seuraava »

[Esmiralda]

Sasha,  :

sinussa on rehellisen katoavaa harhaa. Sinut on korotettu korokkeelle, joka on myös harhaa....kun puhutaan ihmisestä sielun tasolla.

Mutta kerrankos me tätä elämää porskutetaan, tehdään siitä miellyttävä!

Rehellisyys on kyllä ihailtava voimavara sinussa ja tuo huumoritaju!

Nauti kauneudesta niin kauan kuin voit! Ja kiipeä hyvin varovasti alas sieltä korokkeelta, kun ikää tulee. Näin voit säilyttää ainakin terveytesi.    Ja usko tai älä, huumori tekee ihmisen aina kauniiksi, olkoonpa hän kuinka vanha tahansa!

Sinulla on aika raakaa tuo itsetutkiskelu. Toivon, että muistat myös lempeydellä itseäsi.

[Asterix]

En tiedä olenko tähän asti lukenut Sashan tekstejä joidenkin "vääristyneiden lasien läpi", mutta ensimmäisen kerran minä sain kiinni tekstien takaa ihmisen ja sisäisen kauneuden vailla uhmaa. Ehkä off topic, mutta halusin sen silti sanoa.

Hmmm... myös tämän nimimerkin *Sasha* takana on ihminen
-yllättävän herkkä sellainen kaikkine inhimillisine vikoineen.

Olen täydellisyyden tavoittelija (syystä, että olen se "killti tyttö"),
joka on kasvanut pyrkimään täydellisyyteen kaikessa
miellyttääkseeni kaikkia
ja selkärangastani pyrin tähän..
-Oli vaikea oppia (hyväksymään itsessäni) pyllistämään joillekin,
kun kumartaa toiselle..
..mutta loppu viimein aloin hiukan nauttimaan siitä.

Uhmakkuus on loppujen lopuksi kolikon toinen puoli
siitä "kiltistä tytöstä".

Minä olen kulkenut myös tuon"kauneuden tien" (tosin en oikeasti ole kaunis, mutta osaan tehdä itsestäni kauniin ja haluttavan)ja ollut lopulta "sisältä tyhjä".
Kuin pikku-tyttö kauniissa mekossa kehuttuna, mutta niin sisältä tyhjä.

Toisin kuin sinä koet, en ole koskaan kokenut olevani sisältä tyhjä.
Lähes päin vastoin, sanottavaa ja annettavaa olisi ollut
(ja on edelleen) vaikka kuinka paljon,
-lähes räjähtämispisteeseen asti-
mutta kukaan ei ollut kiinnostunut muusta kuin siitä,
miltä näytän kulloinkin.

Kauneuden tie on kivikkoinen tie, vaikka liian moni kuvittelee
sen olevan helppo.
Siltä polulta on myös erittäin vaikea poiketa.
Kun läheisillä ihmisillä on odotuksensa, niin pelkkä
lievä väsymys saa ihmiset kysymään, voitko hyvin, oletko sairastunut.
Kuvittele ne muut kysymykset, jotka tulevat pahimmissa
(täysin normaaleissa) tilanteissa.

Kauneuteen moni myös (ainakin minun läheisistäni) liittävät
hyvätuulisuuden.
Minun väsymys otetaan oman kokemukseni mukaan loukkauksena,
vaikka väsymykselläni ei olisi mitään tekemistä kenenkään kanssa.
...mutta minä (syvä-analyysia itsestäni tässä samalla tehdessäni)
olenkin se "kiltti tyttö"edelleen, joka miellyttää kaikkia. 

 

Sasha,  :

sinussa on rehellisen katoavaa harhaa. Sinut on korotettu korokkeelle, joka on myös harhaa....kun puhutaan ihmisestä sielun tasolla.

Mutta kerrankos me tätä elämää porskutetaan, tehdään siitä miellyttävä!

Juuri näin! Rehellisyys ja ns. aitous on harhaa siinä missä muutkin maalliset ominaisuudet, joilla "sumblia" elämänsä läpi.

Jos pitää tämä elämä läpi käydä,
niin miksei sitten nauttien maallisista iloista,
olivatpa ne sitten harhaa tai ei.
Sielu on sitten erikseen, eivätpä ne minulle koskaan ole
kehollisen ja maallisen elämän kanssa olleet muuta kuin symbioosissa
kehon kuolemaan asti.

Sinulla on aika raakaa tuo itsetutkiskelu. Toivon, että muistat myös lempeydellä itseäsi.

Olen itseni pahin "vihollinen", mitä tulee analysointiin persoonastani.
Muiden ihmisten analysointi yleensä vain naurattaa tai jos osuu,
niin big girls don't cry... vai kuinka se menikään.. :
"Vanha" sielu ei ole enään moksiskaan,
kuin vain tiedostamaan omat "vikansa".

[Mirjam*]

Toisin kuin sinä koet, en ole koskaan kokenut olevani sisältä tyhjä.
Lähes päin vastoin, sanottavaa ja annettavaa olisi ollut
(ja on edelleen) vaikka kuinka paljon,
-lähes räjähtämispisteeseen asti-
mutta kukaan ei ollut kiinnostunut muusta kuin siitä,
miltä näytän kulloinkin.

En minäkään tarkoittanut "tyhjyydellä" sitä, että minä itse olisin "tyhjä", vaan se kaikki mitä sisälläni on, ei ole tullut nähdyksi, sillä "kauneuden/seksuaalisuuden maneerilla". 
Siinä mielessä "tyhjä", että kuoreen reagoidaan paremmin kuin sisältöön. Se huomioidaan ja siihen kiinnytään ja ihastutaan helpommin.

[Asterix]

Ajattelen aivan samoin kuin Mirjam*. Pystyit Sasha näyttämään nyt jotain mitä en ole koskaan ennen huomannut -ja olet nyt ehkä entistä kauniimpi!

Eiköhän tässä ole taustalla juuri se kiltti tyttö joka lukee tilanteita jatkuvasti niin ettei nolostuta toisia. Kiltti tyttö osaa käyttäytyä ja häivyttää oman paheksuttavan loistonsa, siis osaa alentua. Mutta eiköhän se ole hyvää 'kilttiätyttöyttä' että osaa nostaa toisista ihmisistä esiin jotain mitä he eivät ole ehkä tajunneet omaavansakaan. (Vaikka sitten joutuisi nielemään oman erinomaisuutensa välillä.)

For sure, ja se on myös "tietouden harhaa" omasta itsestä.
Kun "tietää" oman "loistonsa" voiman, niin ei se vähene,
vaikka antaa vähän muillekin tilaa.

Päin vastoin, oletteko muuten huomanneet,
että kun laittaa sen oman "erinomaisuutensa" ja "loistonsa"
tietoisesti alemmas siitä toisesta, niin se kiillottuu kummasti
säihkiväksi juuri niiden muiden silmissä,
vaikka se olisi sitä yhtä ja samaa maallista
"harhaa" kuin ennenkin?

En ole ajatellut asiaa omalla kohdallani kauneuden kannalta vaan leijonamaisen tilanhaltuunottamisen kannalta. Minulla on luontainen tapa ottaa tila ja tilanne haltuun, mutta jos huomaan hiljaisia viestejä tuosta 'voi v**tu'-asenteesta niin alan käyttäytyä. Sidon henkisen esiliinan päälle ja alan neitsyeksi.

No en minäkään. Aiemmin Mirjam* kertoi haluavansa laittaa
päälle tuulipuvun ja pullonpohjalasit,
mutta arkisin olen juuri se, jolla on verkka-asu ja silmälasit
ilman meikkiä ja silti, mielestäni välillä hyvin kiusakseni, ennen kuin
olen sanonut sanakaan, olen noteerattu.
-mutta onhan se kivaakin olla noteerattu, mutta jokainen tietää,
ettei suinkaan aina.

Lähipiirini sanoo, että olen vain sellainen persoona energioiltani
tai/ja auraltani, että minun on vaikea piiloutua näkymättömiin,
vaikka kuinka haluaisin.

Voihan olla, että haisen voimakkaasti.  :

 

Kiltin tytön rooli kompensoi hyvin tälläisissä tilanteissa,
muuten minut otettaisiin usein hyvin arrogranttina persoonana vastaan.
Joten onko se sisäinen kiltti tyttö aina niin paha asia?

Mutta loppujen lopuksi alentuminenhan on kauheaa 'huoraamista'. Olen alkanut väistellä tilanteita joissa en saa vapaasti olla leijonamainen, näkyvä itseni, vaan joudunkin pönkittäjän asemaan. Nautin sitten siekailematta niistä (harvoista) tilanteista joissa saan olla Minä, harjaansa hulmutteleva  savannin kuningatar.

Niin on, mutta joskus tilanne voi vaatia sitä.
Jokainen "huoraa" jossain tilanteessa
-se vain tekee (omasta) elämästä helpompaa
ja se on mielestäni vain viisasta ja älykästä. :
Aina ei jaksa, eikä ole mielekästä olla miekka ojennettuna
-se vie energiaa niin pirusti.

[Mirjam*]

]For sure, ja se on myös "tietouden harhaa" omasta itsestä.
Kun "tietää" oman "loistonsa" voiman, niin ei se vähene,
vaikka antaa vähän muillekin tilaa.

Niin, mutta se voi myös olla "omaa harhaa" että "tietää sen loistonsa voiman".
Se voi olla myös oman "loistottomuutensa" ylle nousemista. Sillä meissä jokaisessa on myös se "loistoton" puolensa.

Päin vastoin, oletteko muuten huomanneet,
että kun laittaa sen oman "erinomaisuutensa" ja "loistonsa"
tietoisesti alemmas siitä toisesta, niin se kiillottuu kummasti
säihkiväksi juuri niiden muiden silmissä,
vaikka se olisi sitä yhtä ja samaa maallista
"harhaa" kuin ennenkin?

Minä näkisin tuon vain omana "harhana".

No en minäkään. Aiemmin Mirjam* kertoi haluavansa laittaa
päälle tuulipuvun ja pullonpohjalasit,
mutta arkisin olen juuri se, jolla on verkka-asu ja silmälasit
ilman meikkiä ja silti, mielestäni välillä hyvin kiusakseni, ennen kuin
olen sanonut sanakaan, olen noteerattu.
-mutta onhan se kivaakin olla noteerattu, mutta jokainen tietää,
ettei suinkaan aina.

Ei minulle tulisi pullonpohja-laseja, koska minulla on miinus-näkö. =)
Mutta any way, tuo oli symbolinen ilmaus, ei siis fyysinen.

Lähipiirini sanoo, että olen vain sellainen persoona energioiltani
tai/ja auraltani, että minun on vaikea piiloutua näkymättömiin,
vaikka kuinka haluaisin.

Se on hienoa se. 

Voihan olla, että haisen voimakkaasti.  :

Ei koskaan tiedä... 

 

Kiltin tytön rooli kompensoi hyvin tälläisissä tilanteissa,
muuten minut otettaisiin usein hyvin arrogranttina persoonana vastaan.
Joten onko se sisäinen kiltti tyttö aina niin paha asia?

Tuskin se on paha asia.... muille... 

Niin on, mutta joskus tilanne voi vaatia sitä.
Jokainen "huoraa" jossain tilanteessa
-se vain tekee (omasta) elämästä helpompaa
ja se on mielestäni vain viisasta ja älykästä. :
Aina ei jaksa, eikä ole mielekästä olla miekka ojennettuna
-se vie energiaa niin pirusti.

Niimpä tekee ja sillä on todella tuhansia jollei miljoonia ilmenemismuotoja.
Joskus minusta tuntuu, että on enemmän "miekka ojennettuna olemista" se kulkeminen "mistä aita on matalin", koska siitä saa jotain... hmm...
Lohdutusta sisäiseen puutteeseensa helposti.

[Riitta]

Olen jo vanha 30 vuotiaiden rinnalla ja minua ei ikina ole sanottu rumaksi, mutta mina en ole pitanyt ikina ulkoista kauneutta tarkeana, koska mielestani on tarkeaa osata ja olla riippumaton muista(esim. miehista), vaikka pienena olinkin hyvin kiltti, mutta minulla oli liian voimakas itsenaistymisen vaisto-jonka uskon olevan hyvin tarkea aseeni lapi koko elamani.

[Ippuska]

Ihanat immeiset    Tämä ketju ON terapiaa 

[Esmiralda]

Tuosta kiltteydestä,

uskon että siihen liittyy myös se ainainen odotus, että olisi jotenkin yhteiskuntakelpoinen. Sen paineet ja se paine, että haluaisi olla 'oma minä' ovat aina sotasilla. Mutta kukapa tahtoisi olla yhteisönsä ulkopuolinen?

Tuossa 'kasvattajan' paikalla olen kaikkein huolissani niistä 'näkymättömistä' kilteistä tytöistä, jotka ahertaa. Jopa ilahdun vastaanpanemisista heidän taholtaan. Jos tuohon kilttiin tulee mukaan se tyttö, joka huolehtii itsestään, pitää itsensä kauniina, hänestä tulee näkyvämpi. Mutta entäs se 'hiiri', joka pelkää koko ajan, että erottuu?

En minäkään ihan ruma ole, enkä ole ollutkaan, vaikka oli kaikki murrosiän harmit. Vetovoima on jotakin muuta ja sitä ei ole puuttunut. öh. Itsetunto on siis noussut jostakin muusta. Naiseuteni aseet ovat olleet avoimuus ja itsenäisyys. Olemmekin joskus siskon kanssa ihmetelleet, miten meistä sellaisia onkin kasvanut, ehkä tietyllä lailla kasvatettukin.

Ja hassua sekin, että myös se vetää tietynlaisia miehiä puoleen. Toiset puolet sitten vihaavat, pelkäävät jopa.

Naisellisin ihannesymboli on varmaan tuo Kauniiden ja rohkeiden Brook, hänelläkin noita kiltin tytön ongelmia. 

[^^Queen Nefertiti^^]

Täh? Brooke? No olinpa unohtanut koko olennon..

[^^Queen Nefertiti^^]

On hyvinkin todennäköistä että kun kauneus, tai nuoruus, katoaa, paljon ystävistä katoaa, tai ainakin vaihtuu, ja arvot vaihtuvat. Ehkä kannattaisi ajoissa rakentaa elämä muulle kuin itsensä laittamiselle, ja muille vinoilemiselle, minähän olin joskus huomaavinani mukavan persoonan Sashassa, mutta käsitys sitten muuttui. Ehkä voisi kirjoitellakin muusta kuin itsensä palvonnasta, se nimittäin alkaa pitkästyttää lukijoita.

[Minerwa]

En minäkään ihan ruma ole, enkä ole ollutkaan, vaikka oli kaikki murrosiän harmit. Vetovoima on jotakin muuta ja sitä ei ole puuttunut. öh. Itsetunto on siis noussut jostakin muusta. Naiseuteni aseet ovat olleet avoimuus ja itsenäisyys.

Pitääpä tähän väliin sanoa, että olet Esmiralda yksi kauneimmista ihmisistä, jonka olen tavannut! Harvassa olen nähnyt samanlaista sisäistä loistetta, naiseuden lumovoimaa   

Iso osa kauneudesta tulee sisältäpäin ja sitä osaa voimme vaalia vanhetessammekin. Sydämen kauneus ei katoa koskaan, kunhan emme anna sen kadota.

[Esmiralda]

Jestas sentään Minerva! Nyt heitit pahan ja ehkä ohi topicin, mutta ehkä näin niitä kilttejä tyttöjä täytyy väliin tukea.  Kiitos toki kovasti sanoista, sillä kyllä ne piristävät arkipäivääni, jossa ukkoni on taas kuumeessa ja itsekin huonossa kunnossa.

Mutta täältä tulee takasin, Minerva, koska olen tavannut sinut! Sinusta tuli mieleen kreikkalaiset jumalattaret, olet ylväs ja kaunis. Sinun silmäsi läikkyvät avoimina ja tutkivina kuin metsän lähteet. Voin kuvitella kuinka myötätuntoinen olet kenelle tahansa joka pyytää apuasi. Sitten sinulla on upea kreikkalainen nenä, johon Remu Aaltonenkin ihastuisi. Hänhän sanoi, että vain sellaiset naiset ovat jotakin, joilla on 'iso' nenä.  Seksuaalisen energian voiman symboli! Ja tiedän, että jos jaksat pitää selkäsi ja niskasi suorassa, kuljet vielä vanhanakin kuin kreivitär ja sinua ihaillaan.

Kiltit tytöt! Uskokaamme ja luottakaamme kauneuteemme, vetovoimaisuuteemme sillä jos sen uskon menetämme, kasvamme maata kohti.

[Minerwa]

No mutta!! Kiitos kauniista sanoistasi Esmiralda   

Sitten sinulla on upea kreikkalainen nenä, johon Remu Aaltonenkin ihastuisi. Hänhän sanoi, että vain sellaiset naiset ovat jotakin, joilla on 'iso' nenä. 

Terkkuja Remulle...

[pagan]

No jopas tämä meni ulkonäkökysymyksiin, vaikka sillä tavalla kyllä liittyy kiltintytön syndroomaan, että nämä 'kiltittytöt' harvoin ovat kovin näyttäviä, koska jos antaa noin ulkonäöstään kovin huomiotaherättävän kuvan, niin siinä on se vaara, että sitä kommentoidaan, ja sehän on kauhistus tällaiselle, joka ei missään nimessä halua herättää huomiota, kateutta, mustasukkaisuutta, vaan on lojaali esim. kanssasisariaan kohtaan viimeiseen asti.

Ja itsellä tulee aina mieleen tästä sanonnasta "ei ulkonäöllä ole väliä", että se tarkoittaa monelle, että oikeastaan ei saa olla liian kaunis, eikä ainakaan koko aikaa. Että muuten ei ole väliä, kunhan ei vain ole liian kaunis   

Vähän sama kuin tämä "raha ei saa merkitä mitään", mutta usein ne jotka tätä hokevat, niin puivat erittäinkin tarkkaan, jos sitä jollakulla sattuu olemaan enemmän.
Että jos rahallakaan ei ole merkitystä, niin mitä väliä jos sitä sitten on? Eihän silläkään pitäisi olla sitten merkitystä.

No takaisin aiheeseen. Sehän tässä kiltintytön syndroomassa on se vika, että kun se ei ole totta. Tällainen ihminen ja yleensä nainen valehtelee itselleen ja toisille, elää valheessa, ja se on aina erittäin paha asia. Ja tässä vaivassa se suurin paha tulee tälle henkilölle itselleen. Hän ei ehkä pääse koskaan elämänsä aikana toteuttamaan lahjakkuuttaan, intohimoaan, sitä, missä sykkii todellinen elämä, hänen elämänsä.

Ja sehän on hirveän surullista, mitä elämän tuhlausta. Ja mitä lahjojen tuhlausta, kun koko elämä menee toisten palvelemiseen, toisten tunteista huolehtimiseen, toisten tarpeita täyttäyen, ja siihen loputtomaan pelkäämiseen.

Ja se mikä tässä on se tärkein asia, että tämä "kilttiys" kohdistuu juuri sellaisiin ihmisiin, joiden käytöstä, elämäntapaa, ei missään nimessä pitäisi tukea ainakaan tällä tavalla.
Jos joku "uhraa" elämänsä palvelemiseen, ja hyväntekeväisyyteen, niin sehän on ihan hienoa, kun kohteena ovat todella avun tarpeessa olevat.
Mutta nämä kiltittytöt haalivat elämäänsä sellaisen miehen ja sellaiset ihmiset, jotka eivät todellakaan ole missään avuntarpeessa, ja tällainen käytös saa heissä vain voimistumaan hyväksikäytön ja ehkä jopa narsistisen käytöksen, joka on tuhoissaa myös tälle "palveltavalle", ja se koko käytöskuvio ei tuota kenellekkään mitään hyvää, johtuen juuri tästä suuresta valheesta, kun se ei ole totta.

Jos karrikoi, niin tällainen kilttityttö on lojaali, kuuliainen ja antaa kaiken energiansa 'pimeydelle'. Ja vaikka se näyttää niin miellyttävältä, ja huomaamattomalta, niin tämä käytös ei lisää valoa kenenkään elämässä. Koska valo ei voi syntyä valheesta, eikä ainakaan pelosta.

[Asterix]

Ja itsellä tulee aina mieleen tästä sanonnasta "ei ulkonäöllä ole väliä", että se tarkoittaa monelle, että oikeastaan ei saa olla liian kaunis, eikä ainakaan koko aikaa. Että muuten ei ole väliä, kunhan ei vain ole liian kaunis   

Vähän sama kuin tämä "raha ei saa merkitä mitään", mutta usein ne jotka tätä hokevat, niin puivat erittäinkin tarkkaan, jos sitä jollakulla sattuu olemaan enemmän.
Että jos rahallakaan ei ole merkitystä, niin mitä väliä jos sitä sitten on? Eihän silläkään pitäisi olla sitten merkitystä.

 

Hyvin totta, ja ne joille ulkonäöllä "ei ole väliä" tai "se ei ole tärkeää"
jo seuraavassa lauseessa kertoilevat omista ominaisuuksitaan,
vertaavat itseään ensimmäiseen -ja jos ovat kohteliaita,
niin muistavat kehua kaverin ulkonäköä.

 

Naiset ovat hauskoja otuksia. 

Kun puhutaan rahasta...
...sanoitkin sen, miten minäkin sen ajattelen ja olen kokenut.

No takaisin aiheeseen. Sehän tässä kiltintytön syndroomassa on se vika, että kun se ei ole totta. Tällainen ihminen ja yleensä nainen valehtelee itselleen ja toisille, elää valheessa, ja se on aina erittäin paha asia.

Mutta nämä kiltittytöt haalivat elämäänsä sellaisen miehen ja sellaiset ihmiset, jotka eivät todellakaan ole missään avuntarpeessa, ja tällainen käytös saa heissä vain voimistumaan hyväksikäytön ja ehkä jopa narsistisen käytöksen, joka on tuhoissaa myös tälle "palveltavalle", ja se koko käytöskuvio ei tuota kenellekkään mitään hyvää, johtuen juuri tästä suuresta valheesta, kun se ei ole totta.

Jos karrikoi, niin tällainen kilttityttö on lojaali, kuuliainen ja antaa kaiken energiansa 'pimeydelle'. Ja vaikka se näyttää niin miellyttävältä, ja huomaamattomalta, niin tämä käytös ei lisää valoa kenenkään elämässä. Koska valo ei voi syntyä valheesta, eikä ainakaan pelosta.

Yleensä ns. kiltit tytöt ovat mielestäni niitä pahimpia
manipulojoijia ja valehtelijoita valkeuden ja marttyyriyyden viitassa, jotka saavat muut tuntemaan itsensä pahaksi ja huonoksi, koska
on saanut kiltin tytön, -joka tekee eteesi kaiken ystävällisesti ja "pyytettömästi"- tuntemaan mielipahaa jostain.


****

SA, ja miksei muutkin,

Topic Sasha - El espinazo del diablo on edelleen olemassa
ja ajattelin elvyttää sen henkiin jälleen.

Klikkaa sinne ja anna palaa
https://www.astro.fi/foorumi/index.php?topic=19999.0