Sivuja: 1 ... 5 6 [7] 8 9 ... 16
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Enkelit hyviä? Demonit pahoja?  (Luettu 174923 kertaa)
0 jäsentä ja 2 vierasta katselee tätä aihetta.
Mio
Astroholisti
*****
Viestejä: 1482


Ea Mai


Profiili
« Vastaus #90 : 19.04.2008 08:37:18 »

Palikat taas jotakuinkin kasassa  crazy2

Se samaistuminen ja vaikutteiden otto esittää kyllä merkityksellistä roolia olennon oppimisprosessissa.. Niiden kautta kun voi niitä emanoimistapahtumissa syntyviä luonnevirtojen vaikutustoimintoja käsittää ihan uusin tavoin.. Ne kun ovat ainiaan meissä...

'Tavallisuuden' rajatkin saavat silloin kyytiä kun löydetään vaikkapa ns. vastapuolien väleistä yhteisesti merkittäviä asioita, jotka samankaltaisuudellaan sitovat dualististen asetelmien kuviot yhteen... Se taas vähentää kitkamaista vastustusta hyvän ja pahan geimeistä antaen vapauttavaa liikkumatilaa koneiston rataspyörien jauhannoista...
tallennettu

The clay of reality is molded in dreams
Mio
Astroholisti
*****
Viestejä: 1482


Ea Mai


Profiili
« Vastaus #91 : 19.04.2008 11:44:34 »

ollaan rautaisen herkkiä... Smiley

Kuin elohopeaa...  :Smiley

Teosofia.netin artikkeliosastolta lukaisin Alkemian sisäisen tien, jonka antamasta meneillä olevuuden kuvauksesta aihe sai taas kiintoisaa lisäselvitystä...

tallennettu

The clay of reality is molded in dreams
Mio
Astroholisti
*****
Viestejä: 1482


Ea Mai


Profiili
« Vastaus #92 : 21.04.2008 18:40:12 »

minulle tuli tuntu, että kun telkussa on ohjelma "olet mitä syöt"...niin sen voi melkeen kääntää "olet mitä luet", jos sattuu olemaan sellainen ihminen joka syö sanoja. tai "olet mitä sanot/kirjoitat"

no eihän se nyt aivan sillä tavoin ole, mutta...

onhan nämä sanat tälläisiä vallankäyttövälineitä joilla napataan kiinni joku asia, jotta siitä saa otteen.

Taitaapi olla niin, että jokainen sana edustaa jonkinlaista piirrettä luomislaulun kuvajaisesta ja niiden kautta elämä pukeutuu muotoihin... 
aurinko aspect_con aspect_squ

Kuka ties mihin asti niiden kaiut sitten kuuluvatkin....  vesimies

Lainaus
antoisaa tämä keskustelu on ollut mutta kuluttavaakin Smiley

hmm, ryhdympä näiden kahden sanan osalta vähäksi aikaa sanapaastolle...jottei niitä ala liikaa emanoitumaan Smiley

Toivottavasti aihepiirin vuodatuksesta on jotain tasapainoitusta maailmalle tullutkin..  Smiley Ja onneksi levon jälkeen asiat usein näyttäytyvät ihan uudessa valossa, jolloin saa taas paremmin selvää paikastaan läsnäolevan helmassa...
 

Lainaus
muistui mieleen kun luin jostain suomalaisuudesta tutkimusta, niin että mikä oli näille kalevala-aikaisille ihmisille luonteenomaista, niin se oli vakava suhtautuminen sanoihin, niin että sanat on ikäänkuin pyhiä ja niissä on paljon voimaa. Jos minussa on jotain "suomalaista", niin se on sitten se...usein tuntuu että sanoilla loitsitaan asioita esille. (mutta ehkä siinä on hyötynsäkin...niitä voi sitten "hallita", nimettömät "demonit" ovat niskan päällä kenties)ymmärrän nyt sen small talk kyvyttömyyden ja busseissa jöröttämisen...heh. Silläkin on jokin syvällisempi merkitys.

hmm, voisin vaihteeksi tarttua sanoilla vaikka kukkasiin, pilviin ja keijukaisiin... Smiley


Sanat merkitsevät sisältöä, joten tarkkana saa olla mitä suustansa manaa.. Voivat vielä jossain todellisuudessa tapahtuakkin  Kiss
tallennettu

The clay of reality is molded in dreams
Mio
Astroholisti
*****
Viestejä: 1482


Ea Mai


Profiili
« Vastaus #93 : 22.04.2008 20:04:07 »


rumat sanat tuottavat ikävää energiaa.


Kiroilu lienee eräänlaista demonista slangia ja asiaviitteiden hienoista korostamista energeettisellä alleviivailulla...

Mutta sellainenkin voidaan toisaalta saada sopivilla kielenkannoilla kuulostamaan helvetin hyvälle ilman häivähdystäkään negatiivisuudesta Grin

Riippuu aina sanan lausujan ja sen vastaanottajan välisen yhteyden yhteisymmärryksestä smiley6600
« Viimeksi muokattu: 22.04.2008 20:30:56 kirjoittanut Mio » tallennettu

The clay of reality is molded in dreams
Mio
Astroholisti
*****
Viestejä: 1482


Ea Mai


Profiili
« Vastaus #94 : 28.04.2008 12:00:30 »

Wink RAUHAA JA RAKKAUTTA PRRRKELE !!!!  2funny

 Grin Lähetän maailmalle eteenpäin  Tongue smitten

Siitä jokerista: http://www.crystalinks.com/courtjesterfleur.html

Se 'hahmo' jos mikä tietää aiheesta syvälti...

Puhetta kun oli noista sanoista niin tulee mieleen, että jospa ne ovatkin maskeja joita narri maalailee tilanteiden mukaan tasapainoitellessaan leikin laskun ja vakavasti otettavan elämän välimaastossa  :Smiley
« Viimeksi muokattu: 28.04.2008 12:04:37 kirjoittanut Mio » tallennettu

The clay of reality is molded in dreams
Mio
Astroholisti
*****
Viestejä: 1482


Ea Mai


Profiili
« Vastaus #95 : 28.05.2008 14:50:28 »

Kiitos.. Ki otos.. Energiakoppi  Wink
Sellaisen koko taivaallishelvetilliselle porukalle lähetän  Cheesy  Grin  smitten

Huoh. Stigmafree siis

http://www.youtube.com/watch?v=hkN1bBVz9Fw

I've got the demons in me
I've got to brush them all away
I feel the demons rage
I must clean them all away
Yeah (yeah)
Inside you see more of me
Cobwebs in the way
That magic cleaner will
Shine his smile on me
Yeah (yeah)
I am the Demon Cleaner who saves the day
I get the back one, important they'll always stay
Yeah (yeah)
If only one thing that you know
Impostors from the show
They'll try to trick you into
Normal treatment
Oh, don't you listen to them say
Shush them all away
I am the Demon Cleaner, the madman (in the slumber)(-notpositive-)
I am the freedom bleeder, standing naked here to say
I'm the only way



tallennettu

The clay of reality is molded in dreams
Mio
Astroholisti
*****
Viestejä: 1482


Ea Mai


Profiili
« Vastaus #96 : 30.05.2008 16:32:04 »

Laitanpa pitkähkön selonteon Ervastia tähän pahuusasetelmaan, jota hän tutkailee Vesimiehen aikakauden kannalta:

Muuan tärkeä elämänkysymys uudessa sivistyksessä on pahan probleemi, joka ratkaistaan yhtä luonnollisella kuin käytännöllisellä tavalla. Miten kristikunnassa olemme asettuneet pahan probleemin suhteen? Paha on meitä pelottanut, olemme personoineet sen suureksi, pahaksi kiusaajaolennoksi, joka tahtoo ihmisiä vetää kadotukseen. Olemme aina olleet sotajalalla sitä vastaan, mutta vaikka olemme ymmärtäneet, että pahalla on meihin nähden voimaa ja valtaa juuri sen tähden, että meissä itsessämme on pahaa, olemme mieluummin kiertäneet pahan ulkopuolelle ja arvelleet sen voimaa niin hirmuiseksi maailmassa, ettemme kykene sitä voittamaan, ellei ulkopuolinen vapahtaja meitä siitä pelasta. Olemme luokitelleet pahan muotoja ja lajitelleet syntejä ja rikoksia pienemmiksi ja suuremmiksi, ja koska meidän on täytynyt pitää järjestystä maailmassa, olemme laatineet lakeja, jotka näennäisesti hyvin ylläpitävät sitä, vaikka samalla tuon järjestyksen takana suuri tuska ja kärsimys vaikeroi. Sillä kaikkien meidän myös on täytynyt oppia salaamaan mahdollisimman paljon toisilta ja julkisuudelta sitä pahaa, minkä olemme tunteneet itsessämme ja juuri leimanneet pahaksi lakiemme pykälien mukaan. Jokainen meistä on ollut kuin lukittu ovi, jokainen on verhonnut itsensä salaaviin vaatteisiin, ettei kukaan — emme itsekään — saisi aavistaa, mitä pahaa meissä on, jokainen on koettanut näyttää paremmalta kuin on. Tämä on ollut korkeinta saavutustamme tähän saakka, näennäistä sivistystä, järjestystä ja puhtautta. Tietysti on ollut yksilöitä, jotka ovat olleet puhtaita ja hyviä, mutta meidän elämämme näissä yhteiskunnissa sellaisenaan on enemmän tai vähemmän ollut rakennettu ulkokultaisuudelle, pelolle ja häpeälle. Ja kaikki on riippunut siitä, että olemme määrätyllä tavalla asennoituneet pahan probleemiin.

Kun uudessa kulttuurissa tulemme heti alusta uskomaan, että ihminen on iankaikkinen henkiolento ja että koko jumalallinen olemassaolo on oikeudenmukaisesti järjestettynä itsessään hyvä ja pyhä, voimme syystä kysyä: mihin häipyy meidän käsityksemme pahasta? Se häipyy tyhjään. Tulemme silloin näkemään luonnollisena tosiseikkana, että paha asuu meidän mielikuvituksessamme ennen kaikkea.

Sen juuri on omassa ajatuksessamme. Ei jumalallisessa elämässä ole pahaa; siinä vain tapahtuu suurenmoinen elämän muotojen uhrautumisen. Jumalan avarassa, äärettömässä maailmassa vallitsee salaperäinen ilon, onnen ja rakkauden laki.

Paha on saanut alkunsa meistä ihmisistä. Olemme nimittäneet kärsimystä pahaksi, olemme koettaneet tutkia, mistä kärsimys on aiheutunut ja olemme nimittäneet kärsimyksen. syytä pahaksi, oli se sitten ulkopuolella meitä tai siveellisesti omassa itsessämme. Tätä pahaa ei käy kieltäminen, se on todellista, mutta se ei ole Jumalassa eikä olemassaolossa sellaisenaan, vaan on saanut alkunsa meidän omassa tajunnassamme ja syntynyt omasta tietämättömyydestämme.

Miten uudessa, Uranuksen hallitsemassa ajassa tullaan asettumaan pahaan nähden? Sillä tavalla, että ennakolta ei uskota pahaan, ei uskota pahan vastustamis- ja rankaisemisvälttämättömyyteen. Se on oleva pohjasävelenä uudessa sivistyksessä. Jumalallinen elämä on yksi, koko olemassaolo on sen ilmennyksenä, kaikki ihmiset ilmentävät kukin omalla tavallaan sitä suurta jumalallista elämää, joka itsessään on täydellinen. Emme osaa elämää muuttaa emmekä tehdä sitä paremmaksi. Meidän täytyy nimittää Jumalaa täydelliseksi, ja Jumalan täydellisyys tulee ilmi jumalallisessa kosmoksessa. Jos jokainen ihminen osaisi olla niin kuin kukka kedolla, puu metsässä tai kivi tiellä, silloin jokainen ihminen olisi yhtä täydellinen omassa ilmennyksessään, kuin on puu metsässä, kukka kedolla tai kivi tiellä. Kukkia on tuhansia, ja kukin niistä on kaunis omalla tavallaan, kiviä on tuhansia, ja kullakin niistä on oma muotonsa, — jos me ihmiset osaisimme olla omaa syvintä itseämme, silloin olisi kukin meistäkin täydellinen omalla kohdallaan. Ihmiset tulevat ymmärtämään, että jokainen ihminen syntyessään maailmaan on kuin taideteos, ihmeolento, jumalanpoika. Kun hän saa vapaasti kaivaa esille sielunsa pellosta elämän siihen kätkemän aarteen, silloin hän on täydellinen, — muuta jumalallinen elämä ei häneltä vaadi. Ainoastaan, jos hän kapinoitsee omaa itseään vastaan, kerettiläisenä omantuntonsa edessä tahtoessaan olla muuta kuin mitä on, — ainoastaan silloin hän antaa sijaa pahalle ja tekee syntiä totuuden pyhää henkeä vastaan, joka sanoo hänelle: "ole se, mikä olet, sitä varten olet maailmaan tullut; totuus on sisin olemuksesi; olet tullut ajattelevaksi ihmiseksi, tunnet olevasi henkiolento; sinun tehtäväsi maailmassa on olla uskollinen totuudelle, so. omalle sisimmälle itsellesi".

Ihminen on yksilö, eikä hänen pidä ennakolta uskoa, että hän on auttamattomasti paha; toisten ei liioin pidä ennakolta uskoa, että hänessä on mitään pahaa, vaan kaikkien tulee uskoa, että syvimmällä joka ihmisessä piilee hyvän lähde, itse jumalallinen elämä. Tulevassa sivistyksessä tullaan ymmärtämään Jeesuksen Kristuksen sanoma veljesrakkaudesta, niin että yksilöt sanovat toisilleen: "hoida uskollisesti omaa leiviskääsi ja anna minun auttaa sinua". Nykyisessä kristillisessä yhteiskunnassa olemme miltei sotajalalla keskenämme, estäen toisiamme olemasta sitä, mitä sisimmässä haluamme. Ainoastaan voimakkaat luonteet murtavat kahleensa, uskaltaen tulla siksi mitä ovat: jotkut suuret nerot, taiteilijat, tieteen tutkijat, keksijät, ovat jaksaneet olla oma itsensä. Ja meidän täytyy tunnustaa: he ovat vieneet maailmaa eteenpäin. Mitä meistä olisi tullut, jos ei olisi ollut niitä voimakkaita yksilöitä, jotka ovat vähän järkyttäneet maailmaa?

Uudessa aikakaudessa on kuin ilmassa, että ihmisten täytyy uskoa. Nyt emme ole uskaltaneet uskoa, meidän on täytynyt panna usko syrjään, ettemme liiaksi olisi eronneet laumasta. Olemme pelänneet joutuvamme naurunalaisiksi, olemme tahtoneet olla sievässä rivissä, jotta selvästi näkyisi, että olemme kaikki yhtä hyviä ja yhtä huonoja. Tämä on ollut luonnollinen elämäntukemme vanhassa sivistyksessä. Kuinka toista tulee olemaan uudessa! Silloin vaaditaan uskoa, jokainen ihminen, pienikin, tuntee, ettei hänen elämänsä ole minkään arvoinen, ellei hän uskoen itseensä ajattele ja toimi omaperäisesti. Hänen täytyy luoda jotain omasta elämästään.

Nytkin jo merkit viittaavat tähän tulevaisuuteen. Viime vuosisadalla tapahtui naisten vapautuminen. Puolet ihmiskuntaa tuli tietoiseksi siitä, että hekin olivat yksilöitä — ei miesten leikkikaluja tai koristuksia, vaan ihmisiä hekin. Samaten kaikki viime vuosikymmenien suuret yhteiskunnalliset, aatteelliset ja uskonnolliset liikkeet tähtäävät tulevaisuuteen, joka on oleva vapaampi, kauniimpi, korkeampi, jolloin kaikki ihmiset tulevat tietämään ja tuntemaan, että heidän täytyy itse kunkin uskoa Jumalaan voidakseen elää. Ja uskoa Jumalaan on samaa kuin uskoa parhaimpaan itseensä, sillä Jumalan valtakunta ei ole ulkopuolella meitä, vaan meidän omassa sisässämme.

Sen tähden pahan probleemi neuvoo ihmisille: toimikaa jumalanpoikina, niin kuin näette Isän Jumalan toimivan. Miten Jumala toimii? Jumala, so. elämä itse menettelee niin, ettei se aseta rajoja meidän vapaudellemme eikä estä meitä tekemästä, mitä haluamme. Saamme vapaasti tehdä pahaakin, vaikkapa murhata toisiamme, — Jumala ei estä. Monet ihmiset kysyivät minulta maailmansodan aikana: "kuinka on mahdollista, etteivät mestarit ja jumalat, joilla on valta käsissään, estä sellaista jumalanpilkkaa, kuin tämä maailmansota on?" Ja minun täytyi selittää, että viisaat aina täyttävät Jumalan tahdon, koettaen itse elää ja toimia niin kuin Jumala. Ei Jumala estä, jos tahdomme lähteä sotaan toisiamme vastaan. Mitä Jumala tekee? Hän antaa meidän kantaa seuraukset teoistamme. Kun olemme maailman myllänneet ja hävittäneet, saamme alkaa uudestaan alusta — järjestää, nostaa, rakentaa raskaiden verotaakkojen painamina, raaistuneiden ja rikollisten ihmisten ahdistamina. Sillä ihmiset raaistuvat, kun heidän alemmat vaistonsa päästetään irti. Ei sodasta ole mitään siunausta, sota vain kutsuu helvetin voimat luoksemme, — mutta me saamme siihen ryhtyä, Jumala ei nosta sormeaan.

Jumala sanoo pojilleen: "olkaa niin kuin minä, älkää huolehtiko, vaan opettakaa, uskokaa, näyttäkää esimerkkiä; sanoilla varoittakaa, ajatuksilla siunatkaa, mutta antakaa ihmisten tehdä, mitä tahtovat, kunnes heidän mielensä muuttuu."

Tämä on Jumalan suuri kärsimys, Jumalan ristinkuolema ja ristinpuulta riippuminen. Kristikunnassa sanotaan joskus: Kristus on aina ja yhä ristiinnaulittu. En tiedä, paljonko sitä ymmärretään, mutta se on salainen totuus. Jumala on ristiinnaulittu tässä elämässä ja meissä ihmisissä, kunnes me otamme Hänet alas ristinpuulta. Sen tähden tulevassa kulttuurissa lapsesta lähtien opimme kääntämään silmämme hyvään. Kun jokaista ihmistä kasvatetaan uudessa hengessä, kun jokaista pienestä pitäen koetetaan auttaa ja rohkaista hänen uskossaan hyvään, silloin paha häviää ihmismaailmasta. Emme saa pahaa koskaan pois uhkailemalla, rankaisemalla ja tekemällä väkivaltaa pahan vastapainoksi. Ei, pahan poistamme vähitellen ainoastaan sillä tavalla, että opetamme ihmisiä uskomaan hyvään ja autamme heitä yhteiskuntana heidän pyrkimyksissään.

