Lohikäärme. Tuollaisen tulkinnan löysin eräältä sivulta, ja sitä ensi kertaa lukiessani hämmästyin, miten hyvin se minua kuvaakaan:
Idealisti, perfektionisti, helposti ärsyyntyvä Lohikäärme vaatii paljon, mutta antaa vähintään samalla mitalla takaisin - hyvässä ja pahassa. Hän pitää palopuheita ihannevaltioista, tasa-arvosta, mistä tahansa, milloin tahansa, missä tahansa. Olisi kuitenkin liikaa vaatia häntä itseään noudattamaan kaikkea täydellisyyttä, mistä hän henkensä voimalla uhoaa. Hän kokee olevansa lain ym. rihkaman yläpuolella, ja saattaa täysin aiheettomasti kärsiä vakavasta ylemmyyskompleksista.
Lohikäärme pitää huolta yleiskunnostaan. Hän on, tai ainakin uskottelee olevansa, lihaksikas, kurvikas, kiinteävartaloinen katseenvangitisija. Hänellä on kyky sulkea silmänsä todellisuudelta ja luottaa sokeasti henkillökohtaiseen näkemykseensä.
Kaikki mitä Lohikäärme tekee, on koko kansan hyväksi. Hän on hallitsijaluonne, joka on tottunut voittamaan. Hän on se, joka aiheuttaa muille tappioita ja menetyksiä. Hän tuskin tietää, millaista on onneton rakkaus tai petetyt toiveet. Lohikäärme viihtyy yksinään, mikä luonnollisesti harmittaa hänen lukuisia ihailijoitaan.
Lohikäärme on vaurauden, hyveiden, tasapainon ja pitkän elämän symboli. Sen hallussa ovat onnen, elämän ja kasvun avaimet. Mutta kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää.
Linkki sivustolle:
http://www.tkukoulu.fi/~kastul/07/junnila/ksetu.html