Kirjoitin tuonne kahvi- ja teetupaan omasta uranus transiitista, mutta taidankin kirjoittaa sen sijaan tänne. Eli itsellä on ollut tammikuusta lähtien
ja oikeastaan tämä hektinen elämänrytmi näkyy siinäkin, että en ole ehtinyt tännekään oikein mitään kirjoittamaan.
Vuosihan alkoi sillä, että otin uskomattoman vaativan työn opiskeluissa vastaan, jonka parissa kulutin kaikki illat ja lopputulos tosin olis hyvä, vaikka hermot olivatkin riekaleina.
Samalla alkuvuodesta lähtien minulla on ollut 90 % viikonlopuista täynnä sosiaalisia menoja, joita ei ole oikein kohteliaisuussyistä voinut sivuuttaa. Jo vuoden alussa otin useamman vastuutehtävän, jotka ovat sitten vaikuttaneet tähän loppu kevääseen.
Samon vuoden alusta lähtien olen tutustunut älyttömään määrään ihmisiä ja luonut uusia kontakteja, mikä tosin johtuu osittain siitä, että jätin vanhan aikaavievän harrastuksen pois, mikä vapautti aikaani. Aloitin esimerkiksi koulussani tutor-toiminnan ja täydennän sitä kansainvälisillä tutor-tehtävillä. Aloitin myös lukupiirin ja olenkin lukenut maanisesti viimeisen kuukauden ajan. Suunnittelen tällä hetkellä myös aloittavani lukupiirin opiskelupaikassani.
Sitten nämä vastuutehtävät. Suunnittelin luokkakokouksen ja olen päävastuussa muotinäytöksen suunnittelussa.
Yhteenvetona, sähellän koko ajan ympäriinsä ja joka puolelta esitetään vaateita tehdä jotain. Täytyy jatkuvasti pitää huolta aikatauluista, lähettää sähköposteja, järjestellä asioita, tehdä päätöksiä. Ja niin, muistinko vielä sanoa, että tuo oli vain ylimääräinen projekti, josta en hyödy mitään ja sen lisäksi on ne opiskelut. ja tietysti aina unohdan, että olen ollut myös apuna tanssipuvustusprojekteissa.
Hum hum, kertookohan tämä hyvin, millainen transiitti tässä on kyseessä? Mutta niin, uskomattoman hektistä, vastuut kaatuu päälle, tekisi mieli lähteä Lappiin erakoksi, on tullut löydettyä uusia asioita ja luettua ihan liikaa, mutta toisaalta ihanan sosiaalista. Samalla kuitenkin sosiaalisesti ärsyttävää, kun tuntuu, että kaiken uuden ja uusien kiinnostuksen kohteiden mukana, on jäänyt vähän yksin sitten loppupeleissä, kun kanssaihmisiä eivät samat asiat kiinnosta.
Onneksi tämä loppuu kohta sekä transiitin puolesta, että ihan noin muutenkin.