Ajatelkaamme omaa lapsuuttamme ja nuoruuttamme. Eikö meissä jokaisessa elänyt salainen, ihmeellinen unelma ja toivo, että voisimme jotain hyvää tehdä maailmassa, että meissäkin oli jotain arvokasta, jonka piti tulla esille? Elämä sitten ehkä murskasi unelmamme — haaveemme kärsivät haaksirikon, — mutta onko sanottu, että elämä täällä maan päällä aina on oleva tukahduttamista? Ei, tulevassa kulttuurissa yksilö saa olla oma itsensä toisten häntä auttaessa. Ja minä vakuutan teille: tulee paljon hyvää ilmi ihmisistä, kun koetamme nähdä kaunista kaikkialla, asettumatta epäilevälle tai tuomitsevalle kannalle, vaan odottaen ja uskoen. Kaikki työ tulee kulkemaan yhteistyön ja keskinäisen avunannon merkissä. Jokainen tuntee tarvitsevansa toisten apua, ja kaikki tietävät olevansa veljiä, joiden täytyy pitää toisiansa kädestä kiinni, jos mielivät oikealla tavalla kulkea elämän läpi.
tallennettu

The clay of reality is molded in dreams
Ippuska
Astroholisti
*****
Viestejä: 5054


4ever


Profiili
« Vastaus #97 : 31.05.2008 09:36:40 »

 Wink
http://www.dorislessing.org/shikasta.html
 smitten
tallennettu

Ophiuchus

Trooppisesti:
 aurinko jousimies , kuu leijona , askendentti vesimies

Sideerisesti:
 aurinko skorpioni , kuu leijona , askendentti kauris

Maya: Sininen Kosminen Yö
Ippuska
Astroholisti
*****
Viestejä: 5054


4ever


Profiili
« Vastaus #98 : 01.06.2008 08:52:12 »

Laitanpa pitkähkön selonteon Ervastia tähän pahuusasetelmaan, jota hän tutkailee Vesimiehen aikakauden kannalta:

Muuan tärkeä elämänkysymys uudessa sivistyksessä on pahan probleemi, joka ratkaistaan yhtä luonnollisella kuin käytännöllisellä tavalla. Miten kristikunnassa olemme asettuneet pahan probleemin suhteen? Paha on meitä pelottanut, olemme personoineet sen suureksi, pahaksi kiusaajaolennoksi, joka tahtoo ihmisiä vetää kadotukseen. Olemme aina olleet sotajalalla sitä vastaan, mutta vaikka olemme ymmärtäneet, että pahalla on meihin nähden voimaa ja valtaa juuri sen tähden, että meissä itsessämme on pahaa, olemme mieluummin kiertäneet pahan ulkopuolelle ja arvelleet sen voimaa niin hirmuiseksi maailmassa, ettemme kykene sitä voittamaan, ellei ulkopuolinen vapahtaja meitä siitä pelasta. Olemme luokitelleet pahan muotoja ja lajitelleet syntejä ja rikoksia pienemmiksi ja suuremmiksi, ja koska meidän on täytynyt pitää järjestystä maailmassa, olemme laatineet lakeja, jotka näennäisesti hyvin ylläpitävät sitä, vaikka samalla tuon järjestyksen takana suuri tuska ja kärsimys vaikeroi. Sillä kaikkien meidän myös on täytynyt oppia salaamaan mahdollisimman paljon toisilta ja julkisuudelta sitä pahaa, minkä olemme tunteneet itsessämme ja juuri leimanneet pahaksi lakiemme pykälien mukaan. Jokainen meistä on ollut kuin lukittu ovi, jokainen on verhonnut itsensä salaaviin vaatteisiin, ettei kukaan — emme itsekään — saisi aavistaa, mitä pahaa meissä on, jokainen on koettanut näyttää paremmalta kuin on. Tämä on ollut korkeinta saavutustamme tähän saakka, näennäistä sivistystä, järjestystä ja puhtautta. Tietysti on ollut yksilöitä, jotka ovat olleet puhtaita ja hyviä, mutta meidän elämämme näissä yhteiskunnissa sellaisenaan on enemmän tai vähemmän ollut rakennettu ulkokultaisuudelle, pelolle ja häpeälle. Ja kaikki on riippunut siitä, että olemme määrätyllä tavalla asennoituneet pahan probleemiin.

Kun uudessa kulttuurissa tulemme heti alusta uskomaan, että ihminen on iankaikkinen henkiolento ja että koko jumalallinen olemassaolo on oikeudenmukaisesti järjestettynä itsessään hyvä ja pyhä, voimme syystä kysyä: mihin häipyy meidän käsityksemme pahasta? Se häipyy tyhjään. Tulemme silloin näkemään luonnollisena tosiseikkana, että paha asuu meidän mielikuvituksessamme ennen kaikkea.

Sen juuri on omassa ajatuksessamme. Ei jumalallisessa elämässä ole pahaa; siinä vain tapahtuu suurenmoinen elämän muotojen uhrautumisen. Jumalan avarassa, äärettömässä maailmassa vallitsee salaperäinen ilon, onnen ja rakkauden laki.

Paha on saanut alkunsa meistä ihmisistä. Olemme nimittäneet kärsimystä pahaksi, olemme koettaneet tutkia, mistä kärsimys on aiheutunut ja olemme nimittäneet kärsimyksen. syytä pahaksi, oli se sitten ulkopuolella meitä tai siveellisesti omassa itsessämme. Tätä pahaa ei käy kieltäminen, se on todellista, mutta se ei ole Jumalassa eikä olemassaolossa sellaisenaan, vaan on saanut alkunsa meidän omassa tajunnassamme ja syntynyt omasta tietämättömyydestämme.

Miten uudessa, Uranuksen hallitsemassa ajassa tullaan asettumaan pahaan nähden? Sillä tavalla, että ennakolta ei uskota pahaan, ei uskota pahan vastustamis- ja rankaisemisvälttämättömyyteen. Se on oleva pohjasävelenä uudessa sivistyksessä. Jumalallinen elämä on yksi, koko olemassaolo on sen ilmennyksenä, kaikki ihmiset ilmentävät kukin omalla tavallaan sitä suurta jumalallista elämää, joka itsessään on täydellinen. Emme osaa elämää muuttaa emmekä tehdä sitä paremmaksi. Meidän täytyy nimittää Jumalaa täydelliseksi, ja Jumalan täydellisyys tulee ilmi jumalallisessa kosmoksessa. Jos jokainen ihminen osaisi olla niin kuin kukka kedolla, puu metsässä tai kivi tiellä, silloin jokainen ihminen olisi yhtä täydellinen omassa ilmennyksessään, kuin on puu metsässä, kukka kedolla tai kivi tiellä. Kukkia on tuhansia, ja kukin niistä on kaunis omalla tavallaan, kiviä on tuhansia, ja kullakin niistä on oma muotonsa, — jos me ihmiset osaisimme olla omaa syvintä itseämme, silloin olisi kukin meistäkin täydellinen omalla kohdallaan. Ihmiset tulevat ymmärtämään, että jokainen ihminen syntyessään maailmaan on kuin taideteos, ihmeolento, jumalanpoika. Kun hän saa vapaasti kaivaa esille sielunsa pellosta elämän siihen kätkemän aarteen, silloin hän on täydellinen, — muuta jumalallinen elämä ei häneltä vaadi. Ainoastaan, jos hän kapinoitsee omaa itseään vastaan, kerettiläisenä omantuntonsa edessä tahtoessaan olla muuta kuin mitä on, — ainoastaan silloin hän antaa sijaa pahalle ja tekee syntiä totuuden pyhää henkeä vastaan, joka sanoo hänelle: "ole se, mikä olet, sitä varten olet maailmaan tullut; totuus on sisin olemuksesi; olet tullut ajattelevaksi ihmiseksi, tunnet olevasi henkiolento; sinun tehtäväsi maailmassa on olla uskollinen totuudelle, so. omalle sisimmälle itsellesi".

Ihminen on yksilö, eikä hänen pidä ennakolta uskoa, että hän on auttamattomasti paha; toisten ei liioin pidä ennakolta uskoa, että hänessä on mitään pahaa, vaan kaikkien tulee uskoa, että syvimmällä joka ihmisessä piilee hyvän lähde, itse jumalallinen elämä. Tulevassa sivistyksessä tullaan ymmärtämään Jeesuksen Kristuksen sanoma veljesrakkaudesta, niin että yksilöt sanovat toisilleen: "hoida uskollisesti omaa leiviskääsi ja anna minun auttaa sinua". Nykyisessä kristillisessä yhteiskunnassa olemme miltei sotajalalla keskenämme, estäen toisiamme olemasta sitä, mitä sisimmässä haluamme. Ainoastaan voimakkaat luonteet murtavat kahleensa, uskaltaen tulla siksi mitä ovat: jotkut suuret nerot, taiteilijat, tieteen tutkijat, keksijät, ovat jaksaneet olla oma itsensä. Ja meidän täytyy tunnustaa: he ovat vieneet maailmaa eteenpäin. Mitä meistä olisi tullut, jos ei olisi ollut niitä voimakkaita yksilöitä, jotka ovat vähän järkyttäneet maailmaa?

Uudessa aikakaudessa on kuin ilmassa, että ihmisten täytyy uskoa. Nyt emme ole uskaltaneet uskoa, meidän on täytynyt panna usko syrjään, ettemme liiaksi olisi eronneet laumasta. Olemme pelänneet joutuvamme naurunalaisiksi, olemme tahtoneet olla sievässä rivissä, jotta selvästi näkyisi, että olemme kaikki yhtä hyviä ja yhtä huonoja. Tämä on ollut luonnollinen elämäntukemme vanhassa sivistyksessä. Kuinka toista tulee olemaan uudessa! Silloin vaaditaan uskoa, jokainen ihminen, pienikin, tuntee, ettei hänen elämänsä ole minkään arvoinen, ellei hän uskoen itseensä ajattele ja toimi omaperäisesti. Hänen täytyy luoda jotain omasta elämästään.

Nytkin jo merkit viittaavat tähän tulevaisuuteen. Viime vuosisadalla tapahtui naisten vapautuminen. Puolet ihmiskuntaa tuli tietoiseksi siitä, että hekin olivat yksilöitä — ei miesten leikkikaluja tai koristuksia, vaan ihmisiä hekin. Samaten kaikki viime vuosikymmenien suuret yhteiskunnalliset, aatteelliset ja uskonnolliset liikkeet tähtäävät tulevaisuuteen, joka on oleva vapaampi, kauniimpi, korkeampi, jolloin kaikki ihmiset tulevat tietämään ja tuntemaan, että heidän täytyy itse kunkin uskoa Jumalaan voidakseen elää. Ja uskoa Jumalaan on samaa kuin uskoa parhaimpaan itseensä, sillä Jumalan valtakunta ei ole ulkopuolella meitä, vaan meidän omassa sisässämme.

Sen tähden pahan probleemi neuvoo ihmisille: toimikaa jumalanpoikina, niin kuin näette Isän Jumalan toimivan. Miten Jumala toimii? Jumala, so. elämä itse menettelee niin, ettei se aseta rajoja meidän vapaudellemme eikä estä meitä tekemästä, mitä haluamme. Saamme vapaasti tehdä pahaakin, vaikkapa murhata toisiamme, — Jumala ei estä. Monet ihmiset kysyivät minulta maailmansodan aikana: "kuinka on mahdollista, etteivät mestarit ja jumalat, joilla on valta käsissään, estä sellaista jumalanpilkkaa, kuin tämä maailmansota on?" Ja minun täytyi selittää, että viisaat aina täyttävät Jumalan tahdon, koettaen itse elää ja toimia niin kuin Jumala. Ei Jumala estä, jos tahdomme lähteä sotaan toisiamme vastaan. Mitä Jumala tekee? Hän antaa meidän kantaa seuraukset teoistamme. Kun olemme maailman myllänneet ja hävittäneet, saamme alkaa uudestaan alusta — järjestää, nostaa, rakentaa raskaiden verotaakkojen painamina, raaistuneiden ja rikollisten ihmisten ahdistamina. Sillä ihmiset raaistuvat, kun heidän alemmat vaistonsa päästetään irti. Ei sodasta ole mitään siunausta, sota vain kutsuu helvetin voimat luoksemme, — mutta me saamme siihen ryhtyä, Jumala ei nosta sormeaan.

Jumala sanoo pojilleen: "olkaa niin kuin minä, älkää huolehtiko, vaan opettakaa, uskokaa, näyttäkää esimerkkiä; sanoilla varoittakaa, ajatuksilla siunatkaa, mutta antakaa ihmisten tehdä, mitä tahtovat, kunnes heidän mielensä muuttuu."

Tämä on Jumalan suuri kärsimys, Jumalan ristinkuolema ja ristinpuulta riippuminen. Kristikunnassa sanotaan joskus: Kristus on aina ja yhä ristiinnaulittu. En tiedä, paljonko sitä ymmärretään, mutta se on salainen totuus. Jumala on ristiinnaulittu tässä elämässä ja meissä ihmisissä, kunnes me otamme Hänet alas ristinpuulta. Sen tähden tulevassa kulttuurissa lapsesta lähtien opimme kääntämään silmämme hyvään. Kun jokaista ihmistä kasvatetaan uudessa hengessä, kun jokaista pienestä pitäen koetetaan auttaa ja rohkaista hänen uskossaan hyvään, silloin paha häviää ihmismaailmasta. Emme saa pahaa koskaan pois uhkailemalla, rankaisemalla ja tekemällä väkivaltaa pahan vastapainoksi. Ei, pahan poistamme vähitellen ainoastaan sillä tavalla, että opetamme ihmisiä uskomaan hyvään ja autamme heitä yhteiskuntana heidän pyrkimyksissään.

Ajatelkaamme omaa lapsuuttamme ja nuoruuttamme. Eikö meissä jokaisessa elänyt salainen, ihmeellinen unelma ja toivo, että voisimme jotain hyvää tehdä maailmassa, että meissäkin oli jotain arvokasta, jonka piti tulla esille? Elämä sitten ehkä murskasi unelmamme — haaveemme kärsivät haaksirikon, — mutta onko sanottu, että elämä täällä maan päällä aina on oleva tukahduttamista? Ei, tulevassa kulttuurissa yksilö saa olla oma itsensä toisten häntä auttaessa. Ja minä vakuutan teille: tulee paljon hyvää ilmi ihmisistä, kun koetamme nähdä kaunista kaikkialla, asettumatta epäilevälle tai tuomitsevalle kannalle, vaan odottaen ja uskoen. Kaikki työ tulee kulkemaan yhteistyön ja keskinäisen avunannon merkissä. Jokainen tuntee tarvitsevansa toisten apua, ja kaikki tietävät olevansa veljiä, joiden täytyy pitää toisiansa kädestä kiinni, jos mielivät oikealla tavalla kulkea elämän läpi.

 Cry Cry Cry Cry Cry Cry Cry
Eilisessä katsomassani dokkarissa:

Lainaus
Maailman katolla

YLE Teema 21.00 - 22.40

Dokumentti vie tuntemattomaan Tiibetiin, jossa kuvausryhmä kävi 10 vuoden ajan. Matka vie kauas vuoristoon, paikkoihin, joita ulkopuoliset ihmiset eivät juuri ole nähneet.
,

 KÄRJISTYI tämä Ervastin näkemys

 Shocked

JA Dalai Laman & Tiibetiläisten USKO ja PERÄÄNANTAMATTOMUUS visiolleen  smitten
 angel angel angel angel angel angel angel
tallennettu

Ophiuchus

Trooppisesti:
 aurinko jousimies , kuu leijona , askendentti vesimies

Sideerisesti:
 aurinko skorpioni , kuu leijona , askendentti kauris

Maya: Sininen Kosminen Yö
Mio
Astroholisti
*****
Viestejä: 1482


Ea Mai


Profiili
« Vastaus #99 : 02.06.2008 17:03:00 »

Mitä HYVÄÄ voisi löytyä auringosta kuusta ja kuuskuuskutosesta?

Niiden balanssisessa välimaastossa ihminen, eläin ja elämä voivat kulkea yhdessä ilman, että jotakin olemuspuoltamme sorsitaan tai työnnetään häpeillen syrjään taikka nostetaan sitten kultaisen maitojakkaran suojaan..

Tarkoittaen että 'peto' ihmisessä on kesytetty ja hallinnassa ettei se karkaa yön pimeyteen ulvomaan tuosta vaan tai työnnä päätänsä ensimmäiseen puskaan jos rupeaa vähän peloittamaan... Sitämyöten vietit ja vaistot ovat hyvässä kokonaissuhteessa keskenään näiden henkisempien puoliemme kanssa.. Eikä myöskään vihollisuuksia eri 'lajien' välillä pääse enää syntymään kuten luonnossa eläinten kesken on se selviytymistaistelu alituiseen päällä, joka tuntuu jatkuvan ihmismaailmaan astikkin... Ihminen kun on se 'välilenkki' eläinmaailman ja taivaallisuuden kesken niin synteesillä ja integraatiolla voidaan tajunnassamme tuoda ilmi vaikka mitä!

Silloinpa sitä sitten voi kolmen maailman liitosta löytyä mittaamattoman paljonkin hyvyydeksi kutsumaamme...

tallennettu

The clay of reality is molded in dreams
Mio
Astroholisti
*****
Viestejä: 1482


Ea Mai


Profiili
« Vastaus #100 : 03.06.2008 11:04:28 »

Perhonen se vain kävi kuiskaamassa viestiä tuulelta...

http://www.surrounds.co.uk/celest6-325.jpg
tallennettu

The clay of reality is molded in dreams
Mio
Astroholisti
*****
Viestejä: 1482


Ea Mai


Profiili
« Vastaus #101 : 03.06.2008 12:07:58 »

Tsirp vaan..   Kiss

Aiheeseen pureutuen täällä lisää tuosta ihmiseen vaikuttavasta eläinmaailmasta:

http://www.hermetic.com/osiris/scorpioandthelovedragon.htm

tallennettu

The clay of reality is molded in dreams
Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #102 : 05.06.2008 19:45:45 »

Olipas hauska juttu tuosta Christinasta ja Luciferasta.  Grin Tunnistin kyllä itseäni hyvin paljon tuosta Christinasta, mutta kyllä tuossa Luciferassakin jotain oli...






tallennettu
Mio
Astroholisti
*****
Viestejä: 1482


Ea Mai


Profiili
« Vastaus #103 : 06.06.2008 17:30:54 »

Ei miestä ilman naista ja toisinpäin   :Smiley

Näissä sanoituksissa on osattu sovittaa tuota edelläkäytyä tematiikkaa yhteen just hyvin:

Elend: In The Embrasure Of Heaven

[troisieme Lecon]

I'll die without a whisper against you, my Lord.

Roses her eyes on the weary veil of Dawn.

We were lost in a sea of darkness.
A darksom opalescent sky left us stranded
Within the remnants of our dreams.
Oblivion ensnared the azure in our visions.
The Moon became as blood,
And I wash its reflection in my own blood
Which dyes purple stars to ivory rain.
But we were lost in a sea of darkness.

And we met her, Luvadea,
The first born of Death.

Plorans ploravit in nocte.
Agnus Dei, qui tollis peccata mundi,
Requiem aeternam dona ei, Domine.
(The wailer wept at night.
Lamb of God, who takes away the sins of the world,
Lord, grant him eternal rest.)

We drank the water of life from a sapphirian stream.
An amethyst tear,
Your thornless tear.
The offspring of David is the bright and morning star,
Christ Lucifer.


http://www.darklyrics.com/lyrics/elend/theumbersun.html#7

tallennettu

The clay of reality is molded in dreams
Kotkansilmä
Astroholisti
*****
Viestejä: 1965



Profiili
« Vastaus #104 : 08.06.2008 23:57:21 »



                                      angel

            Elääksemme OIKEASTI, meidän tulee vain toteuttaa sielumme suunnitelma.

              Se voi olla, kuin veteen piirretty viiva, tällä elämän polulla. Mutta se on

                 meidän jokaisen oma, ja siksi niissä saattaa olla hienoisia eroja

                    noiden toisten toheloiden kanssa, ja Minähän sen kärsin.


                                                2funny


tallennettu

Hetkiä, joita olen kanssanne,
 haluan unohtaa hetkeksi.
Sivuja: 1 ... 5 6 [7] 8 9 ... 16
  Tulostusversio  
 
Siirry: