seuraava »

[Artemis]

Jos ihminen on elänyt elämänsä todella julmana, pahana ihmisenä kuten esim. Hitler, niin mitä hänelle tapahtuu kuoleman jälkeen? Minkälaisia ovat hänen seuraavat elämänsä, sillä noin suuren määrän pahaa karmaa ja sen puhdistamiseen luulisi kuluvan monta elämää. Miten sellaisen ihmisen käy tuolla jossain ylhäällä? Ymmärtääkö hän tekonsa myöhemmin, mitä hänen eteensä tulee seuraavissa elämissä? Onko kellään mielikuvaa tai ajatuksia aiheesta?
Kunhan pohdin  Olisi mukava kuulla ajatuksia.

[hopeatähti]

Vaikeaa on sanoa että mitä tapahtuu, ottaen huomioon että on aika hurjaa syyttää yhtä ihmistä niistä julmuuksista ... Olihan siinä niin moni asia joka vaikuttu tuohon aikaa ja niihin tekoihin.

Ja taas tuo "pahana" oleminen on niin suhteellinen käsite meidän ymmärryskyvyn rajoissa.

Pitäähän jonkun esitettää tuota "roistoa" jotta me muut opitaan ja herätään, julmuus meissä kaikissa piilee tuolla pinnan alla ja juuri tuo "roisto" toi sen meidän silmiemme eteen, muiden avustuksella.

Uskon että kyseinen sielu tekee saman kuin me kaikki, neuvottelee eletystä elämästä ja suunnittelee tarvitaanko lepoa ja miten paljon, miten työstetään tapahtunutta jne

Michael Newtonin kirjoissa on paljon tästä asiasta.

Ja juuri tuon sisäistäminen että yhtä sielua ei voi syyttää ja vaatia maksamaan kaikkien tehtyjen julmuuksien takia, se olisi aivan kohtuuton taakka yhdelle sielulle.

Niinkuin keskusteluja jumalan kanssa sanottiin, hitlerkin "pääsi" taivaaseen.

On myöskin muistettavaa, että jos sielu on todella aiheuttanut julmuuksia toisille ja ollut mukana todella ikävissä merkeissä, on tämä sielu todella halukas maksamaan ja sovittaamaan ne teot, ei tuolla "kotosalla" olla yhtä välinpitämättömiä kuin täällä, koska siellä ymmärrämme tekojemme seuraukset laajemmin ja sielu haluaa aina sovittaa ja oppia.

[Artemis]

Kiitos vastauksesta Hopeatähti! Mielelläni tutustuisinkin Michael Newtonin kirjoihin.
Vastauksesi pisti minut taas ajattelemaan:

"Pitäähän jonkun esitettää tuota "roistoa" jotta me muut opitaan ja herätään, julmuus meissä kaikissa piilee tuolla pinnan alla ja juuri tuo "roisto" toi sen meidän silmiemme eteen, muiden avustuksella."

 

[Elektra]

On tarina miehestä, joka kouluttauduttuaan huippukalliiksi sydänkirurgiksi alkoi käyttää vapaa-aikansa slummeissa. Hän hoiti ja operoi siellä ilmaiseksi ihmisiä, joilla ei ollut varaa edes perusterveydenhoitoon.  

Hän oli ollut edellisessä elämässään merirosvo, joka oli surutta surmannut paljon ihmisiä, ja tässä elämässään hänellä oli mahdollisuus näin hyvittää veriteot.

----

Toinen tarina on puolestaan syrjäytyneestä naisesta, joka pummasi rahaa kadulla, ja jota tavalliset kulkijat yleensä väistivät ja halveksivat. Hänellä oli paljon satunnaisia irtosuhteita vastaavanlaisten kanssakulkijoidensa kanssa, saadakseen palan leipää tai edes jotain lämpöä ja lohtua elämäänsä.  

Hän oli elänyt useassa peräkkäisessä elämässään luostareissa, siveyslupauksen tehneenä ja hänellä oli paljon kokemusta ihmisten auttamisesta. Häneltä puuttui kokemus autetuksi tulemisesta, ja siitä, mitä nämä auttamansa ihmiset todella kokivat.  
-----

Kolmas tarina on ihmisestä, joka kirjoittelee keskustelupalstoilla ja kertoo kokemuksiansa toisille. Hänellä on perusasiat kaikki kunnossa, mutta silti sisällä on merkillinen tunne siitä, että jotakin pitäisi tehdä ja toteuttaa ja ilmentää viesteillään sekä halu muistaa asioita, joita sielunsa sopukassaan tietää tietävänsä.  

Hän puolestaan... niin mitä hän olikaan aiemmin käynyt läpi...  

[hopeatähti]

Eipä mitään  

Muistui tuossa mieleen yksi keskusteluyritys tuosta aiheesta Kryonin foorumilla, siellä oli yksi kanavointi jossa sanottiin, että Hitleri oli ns "sieluton" inkarnaatio jonka oli "luonut" meidän kollektiivinen energia, jotta saatiin tuon karman "purettua", koska ilmeisesti kenenkään sielun harteille ei tällaista tehtävää voi siirtää, tai sitten harvalla on siihen mahdollisuuksia tai haluja.

Mene ja tiedä.

Tosin, siinä vaiheessa tarvii kyllä tutkailla historiamme kaikki "suurmiehiä tai naisia" olivatko hekin tavallaan esilletuomassa meidän kollektiivisia karmoja ja mitä todella tarkoittaa sieluton ihminen.

[Elektra]

Luin sieltä tuon saman pohdinnan, ja jotenkin se ei tuntunut kolahtavan.

Michael-kirjassa muistaakseni sanottiin, että Hitler oli hyvinkin pitkälle kehittynyt sielu, jolla oli loistavat päällyslehdet, ja hän olisi voinut olla vaikka miten lahjakas johtaja hyvässä. Mutta kas, hän päättikin käyttää talenttinsa näin.

Jostain muualta taholta vielä luin siitä, että tähän hänen tekoonsa oli sopimus, ja että hän lupautunut toteuttamaan sitä. Tarkoituksena oli 'kuitata' juutalaisten tekemät 'pahat teot'.

Mene tiedä, mutta mielenkiintoista on tämä elämän peli 

[Mirjam]

Eipä mitään 
Muistui tuossa mieleen yksi keskusteluyritys tuosta aiheesta Kryonin foorumilla, siellä oli yksi kanavointi jossa sanottiin, että Hitleri oli ns "sieluton" inkarnaatio jonka oli "luonut" meidän kollektiivinen energia, jotta saatiin tuon karman "purettua", koska ilmeisesti kenenkään sielun harteille ei tällaista tehtävää voi siirtää, tai sitten harvalla on siihen mahdollisuuksia tai haluja.

Näin minäkin näkisin asian, tosin en olisi tuosta 'sieluttomuudesta' samaa mieltä. Kaikki 'pahuushan' on negatiivista niinkaun, kunnes se 'leijuu vapaana' ihmisen sisimmän ulkopuoella, eikä ole 'korkeimman itsen' (syvän myötätunnon ja vastuullisuuden) ohjauksessa. Jotkut näille 'vapaille energioille' herkät ihmiset, sattavat ottaa suuriakin määriä tätä enrgiaa 'vastuulleen' tietyistä tekijöistä riippuen.
Ja tuon karmattomuuden näkisin johtuvan siitä, että kyseinen henkilö on oivaltanut 'yhden elämän tarkoituksen'.

[hopeatähti]

Eipä mitään 
Muistui tuossa mieleen yksi keskusteluyritys tuosta aiheesta Kryonin foorumilla, siellä oli yksi kanavointi jossa sanottiin, että Hitleri oli ns "sieluton" inkarnaatio jonka oli "luonut" meidän kollektiivinen energia, jotta saatiin tuon karman "purettua", koska ilmeisesti kenenkään sielun harteille ei tällaista tehtävää voi siirtää, tai sitten harvalla on siihen mahdollisuuksia tai haluja.

Näin minäkin näkisin asian, tosin en olisi tuosta 'sieluttomuudesta' samaa mieltä. Kaikki 'pahuushan' on negatiivista niinkaun, kunnes se 'leijuu vapaana' ihmisen sisimmän ulkopuoella, eikä ole 'korkeimman itsen' (syvän myötätunnon ja vastuullisuuden) ohjauksessa. Jotkut näille 'vapaille energioille' herkät ihmiset, sattavat ottaa suuriakin määriä tätä enrgiaa 'vastuulleen' tietyistä tekijöistä riippuen.

Tottakai, näin meidän sielu kasvaa ja kehittyy mutta itse jäin myöskin pohtimaan tuota "sieluttomuutta" ja se ei kyllä oikein saanut minulta vastakaikua, etenkin se miten heidät tunnistaa.

Koska tuolloin aika moni henkilö historiassamme on ollut sieluton ja miten ihmeessä sieluton toimii ihmiskehossa? 

Hmm.. olisiko sinulla jokin esimerkki tuosta vapaasta energiasta ja sen ilmentymistä ihmisessä?
Mielenkiintoinen näkemys 

[Mirjam]

Tottakai, näin meidän sielu kasvaa ja kehittyy mutta itse jäin myöskin pohtimaan tuota "sieluttomuutta" ja se ei kyllä oikein saanut minulta vastakaikua, etenkin se miten heidät tunnistaa.

Koska tuolloin aika moni henkilö historiassamme on ollut sieluton ja miten ihmeessä sieluton toimii ihmiskehossa? 

Olenkin välillä pohtinut, mikä sielu todella on ja mitä kerrosta se ihmisestä kuvaa..
Tuosta kirjoittamastasi tuli mieleen, että sieluhan siis on samaa kerrosta kuin 'astraali-maailma', eli mielen maailma. 
Periaatteessahan sillä perustein voi olla ns.'sieluttomia', jotka ovat jo eläneet/kokeneet joko fyysisesti tai sisäisesti tuon koko 'arsenaalin' läpi ja elävät puhtaasti tätä olemassaolevaa hetkeä, eivätkä siis perusta ulkoaohjautuvuudesta, sen paremmin kuin ulkotulevasta palautteesta. Tekevät vain, mikä on tehtävä. Täysin sopeutuen, joustaen ja ollen joka hetkessä sitä mitä on ja tulee olla.  :

[Artemis]

Elektran tarina oli hyvä, hyvä kuulla teidän mielipiteitänne. Itse olen näitä asioita aina pohdiskellut ja muutamia asioita tosiaan jäänyt mietityttämään.
Itseni olisi hankala käsittää että joku ihminen olisi sieluton...

[Mirjam]

Hmm.. olisiko sinulla jokin esimerkki tuosta vapaasta energiasta ja sen ilmentymistä ihmisessä?
Mielenkiintoinen näkemys 
[/color]

Hmm..esimerkkejä olisi vaikka kuinka, mutta jotenkin vaikeaa pukea sitä sanoiksi.
Kaikki mihin uskomme ilman syvää sisäistä kokemusta on vapaata kokematonta energiaa. Niin ns.'hyvässä kuin pahassa'.
Esim. vaikka kummitukset, paholaiset, kaikki 'astraali-otukset' , Jumala, taivas, enkelit, menneet elämät, tulevat elämät, ilkeät ihmiset, kivat ihmiset..yms.
Tosin näistäkin voi olla kokemuksia, mutta tämä energia voi myös materialisoitua, jos pelko taikka kaipuu on mielellä tarpeeksi suuri ja voimakas ja vetää sellaisen puoleensa. Mielen voima on suuri, jos se saa käyttöönsä kaiken sen energian, joka tulisi ohjaututa 'korkeimman itsen' kautta.
Jos 'luommisvoima' ei kulje synkroniassa kaiken kerroksellisuuden läpi yksilössä, syntyy ns.'mutaatio' elämää...

Myös ihan arjessä tämä toimii pienimuotoisemmin ihmisten välillä ja suhteessa ihan kaikkeen, luonnonilmiöihin, sairauksiin yms.

