sansai
|
|
« Vastaus #13755 : 13.06.2011 17:29:36 » |
|
Heipsis Ironia.Ne kortit ovat käyneet tärkeiksi.Laitan ennustus teltan tuonne vanhustentalon pihalle pystyyn,kun järjestellään tapahtumia sinne.Laitetaan myyntipöytiä sun muuta,kerätään rahaa vanhusten juttuihin.jne. Olen opetellu noiden käyttöä aivan intona. Sulla näkyy olevan aikamoinen osa noissa ovien aukomisessa,ja tien näyttäjänä niissä ADHD hommissa.Sinne tsemppiä edelleen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tiigris
|
|
« Vastaus #13756 : 13.06.2011 17:31:55 » |
|
ironia, no tarkotin tätä vuosien ja vuosien taisteluparia... Tän jouskarin nimimerkki vaihtu niin usein et en tiiä mikskä sitä sanois, joku soul se oli joskus, joku star, joku golden.. (muistan aina vaan toisen osan sen joka nimestä... Niin ja Sashaa tarkoitin Asterixilla, joka tais olla joku kreivi Krapula noi "loppuajat"..
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
sansai
|
|
« Vastaus #13757 : 13.06.2011 18:04:54 » |
|
Ja myöskin niitä ns. näkymättömiä täällä on monia, joidenka sydän siltikin on täydellisesti paikallaan, vaikka eivät koko ajan olekaan suu ammollaan. Mun mielestäni tuo ei ole kovin rakkaudellisesti tai suvaitsevaisesti sanottu. Voi olla, että ymmärsin väärin tuon lausahduksen, mutta.. Suoraan sanottuna suu ammollaan: pahotin mieleni. Heitä paha mieli roskikseen,sinne se kuuluu.Tämähän on Kahvi ja teetupa,eikö se ole juurikin juttelua varten,niin minä sen olen käsittänyt.Kyllä on mukava istahtaa tänne,ja kuulla mitä kaikille kuuluu.Istua kokötän aikani,lähden sitten hommiini.Rentouttaa sopivasti.Joskus olen surullinen jonkun puolesta,ja haluan kuulla lisää,tulen takaisin kuulemaan. Olen kuullut kun Tiigris kertoo vauvan kanssa selviytymisestä,ja haluan kuulla siitä,on niin paljon mitä haluan kuulla. Olen ilonnut Ironian hienosta työstä,kun kertoo ADHD asioista,ne koen tärkeäksi,ja uran uurtajia tarvitaan sillä sekstorilla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Päivi
|
|
« Vastaus #13758 : 13.06.2011 18:11:29 » |
|
joo, kato ko molin ms.ronya ja onhanneki lontoota mutta kaipailen kanssa. musta oli mukavaa. kyllä mäkin tosta suu ammollaan jutusta aattelin että pidänkö liikaa meteliä mutta aattelin että jos o jtn miältä ni orotan että sanotaan suaraan, joten tuskin tarkotti mua. sansai: ihanaa että tykkäsit korteista jos en o älynny jotain kertoo ni jos tulee kysyttävää ni kysy ihmeesä
|
|
|
tallennettu
|
Jos valitset sen, mitä haluat, saat sen. Jos et valitse, elät sen kanssa, mitä saat.
