buddhalaisuudesta tuli mieleen, että siinä kai pyritään dualismin tuolle puolen eli hyvän ja pahan tuolle puolen, kuten varmaan on myös nimettömän jumalan kanssa....(mutta tätähän en voi muiden osalta tietää)
Salaisesta opista:
Bodha merkitsee
jumalallisen älyn eli ymmärryksen sisäistä omaamista. Buddha tarkoittaa sen
saavuttamista omalla ponnistuksella ja ansiolla. Buddhi taas on tietämisen
kyky, se kanava, jonka kautta jumalallinen tieto saapuu egolle, hyvän ja pahan
erottaminen, myös jumalallinen omatunto ja henkinen sielu, joka on
âtmanin käyttöväline. ”Kun buddhi sulattaa itseensä itsekkyytemme (hävittää
sen) kaikkine sen vikâroineen, Avalokiteshvara ilmenee meille, ja nirvâna eli
mukti on saavutettu.” Mukti on näet sama kuin nirvâna, ts. vapaus mâyân eli
harhan pauloista. Bodhi on myös erityisen transsitilan, nk. samâdhin nimi,
jonka aikana ihminen saavuttaa henkisen tiedon huipun.
Maalaisjärjelle taas ihmeteltävää.... joo
Ei ollut silloin olematonta, ei ollut myöskään olevaa;
ei ollut ilmakehää eikä sen takana olevaa taivasta.
Mikä liikehti? Missä? Minkä suojassa?
Oliko olemassa vesi, läpitunkemattoman pimeä ja pohjattoman syvä?
Ei ollut tuolloin kuolemaa eikä kuolemattomuutta;
ei yötä eikä päivää voinut erottaa.
Tuo ainoa hengitti itsestään, tuulen puhaltamatta.
Sen ohella ei ollut olemassa mitään muuta.
Alussa oli pimeyden kätkemä pimeys.
Tämä maailmankaikkeus oli kaoottista merta.
Tuo ainut, jota sen ilmaantuessa tyhjästä peitti tyhjyys,
syntyi hehkutuksensa mahdista.
. . . . . . . . .
Kuka todella tietää, kuka täällä voi julistaa
mistä syntynyt, mistä peräisin on tämä eriytynyt luomakunta?
Kun maailman synty on eriytymistä, jumalatkin ovat sen tällä puolen.
Kuka sitten voi tietää mistä se on tullut?
Mistä tämä eriytynyt luomakunta on saanut alkunsa?
Onko hän sen luonut vai ei,
Sen silmälläpitäjä ylimmässä taivaassa?
Sen tietää vain hän. Tai ehkä hänkään ei tiedä.
____________
[Katsellen ulos ikuisuuteen…]
Ennen kuin maan perustukset oli laskettu
Ennen kuin loistavaa valoa kaikkivaltias sana totteli
Sinä olit. Ja kun maanalainen liekki
Vankeutensa kerran puhkaisee ja kuoren nielee
Sinä olet vielä niin kuin olit ennen
Et tunne muutosta, kun aikaakaan ei enää ole.
Oi ajatus loppumaton, Ikuisuus jumalallinen…