Kesäpäivien iltajuhlassa oli juuri keskustelua aiheesta. Tästähän aina esiintyy mielipiteitä puolesta ja vastaan, että onko nousumerkki näkyvissä jo lapsena, vai alkaako se "vaikuttaa" vasta kolmekymppisenä. Itse olen päätynyt siihen näkemykseen, että nousumerkki on osa karttaamme niin kuin mikä tahansa muukin osa ja niin ollen se on myös persoonamme erottamaton osa jo pienestä pitäen. Sanotaanhan, että nousumerkki kuvastaa osin myös sitä
ympäristöä, johon syntyy. Lapsena ehkä kuitenkin aurinko pääsee paremmin "loistamaan", koska nousumerkin edustamaa sosiaalinen "rooli" tai "tapa näkyä muille" ei vielä ole päässyt kehittymään, taikka kuumerkki näkyy hyvin, koska koti on merkittävässä asemassa ja tunneilmaisu vielä suoraa ja rehellistä. Kuitenkin esimerkiksi minusta itsestäni nousu-Kauris oli hyvin nähtävissä jo pienenä.
Nousumerkki on joidenkin näkemysten mukaan sellainen asia, jota olemme täällä opettelemassa. Esimerkiksi nousu-Leijonan on joku astrologi todennut olevan vain "paperileijona", ei "todellinen Leijona". Elämässä vain joudumme tilanteisiin, joissa nousumerkin ominaisuudet kehittyvät.
Aurinko- ja nousumerkkikaimani Markku Manninen, joka katsoo merkkejä biologisesta näkökulmasta, on käsittääkseni sillä kannalla, että kevään ja kesän merkit kehittyvät "omiksi itseikseen" jo varhaisella iällä, syksyn merkit myöhemmin (ihmissuhteiden kautta) ja talvimerkit vasta myöhemmällä iällä. Tästä tuli mieleen sellainen juttu, että mahtaako nousumerkki näin ollen sitten näkyä aurinkomerkkiä vähemmän kevään ja kesän aurinkomerkeillä kuin esimerkiksi meillä talvimerkeillä - tai onko tämäkin jollain tapaa aikaan eli ikäkausiin sidottu juttu? Ja mitä merkitystä on sitten sillä, onko se itse nousumerkki alku- vai loppupään merkki?
Onko kellään ajatuksia tästä asiasta?
Artemis kirjoitti aloituksessaan, että usein nousumerkki näkyy henkilössä enemmän kuin aurinkomerkki. On minullekin esim. Kaurisenergiaa todennut, että olen enemmän Kauris kuin hän.
Kuitenkin olen sitä mieltä, että nousumerkki liittyykin juuri sosiaalisiin tilanteisiin ja erityisesti ennalta tuntemattomiin tilanteisiin ja henkilöihin. Joku kysyikin minulta kesäpäivillä, että tunnenko itseni enemmän Kauriiksi vai Kalaksi. Vastasin, että riippuu seurasta. Perheen ja läheisten tuttujen seurassa Kalat-puoli pääsee huomattavasti paremmin esille kuin tuntemattomammassa seurassa.