|
|
|
sansai
|
|
« Vastaus #13759 : 13.06.2011 18:28:42 » |
|
Sehän näissä on kun ne on niin selkeet,selostukset on korteissa.Se monipuolisuus näissä on paras,en ole tarvinnut tavallisia kortteja enää.Tarotitkin on jäänyt laatikkoon.Pöytin teko on mahtavaa noila ohjeila.Sitten niissä on sitä erilaista,sinua siellä,kun ne teit.Kaikki se kulkee mukana.Tuntuu voimakkaasti,että ne on minun,ainoastaan minun. Tavalliset,ja tarotit ovat vaatineet aina aikaa,että ne ovat luontuneet minulle,aivan kuin minun on ollut opeteltava kortteihin,niin korttienkin on ollut opittava,hassua.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
~Karuna~
|
|
« Vastaus #13760 : 13.06.2011 18:38:56 » |
|
No, onpa taas täälläkin huomionkipeitä ihmisiä, kun ottavat henkilökohtaisena sellaisia asioita, jotka eivät todellisuudess heitä liikutakaan. Mutta sellaista se elämä on, jos ei ole muutakaan! No, vieraamme lähtivät täältä Wienin kodistamme tänään ja itsekin ehkä aloin jo pitkästyä, jotenka teille, jotka ette kaipaa täältä Wienistä kuin Asterixia niin mitähän se teistä mahtaakaan kertoa? Hyvää vaiko pahaa, koska ainakin itselleni siitä ihmisestä ei enempää ole mieleeni jäänyt kuin ettei ollut kuin huomionkipeä! Ja kun alkoi liiaksi olla rempseä ja salaisuutensa paljastua niin päätti täältä foorumilta lähteä
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tiigris
|
|
« Vastaus #13761 : 13.06.2011 18:41:44 » |
|
Juuri tuollainen sinä täällä olet joka ikisellä kirjoituksellasi, haluat vain piikitellä ja alentaa toisia. Minä en ole hetkeäkään ole väittänyt ettenkö olisi huomionkipeä. Minulla ei ole tarvetta esittää mitään mitä en ole, olen ihminen jossa on paljon vikaa ja mielestäni muutkin saavat olla inhimillisiä.. Ainoastaan tekopyhät ihmiset saa mun karvat nousemaan!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Päivi
|
|
« Vastaus #13762 : 13.06.2011 18:55:42 » |
|
emmä voi ko kaikki tiätää kuka mää oon jaksa provosoitua ko oon siihe liia laiska
|
|
|
tallennettu
|
Jos valitset sen, mitä haluat, saat sen. Jos et valitse, elät sen kanssa, mitä saat.
|
|
|
~Karuna~
|
|
« Vastaus #13763 : 13.06.2011 19:02:28 » |
|
Juuri tuollainen sinä täällä olet joka ikisellä kirjoituksellasi, haluat vain piikitellä ja alentaa toisia. Minä en ole hetkeäkään ole väittänyt ettenkö olisi huomionkipeä. Minulla ei ole tarvetta esittää mitään mitä en ole, olen ihminen jossa on paljon vikaa ja mielestäni muutkin saavat olla inhimillisiä.. Ainoastaan tekopyhät ihmiset saa mun karvat nousemaan!
No,no, no, pitäiköhän tähän sanoa, että täällä netissäkin tulee käyttäytyä! Täällä kyllä kuulee kaikenlaisia huomautuksia ihmisten tekemisestä, mutta kuinkahan kiinnostavaa sellainen keskustelu olisi, jossa keskusteltaisiin ainoastaan asioista eikä aina toisen erilaisuuteen hiillytä! Pientä itsekuria tai/ja tutkiskelua se kyllä vaatii, että mikä saa toisen pois tolaltaa ja toiselle toisen jutut ei vaikuta mitenkään.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
~Karuna~
|
|
« Vastaus #13764 : 13.06.2011 19:09:29 » |
|
