, erityisesti jos heitä on kohdeltu väärin tai hyväksikäytetty jollain tavalla. Siinä on kuitenkin suuri ero, että on avulias ja auttaa tai antaa neuvoja ja ottaa vastuun ratkaisusta. Mitä voimattomammalta joku vaikuttaa, sitä pakottavammalta meistä tuntuu astua mukaan ja ottaa tilanne hallintaamme. Mutta jokaisella on sama määrä voimaa, ja usein tämäntyyppiset oppitunnit auttavat ihmisiä oivaltamaan asian ja yhdistymään voimaansa. Voimme ohjata heitä siihen suuntaan ottamatta heidän oppituntejaan omaksemme.
 
Tiedämme, että olemme sekaantuneet jonkun toisen oppitunteihin, silloin kun tilanne ei tunnu oikealta ja meistä tulee se, joka tekee työn ja - kuten minun tapauksessani - kaikki yhtäkkiä kääntyvät meitä vastaan. Valotyöntekijöinä voimme auttaa jokaista, mutta meidän ei tarvitse tehdä hänen työtään.
 
Paras lahja, jonka voimme antaa toisille, on muistuttaa heitä siitä, että he ovat voimakkaita, antaa heille opastusta ja tukea - ja sitten seistä sivussa, kun he etsivät omat ratkaisunsa. Siten he oppivat oppituntinsa, heillä on tilaisuus kokea voimansa käyttöä ja tietää, että he ovat kykeneviä selviytymään omista oppitunneistaan. Ja me säilytämme omat rajamme ja jaamme omaa valoamme saamatta aikaan lisää oppitunteja itsellemme.

 
Tämän päivän lapset - indigot ja aikuiseksi kasvaminen
 
Minun indigolapsiltani kesti kauan "kasvaa aikuiseksi" ja löytää paikkansa maailmasta. Enkä painostanut heitä siihen tietäen sen tapahtuvan, sitten kun aika olisi oikea. Sen katsominen oli vaikeaa, kun he kamppailivat erilaisten polkujen kanssa ja yrittivät löytää itselleen sopivan. Luonteensa mukaisesti heidän kanssaan oli vaikeaa tulla toimeen näiden kamppailujen aikana. "Aikuiseksi kasvaminen" on ongelma, jonka kanssa kaikki indigot - lapset ja aikuiset - kamppailevat. Jotkut aikuiset indigot eivät vain löydä omaa polkuaan ja he etsivät koko ikänsä. Kenties meidän pitäisi määritellä uudelleen aikuiseksi kasvamisen käsite.
 
Vanhempamme opettivat meille, että olemme aikuisia, kun olemme lopettaneet opiskelumme, aloittaneet töissä käymisen, menneet naimisiin ja meillä on lapsia. Tämä on tietenkin muuttunut. Tunnen monia ikäisiäni ihmisiä, jotka eivät sovi mihinkään noista kriteereistä. "Aikuiseksi kasvamisen" nimike saa heidät tuntemaan, että he ovat epäonnistuneet jotenkin, koska heistä ei tunnu mukavalle normaalissa uraputkessa, he eivät ole koskaan olleet naimisissa eikä heillä ole lapsia ja jotkut eivät ole opiskelleetkaan. Uskon, että kaikki indigot löytävät itsensä, kun he ovat valmiita siihen. Tähän prosessiin sisältyy omien lahjojensa löytäminen ja sellaisen polun luominen, joka sallii heidän ilmaista parhaalla mahdollisella tavalla.
 
Indigot tulivat muuttamaan asioita ja se alkoi aikuisista indigoista. Meillä ei mene hyvin, kun meidän täytyy elää toisten standardien mukaisesti, ja kuitenkin tunnemme painetta saavuttaa ne, koska identiteettimme tai paikkamme yhteiskunnassa on panoksena. Vaikka saatammekin sanoa, ettemme välitä, mitä toiset ajattelevat meistä, todellisuudessa välitämme. On vaikeaa selittää, miksi emme saavuta yhteiskunnallisia standardeja, kun joku kysyy meiltä "mitä teet?" Voimme luoda erilaisen elämäntyylin tai polun ja tuntea olomme siinä mukavaksi, silloin kun meitä pyydetään selittämään valintojamme.
 
Hyvä uutinen on, että standardit ja asiat muuttuvat. Nyt on niin monia erilaisia ammatti- ja elämäntyylivaihtoehtoja, että voimme olla luovia siinä, millaista työtä teemme tukeaksemme omaa elämäntyyliämme. Omien lahjojemme ilmaiseminen on paras mahdollinen tapa. Ilon löytämisessä "työstämme" on vähemmän kyse siitä, mitä toiset odottavat meidän tekevän, ja enemmän siitä, mitä haluamme tehdä.
 
Haasteenamme on valmius astua siihen suuntaan, johon meitä opastetaan, ja olla niin luova kuin voimme olla. Mahdollisuudet ovat rajattomat, ja indigoenergia on luovuudessa parhaimmillaan, silloin kun sen annetaan luoda rajoittamattomalla tavalla. Luulen, että "kasvamme aikuiseksi", kun opimme olemaan tyytyväinen itseemme, ilmaisemaan lahjojamme ja löytämään iloa joka päivä kaikesta. Kenties tämä voi olla uusi elämisen standardi.
 
Matti Kuusela
Hopeasulka
matti@hopeasulka.com
Tapahtumatiedot www.hopeasulka.com
Nettipäiväkirja http://hopeasulka.vuodatus.net
« Viimeksi muokattu: 06.02.2008 14:41:47 kirjoittanut Arkiviisu » tallennettu
Chandra
Astroholisti
*****
Viestejä: 2752



Profiili
« Vastaus #27 : 06.02.2008 14:56:18 »

Kiitos Arkiviisu! angel
Minulle tulevat myös nuo Matin viestit ja Urielilta on tullut useitakin viime aikoina.En vaan ole lukenut niitä.
Hassuinta tuossa tekstissä on se,että tietää asian olevan juuri noin,mutta esim.minun kohdallani tuo yksi ihminen on todella vaikea opetus.
Minä niin haluaisin kyetä antamaan anteeksi.
Haluaisin irrottaa,että pääsisin vapaaksi.
Haluaisin ja haluaisin,mutta kun en vain onnistu,mistä sitten seuraa kaikki muut sekoittavat tunteet,jotka kääntyvät itseä vastaan.

Kyllä tiedän senkin,mitä hän on minulle opettanut ja kiitollinen saan näistä opeista olla.
Mutta en ole vielä valmis tämän läksyn kanssa.Enkä kiellä sitä totuutta itseltäni,enkä muilta.
En voi hurskastella asialla,mikä ei pidä paikkaansa.
Kovasti tunnen itseni pieneksi,heikoksi ja vajaavaiseksi tämän läksyn edessä.
Mutta joskus se kaikki aukeaa ja joskus se on ohi ja olen vapaa siitä.

Elwyn! smitten

Tervetuloa meidän muuttajien ja muutosten hakuisten joukkoon!
On lohduttavaa lukea,että monet muut käyvät samaa läpi ja mikään aika ei tosiaan ole mennyt hukkaan.
Sen sijaan voimme oppia kyllä valitsemaan vielä paremman,iloisemman ja rakkaudellisen tien.
Silloin tuntuu aina hyvältä jättää kaikki vanha taakse.
tallennettu

Chandra
Astroholisti
*****
Viestejä: 2752



Profiili
« Vastaus #28 : 06.02.2008 15:26:58 »

Luin äsken tuosta juuri alkaneesta rotan vuodesta.
Mitä kaikkea se pitää sisällään.
Ja eikös vain se heijastu täällä meidän kirjoituksissamme jo.
Joten mukaan vain ja uskalletaan aloittaa uusi ja vauhdikkaampi kausi.
Tänään lupasin itselleni,itse asiassa juuri äsken,antaa vapaata koko muuton miettimisestä.
Toivottavasti pystyn pitämään sen myös.
Ei kun rauhoittavaan soppeen lepäämään aina aika ajoin ja etsimään hiljaisuudesta rauhaa. angel smitten
tallennettu

Arkiviisu
Vieras
« Vastaus #29 : 06.02.2008 15:36:29 »


Lainaus
Lähetetty: tänään kello 14:56:18
Kirjoittanut: Chandra
Elwyn! smitten

Tervetuloa meidän muuttajien ja muutosten hakuisten joukkoon!
On lohduttavaa lukea,että monet muut käyvät samaa läpi ja mikään aika ei tosiaan ole mennyt hukkaan.
Sen sijaan voimme oppia kyllä valitsemaan vielä paremman,iloisemman ja rakkaudellisen tien.
Silloin tuntuu aina hyvältä jättää kaikki vanha taakse.

Kiitos sinulle Chandra kuin kaikille  smitten

Hmmm. oisi niin paljon kirjoitettavaa ... vaan nyt taidan pysähtyä ja sulatella  lukemaani ja kokemaani smitten ehtiihän tässä  Kiss teille t.aaviisuinen


Tässä lisämausteita - aika osuvasti natsaa  tuo Rotan vuoden energia .... :Smiley
https://www.astro.fi
   
   
Ja täällä oma astroani ....  nämä(kin) kuviot ovat hyvin pitkälle TAANNEET sen, että kaikessa omissa murroksissani, muutossa ynnä muutoksissa on ollut " sellainen kultaisen käden kosketus" läsnä koko ajan  smitten
Jupiter oppositio Venus
 jupiter aspect_opp venus

Tarkka: 26.1.2008
Alkaa: 26.12.2007 Päättyy: 9.2.2008
Jupiterin planeettaohitus merkitsee aina jotakin uutta mahdollisuutta onneen ja menestykseen sillä elämänalueella, mihin tämä transiitti kohdistuu. Mahdollisuus ilmenee joko haasteen tai innostavan uuden idean muodossa aspektista ja vastaanottavasta tekijästä riippuen. Varsinainen tulkinta löytyy vuosihoroskoopista.


Jupiter neliö Kuu
 jupiter aspect_squ kuu

Tarkka: 12.2.2008
Alkaa: 12.1.2008 Päättyy: 26.2.2008
Jupiterin planeettaohitus merkitsee aina jotakin uutta mahdollisuutta onneen ja menestykseen sillä elämänalueella, mihin tämä transiitti kohdistuu. Mahdollisuus ilmenee joko haasteen tai innostavan uuden idean muodossa aspektista ja vastaanottavasta tekijästä riippuen.

Mars sekstiili Jupiter
 mars aspect_sex jupiter
Tarkka: 10.2.2008
Alkaa: 6.2.2008 Päättyy: 14.2.2008
Mars sekstiili Jupiter on monin tavoin onnekas ja palkitseva aikajakso kaikelle sellaiselle tekemiselle, josta olet tähän asti osannut todella nauttia. Väkisin käynnissä pitämäsi tavoitteet ja suunnitelmat eivät tästä menestyksen jaksosta jurikaan pääse osallisiksi. Tämä on oikein hyvä aika tarkastella mitkä osa-alueet elämässäsi ovat johtamassa sinua yhä suurempaan ja parempaan menestykseen, sillä kaikki sellaiset jutut toimivat nyt uskomattoman hienosti ja saat niille kiistämätöntä ja kannustavaa tukea useilta vaikutusvaltaisilta tahoilta. Joku juttu siis kulkee ja joku ei. Jos eteesi tulee tällä jaksolla pelkkiä takkuja niin oletpa osannut pistää panoksesi totaalisen vääriin ruutuihin.
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3
  Tulostusversio  
 
Siirry: