luonnonoikku
Satunnainen astroilija
Viestejä: 24
|
|
« Vastaus #13 : 23.06.2011 23:40:13 » |
|
Eräänä päivänä heräsin masentuneena. Sitten kirjoitin vuodatuksena pari julmaa riviä, menin takaisin vuoteeseen ja luin Wayne W. Dyerin kirjaa "Usko mahdollisuuksiisi", josta luin lauseen: "Jos olet vihainen rakastamallesi ihmiselle, keskity ajattelemaan jotain hänen piirrettään jota todella rakastat."
Olen ollut vihainen tyttärelleni, joka mielestäni kitisee joka asiasta, ja olimme riidelleet todella usein. Kun luin tuon lauseen, muistin kaiken sen, mitä tyttäreni oikeasti on ja tajusin, että hänen kiukkunsa ja räjähdyksensä ovat pahaa oloa, joka itse asiassa ei ole hän itse. Hän itse on aivan toinen. Ja olen ollut murheissani koska hän ei ole ollut oma itsensä. Hän itsekin on rauhan hetkinä todennut, että on kadottanut itsensä.
Mutta sinä hetkenä, kun älysin ja muistin, millainen tyttäreni on ihan itse, pohjimmiltaan, ja että riita ja ärtyisyys on jotain ulkopuolista hänessä, kaikki muuttui. Ajattelin, että ei ole oikein, että kaikki kurja ja paha tapahtuu hänelle, koska hän ei todellakaan ole kielteinen ihminen. hän on hyväsydäminen ja kiltti, sitä hän on perusteellisesti. Lapsesta asti hänen päämääränään on ollut se, että ihmisillä olisi syytä hymyillä. Hän on kuitenkin hyvin vastaanottavainen ja imee päähänsä muiden mietteet, pahatkin. Koska uskon siihen, että ihminen toteuttaa elämässän ajattelumallejaan, en ole voinut käsittää sitä yhtälöä, että miksi tyttäreni, joka lähtokohtaisesti ajatteli hyvää, joutuu kokemaan pahaa. Vastaus: hän on vastaanottanut sellaisten ihmisten ajatuksia, jotka eivät halua itse kokea ja käsitellä asioitaan vaan ikään kuin ujuttavat ne jonkun toisen kontolle. Siihen ilmiöönhän koulukiusaaminenkin perustuu: kiusaaja saa kiusatun vakuuttuneeksi siitä, että tämä on riittämätön, kurja ja huono - siis asioita, joita hän itse asiassa itse ajattelee itsestään muttei halua niitä kokea eikä käsitellä. Näin kiusattu joutuu ikään kuin loisen valtaan ja sijaiskärsijäksi. Kiusattu on ollut varautumaton tällaiseen hyökkäykseen, eikä ole osannut sitä vastustaa. Koulu- ja harrastusmaailmassa tyttäreni on joutunut tällaisen hiljaisen manipulaation kohteeksi. Joskus näkyvämmin, joskus salakavalammin. Pirullista. Sanoin itsekseni: Nyt sinä Piru lähdet sinne mistä tulit, kiitos ja Hyvästi!
Ja ajattelin, että nyt kaikki muuttuu. Lähdin keventynein mielin töihin ja jätin tyttäreni nukkumaan. Tiesin, että sinä päivänä tapahtuu jotain aivan ihanaa!
Eikä kulunut kuin nelisen tuntia. Olin ruokatunnilla kun tyttäreni soitti ja kertoi, että oli saanut työpaikan jota oli hakenut pitkään ja vastoinkäymisten kautta. Eikä siinä kaikki: koko hänen elämänsä muuttui ihan siitä hetkestä. Minullakin oli aivan loistava päivä ja päivät sen jälkeen. Tyttäreni löysi seuraavana päivänä pojan (tai poika hänet, ehkä se oli niin päin) josta minulla ei ole ainakaan vielä mitään pahaa sanottavaa. Ja paljon muutaki ihanaa hänelle tapahtui.
Yhden oivalluksen ja ajatuksen ansioista kaikki kääntyi ylösalaisin, muutamassa tunnissa. Se oli aivan uskomatonta. Sinä iltana tyttäreni istui sohvallamme kuin puulla päähn lyötynä: "Äiti, miten tämä kaikki näin yhtäkkiä tapahtui, mitä ihmettä nyt on tapahtunut, jotain tosi ihmeellistä... ensin nukun ja olen murheissani ja sitten vain kaikki muuttuu yhtäkkiä ihan toiseksi..." hän vuodatti minulle. Minä en oikeastaan osannut selittää asiaa, sillä olin aika ihmeissäni itsekin, niin räjähdysmäistä kaikki oli. Uskomatonta oli se, että kykenin ajatteluni avulla muuttamaan toisen ihmisen elämän suuntaa. Ja siksi minä uskon syvästi, että pahuuskin voi tulla ulkoapäin samanlaisina ajatuksina toisen ihmisen päähän ja alkaa toteuttaa tihutöitään hänen kauttaan. Se, mitä ajatusmaailmassasi elät, ei välttämättä ole sinun ajatusmaailmaasi, vaan jonkun toisen. Mutta minä pystyin puhdistamaan oivallukseni avulla tyttäreni pään, koska hänen äitinään minä tiedän kuka ja mikä hän oikeasti on.
Ja tuon päivän jälkeen, vaikken ole kertonut hänelle asiasta, hän on itse ilmaissut aivan uskomattomia ajatusmalleja: hän huomioi sitä, ettei anna kielteisten ajatusten vallata päätään, häneltä putkahtaa tekoja ja lauseita, joista ei ollut ennen tietoakaan.
Minusta siis tuntuu, että Pirun ajaminen pois kuokkimasta perheessämme oli paras onnistumiseni elämäni aikana.
|