Jahas, onkos Karuna nyt uusi Asterix Kuka rupeais jouskariksi hänelle? Historia toistaa itseään... Ehken koskaan kuitenkaan kykenisi aivan Asterixin saappaisiin astumaan puhetyylissään, sillä joku häpy minullakin sentään toisen ihmisen häpäisemisessä on. Puhumattakaan siitä, mitenkään häntä siis moittimatta omasta tyylistään, että yleensähän en sepittele täällä tarinoita omastakaan elämästäni vaan tavallisestihan en siitä kerro yhtikäs juuri mitään. En nimittäin ole niitä satuja sen lapsuuteni jälkeen enää sepitellyt, koska pidän mieluummin totuutta lähteenäni.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
sansai
|
|
« Vastaus #13765 : 13.06.2011 19:53:00 » |
|
Minä lähdin henkiä karkoittamaan yhtenä iltana tohkeissani.Yhdeltä mökiltä nuori nainen soitti,että tulisi yöksi,kun mökillä on jotain tosi outoa,ja vanhempansa olivat kaupungissa.Pyysi käymään.Menin sitten ja olohuoneesta oli kuulunut ääniä,ja jotain outoa oli.En kuitenkaan aistinut yhtään mitään ylimääräistä,istuskelin olohuoneen lattialla,ja rottinki huonekalut pitivät meteliä,yksi tuoli tärisi,sen huomasi kyllä selvästi.Sitten hokasin,että se helle oli tehnyt tepposet,ja kuivattanut rottingit,niin että ne oli pinteessä.Kastelin ne joessa,nauratti,aina kun laitoin jokeen jonkun niistä,kuului sellainen sihinä ja heikkoa volinaa. Rauhoittui ne siitä sitten,kun olivat vettyneet vähän. Tiskipöydällä on kuppi tai lasi lähtenyt liukumaan omia aikojaan,kun siinä on ollut vettä alla,ja ehkä tiskauksen jäljitä lämpöeroja.Jussi kerran säikähti ja löi päänsä kaapin oveen,kun joku oli liukunut,luuli minun tehneen jonkin tempun,kun harrastelin yhden lapsen kanssa taikatemppuja. Minustapa on mukava Kaulakoru lukea,kun käyt lapsen kanssa kauppareissuja.Nekin miltei nään,taidan olla mukankin joskus.Itse nautin kun pääsen kaupaan yhden pikkupojan kanssa.Omat tenavat ovat jo,miltei minua vanhempia.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Ratkaisu
|
|
« Vastaus #13767 : 13.06.2011 22:31:54 » |
|
Tulipa mieleen tästä foorumista ja sen asukkaista että tosi on että toisia on helmpompaa lähestyä kuin toisia, myöskin näin kirjoituksien kautta ja aina sitä ei yksinkertaisesti jaksa kommentoida tai tiedä mitä kommentoisi. Ihan samanlaisia sosiaalisissakin tilanteissa ollaan, tullaan enemmän juttuun toisten kanssa ja toiset ovat hiljaisempaa sorttia ja toiset saa sitä huomiota enemmän. Ja ymmärrän hyvin että ihan kaikkia kirjoituksia ei voi/jaksa/viitsi kommentoida, kuten mun ainaiset siivous ja kaupassakäynnit.. Aika osuva. Itsellä on usein samanlainen olo monien tekstien kohdalla. Välillä tuntuu, että ei löydä hyviä sanoja. Esimerkiksi positiivisien tekstien kohdalla on vaikea osoittaa olevansa iloinen toisen puolesta vaikuttamatta teennäiseltä. Vastoinkäymisten kommentointi on myös erittäin vaikeaa. Kuinka ilmaista "osan ottonsa", olematta liian dramaattinen tai yltiöpositiivinen. Ehkäpä tekstini täällä ovatkin aina vähän "tunteettomia".
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
SanctAstra
|
|
« Vastaus #13768 : 14.06.2011 09:24:48 » |
|
Näin viime viikolla pienen ihmisen syntymän. Oli kyllä herkkä hetki. Melkein itku tuli silmään. Kyse ei ollut omasta synnytyksestä, vaan käytännönjaksolla pääsin seuraamaan. Hieno hetki niin uudelle äidille kuin minullekin. Lapsen syntymäaika oli 08.06.2011 klo: 11:11. Paikalle olin pyytänyt Arkkienkeli Mikaelin ja Äiti Marian. Synnytys meni kuin oppikirjan mukaan. Kyseessä oli vielä ensisynnyttäjä.
|
|
|
tallennettu
|
May those who Love us Love us / And those that don't Love us / May God turn their hearts / And if He doesn't turn their hearts / May He turn their ankles / So we'll know them by their limping. ~ Celtic blessing ~
|
|
|
~Karuna~
|
|
« Vastaus #13769 : 14.06.2011 09:28:08 » |
|
Aika osuva. Itsellä on usein samanlainen olo monien tekstien kohdalla. Välillä tuntuu, että ei löydä hyviä sanoja. Esimerkiksi positiivisien tekstien kohdalla on vaikea osoittaa olevansa iloinen toisen puolesta vaikuttamatta teennäiseltä. Vastoinkäymisten kommentointi on myös erittäin vaikeaa. Kuinka ilmaista "osan ottonsa", olematta liian dramaattinen tai yltiöpositiivinen. Ehkäpä tekstini täällä ovatkin aina vähän "tunteettomia". Ehkä niitä positiivisia tunteita ei ole niin helppoa täällä ilmaista niin, ettei heti leimata. Koska ainakin itse olen täällä sen huomannut, että jos ei koko aja kerro jotain ikävää itselleen tapahtuneen niin jakamisesta ei tule sellaista, mihinkä saa kaikki lukijat samaistua. Mutta auta armias, kun vähänkin joku elämässä on mennyt pieleen niin siihen kyllä heti löytyy kommntteja, koska silloin ITSENSÄ voi kokea paremmaksi kuin se toinen, koska ei sattumalta olekaan yhtä epäonnekas. Eli sieltä se totuus löytyy, jos tahtoo olla rehellinen sanomisessaan. Ja suomeksi sama: se sellaisiin kirjoituksiin samaistuja ja vastaaja kyllä korottaa itseään siihen kokemuksen yläpuolelle, voidakseen kokea olevansa se ainoa oikea onnekas. Olen saanut elämäni varrella kokemuksia siitäkin, mitenkä auttajalle ei aina sada hyviä kommentteja senkään takia, koska ihmisen on todella vaikea luopua siitä "kirkastettavasta kruunusta" eli todella kaukaa kristinuskosta juontavat tällaiset ajatusmallimme juurensa. Useinhan nämä ikävien asioidensa kimpussa uhrina rimpuilijat nimittäin eivät edes tahtoisi kuulla mitään, mikä auttaa pois niistä urista vaan ottavat sellaisesta jopa nokkiinsa. Koska ihmiset eivät ole tottuneet iloisuuteen ja onnellisuuteen joka päiväisenä elämän muotona vaan kokevat, ettei sellainen ole toisiakaan kohtaan oikein. Ja sellaisien hetkien jälkeen, kun kaikki on hyvin, pitänee keksiä jotain taas sellaista, millä ei erotu toisten joukosta. Parhaimman arvosanan varmaankin tällaisilla keskustelufoorumeilla saavat juuri ne, jotka oppivat tukemaan ihmisen luontaisia onnettomuuden tunteita ja saa ihmisen kokemaan olevan juuri sellaisenaan arvokas. Vaikki ainakaan omasta mielestäni ihmsiä ollenkaan ole tänne maan päälle kärsimään luotu vaan olemaan täydellisesti onnellisia. Ja siinä varmaankin se suurin ristiriita itseni ja täälläkin olijoiden välillä koska en koskaan yleensä suostu ylläpitämään niitä ns. "suuria tunteita" muuten kuin korkeintaan siellä onnen puolella. Muttei se koskekaan kyllä täällä kaikkia tuo lausuntoni vaan näitä tällä hetkellä täällä kommentoijia, jotka heti ärähtävät, kun uskallan sanoa jotain sellaista, mikä saa heidän tunnekehonsa pois tasapainosta. Ja se kuitenkin ON yksi parhaimmista apukeinoista aloitella sitä oman elämänsä vastuun ottoa, kun oppii tuntemaan tunnekehonsa temput. Eikä tämäkään nyt ole mitenkään itseni nostamista "paremmaksi kuin toiset" vaan tämä on puhdasta tiedon jakoa, johonka EI liity ketään kohtaan moittimista vaan mieluumminkin yritän auttaa niitä, jotka eivät ehkä itseään tajua. Mutta tulkinta tietenkin on se jokaisen sitten oma eli miten haluaa keskusteluissa edetä omalta osaltaan - auttaa tunnekehoaan hiljaisemmaksi tulevaisuudenkin varalta vaiko pitää itseään onnellisena, kun tunsi, ettei tällaiset keinot enää tehoa. Sillä sen jälkeen, kun mikään keskustelu ei enää herätä niitä vihan tunteita tai kateutta tai muutakaan negatiivista tunnetta sitä kirjoittaa kohta, on jo todella pitkälle edennyt omalla tunnekehonsa puhdistuksen matkalla. Ja tavallinen keskusteluyhteys aukeaa kuin itsestään, kun sitä mikään oma sisäisyytensä este ei vastusta.
|
|
« Viimeksi muokattu: 14.06.2011 09:48:35 kirjoittanut ~Karuna~ »
|
tallennettu
|
|
|
|
|