Tämä nyt on vain tällaista omaa kummallista ajatteluani....

[Hiisitär]

Olen tässä linjoillanne samaa mieltä tuon Hitlerin suhteen (kuten muidenkin julmuuksia tehneiden suurmiesten suhteen). Hitler ei todellakaan ollut tyhmä ihminen. Aina kun hänestä näkee filmin pätkiä, olo on kummallinen. Tietää, mitä kauheuksia mies toiminnallaan aiheutti, mutta jos en tietäisi noista, pitäisin häntä varmasti todella hyvänä ihmisenä. Hänestä kuitenkin huokuu jonkinasteinen vaatimattomuus ja kiltteys. Muistan erään hauskan "Kuka näistä miehistä olisi sinusta paras maailman johtaja"-kyselyn. Siinä esiteltiin 3 mieshenkilöä. Ensimmäisellä oli paljon irtosuhteita ja hän käytti huumeita. Kolmas kittasi joka päivä pullon viskiä ja oli arvaamaton luonne. Kolmas mies oli kasvissyöjä, absolutisti ja urheilullinen. En muista kuka ensimmäinen herra oli, mutta kakkosehdokas oli Winston Churchill ja herra numero kolme oli - Hitler  

Mutta, kuten usein sanottua (ainakin minä olen sitä jankannut! ) ihmisellä on vapaa tahto tehdä mitä haluaa ja käyttää kapasiteettejaan miten haluaa. Näin teki myös Hitler.

Uskon, että hän on saanut lepäillä pitkään Toisella Tasolla, lepäilee varmaan vieläkin ennen kuin maailma vähän rauhoittuu hänen toimistaan ja hän jää kauemmas historiaan vain yhtenä julmana suurherrana. Tältä Hitlerinä elämänsä eläneeltä sielulta (jos hän siis oli sielu eikä sieluton) pyyhitään varmaan aika pitkäksi aikaa päivämuistin saavuttamattomista muisto tuosta elämästä. Olisi se vain uskomattoman raskas taakka kestettäväksi.

Ei ihmisessä itsessään mitään vikaa ollut, vain hänen toimintatavoissaan. Uskon kuitenkin, että silläkin oli jokin tarkoitus.

[Artemis]

Mielenkiintoisia ajatuksia Mirjam.

[Mirjam]

Minä itse aina henkilökohtaisesti olen enemmänkin pohtinut sitä, että miten niin suuri joukko ihmisiä oli niin 'pässejä', että tekivät mitä tekivät...

Arjen esimerkkinä tulee mieleen ylä-aste ajat. Olin sellainen suht hiljainen, joskaan en syrjäänvetäytyvä ja minulla oli ystäviä joka 'luokasta'. (hikari, mamis, tavis, kovis, metsäläiset, kultalusikkaiset yms).
Yleisesti ottaen minua kai kuitenkin pidettiin kilttinä ja hiljaisena, enkä itse kuulunut 'vakituisesti' mihinkään ryhmään. 
Kuitenkin keksin paljon 'ideoita' mitä voisi tehdä, eikä siis aina mitään niin sallittua. Ja sain huomata, että nämä ns.kovikset, olivat useimmiten sisältä kaikken 'pelokkaimpia', mutta kun jostain tuli 'hyvä'idea, miten voi ilmi tuoda koviksellisuuttaan, he toki lähtivät sitä kanssani toteuttamaan... Ja minusta tuntui, etteivät he edes tienneet mitä tekivät, vaan pääasia oli pitää 'kulissit' kunnossa. Minulle se oli 'anarkiaa epäkohtia' kohtaan.
Ja aina rehtorin kansliassa minulta kysyttiin, "Voi miksi sinä 'Mirjam' tuollaiseen mukaan taas lähdit, kun olet niin rauhallinen ja kiltti oppilas. Älä lähde noiden toisten mukaan, pilaat vain oman elämäsi." jne 

[Artemis]

Porukassa tyhmyys tiivistyy  Kun muutkin niin minä myös, eikö vaan?