Päivi
|
|
« Vastaus #14325 : 20.09.2011 07:03:07 » |
|
mä en ainakanaan ees nää asioita kenellekkään, mitä vastaanottaja ei o oikeesti valmis kuuleen. näin on ollu aina. Muista en tiä. Siks puhun aina omasta pualestani,
Hyvin tuli vahvistusta äitimaa messuilla näkemiseen, joka kerta se yllätti, mutta joka kerta yhtä kiittolisuuden tunteen herätti
Voisko tiigriksellä olla masennusta joka johtuis ehkä kilpirauhasten vajaa/liikatoiminnasta? ahdistus siis vaan seuraus, ei syy? vilkasen kilpirauhasenvajaatoiminta.fi sivua, sielä oli joku testi
|
|
|
tallennettu
|
Jos valitset sen, mitä haluat, saat sen. Jos et valitse, elät sen kanssa, mitä saat.
|
|
|
Casperiina
|
|
« Vastaus #14326 : 20.09.2011 09:24:31 » |
|
Ei sillä tarkoita loukata, se on vaan toteamista.
Kaksosilla on kyky ilmaista asiansa pistävään sävyyn, ainakin tämän kauriin silmissä. Kommunikointitavat ei kohtaa. Kyllähän mä sen tiesin jo etukäteen, mutta annoin itseni provosoitua.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tiigris
|
|
« Vastaus #14327 : 20.09.2011 10:24:14 » |
|
No, pitää varmaan pukee silkkihansikkaat päähän ennen kun seuraavan kerran heitän kysymykseen oman pohdintani tällä palstalla. Ei vaan, ei ole tarvetta. Jos joku haluaa nähdä toisten puheissa loukkaantumisen aiheita, on se aina hänen oma valintansa. Mä en tiedä miksi tarvisi edes ymmärtää kaikkea. Mun mielestä ei tosiaankaan tarvitse ymmärtää ja hyväksyä. Lähinnä tarkoitin tuolla heitollani sitä, etten henkilökohtaisesti ymmärrä miksi ihmiset etsii apua jostain taroteista tms. kun itse olen elänyt sen vaiheen ohi kauan sitten ja ymmärtänyt sen, että se on ihan ajanhukkaa sellainen... Minulle Onni löytyy siitä kun kohtaa elämän realiteetit, laittaa arjen pyörimään, syö ja liikkuu hyvin ja rakastaa paljon perhettä ja ystäviä ja harrastaa jotain luovaa. Mulla on kauris sisko, joka on ollut masentunut ja kyyninen koko kurjan elämänsä ajan. Hän on itsekkäin ihminen ketä tunnen, kun hän soittaa, hän puhuu vain itsestään ja siitä mikä ärsyttää/suututtaa/masentaa, ja epäaidosti aina välillä puhelun lopuks kysyy "mitäs sulle". Yleensä vastaan että ei ihmeempää, vaikka huolia olisi. Olen vain häneltä oppinut, miten kurjaa on koko aika kuunnella ruikutusta, joten en henkilökohtaisissa ihmissuhteissa tahdo olla samanlainen. Meillä on aivan samat lähtökohdat hänen kanssaan: köyhä lapsuus, koulukiusaamista koko koulun ajan, syömishäiriö ja isä kuoli kun mä olin 17 ja hän 21. Noi asiat voi tehdä huonon itsetunnon ja kyynisyyden elämää kohtaan, mutta mä oon ainakin päässyt kaikesta yli ja rakentanut "toimivan" elämän, ei ole rahapulaa, on ystäviä, ammatti, mies, lapsi, asunto, auto, harrastuksia. Hän edelleen (kuten masentunut ja sekava kala-äitini) etsivät koko aika elämään jotain tarkoitusta kaikin hihhulikeinoin. Äitini ei enää ollenkaan elä tässä maailmassa, kaikki mitä ympärillä tapahtuu on jotain merkkejä ja enkeleitä ja auroja siellä täällä, hän elää kuin jossain huumeissa olisi, mennyt ilmeisesti sekaisin kolmannen silmän aukeamisen vuoksi. Hän on vuorotellen ihan haltioissaan ja sit taas sairaalloisen masentunut. Sen elämä on velkaa, masennusta ja kauhee riippuvuus alkoholisoituneeseen häntä huonosti kohtelevaan mieheen. Äiti vaan kokee että tämä on hänen "sielunkumppaninsa" joten ei voi miehestä luopua... Lakkais tuollaiset hömpötykset ja ajattelis että hänen ei tarvii sietää mitään paskaa sen takia että kuvittelee että on olemassa jotain sielunkumppaneita.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kuuhilda
|
|
« Vastaus #14328 : 20.09.2011 11:04:10 » |
|
No jopas En minäkään ymmärrä, miksei Tiigris ymmärrä, mutta ehkä tätä hommelia ei ole enää hedelmällistä jankata. Nuo motot kuulostivat hauskoilta Mintsilla Lisää?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Casperiina
|
|
« Vastaus #14329 : 20.09.2011 11:10:58 » |
|
... kun itse olen elänyt sen vaiheen ohi kauan sitten ja ymmärtänyt sen, että se on ihan ajanhukkaa sellainen...
En siis sittenkään provosoitunut aiheetta. Jos tosiaan koet, että sua jatkuvasti ymmärretään väärin, tässä ollaan nyt ehkä sen syyn äärellä. Että haluaako oikeasti ymmärtää toista, vai ennemmin tyytyä mustavalkoiseen ajatteluun. Mutta tosiaan, ei ole hedelmällistä jankata tästä. Ja jokainen on itse vastuussa omasta loukkaantumisestaan.
|
|
« Viimeksi muokattu: 20.09.2011 11:13:09 kirjoittanut Casperiina »
|
tallennettu
|
|
|
|
Lizzy
Vieras
|
|
« Vastaus #14330 : 20.09.2011 11:22:24 » |
|
Tiigris, etkös sinä ole kuu kauris? Näin jostain muistelen, en tiedä muistanko väärin, mutta jos olen oikeassa niin silloin se arjen onni voisi hyvin tulla juuri konkreettisten asioiden ja niiden järjestelyn kautta. Mulla oli myös sellainen aika elämässä, että kaikki ympärillä oli merkki jostain. Nykyään tasapainoilen arkisten asioiden ja henkisen välillä. Mä en näe tässä mitään ehdotonta suuntaan tai toiseen riippuu elämäntilanteesta ja voin hyvin kuvitella, että vaikka tiigris sulla pienen lapsen äitinä ei ole henkiset asiat ihan nyt just pinnalla. ja hyvä jos olet kuitenkin onnellinen, vaikka ahdistuksia tulee kai meille kaikille joskus yksinäisinä yön tunteita. (tai sitten itsekkäästi yleistän, koska tunnistin tuosta myös itseni) Terveyttä arvostaa vasta kun se reistailee. Viime yönä en saanut nukuttua kun aivan kamala selkäsärky Aamulla lääkäriin ja jo kolmas antibioottikuuri virtsatietulehdukseen vuoden aikana. Ei kun itse asiassa vuoden aikana neljäs, tänä vuonna kolmas... Toivon vain että ei ole mennyt munuaisiin. Huomenna kuulen viljelyn tulokset ja jos siellä on jotain vähänkään hälyttävää niin vaadin lisätutkimuksia. Toisaalta mulla ei ole muuten huono olo mitä nyt väsyttää. Tosin reilu viikko sitten mulla oli varmaan migreeni, koska oli kolme päivää kova päänsärky, koko viikonlopun ja sitten maanantaina kun innostuin siivoon niin se olikin sen verran rankka juttu keholle, että oksentaan vessaan. Luin netistä munuaistulehduksesta ja siinä oli pahoinvoinnista, toivon ettei toi pahoinvointi viikko sitten liittyny siihen. Se tais kyllä olla ihan migreeni. Mutta pointti siis se, että vaikka kaikki ei täydellisesti olekaan niin toivon, että tervehdyn kunnolla lokakuun alkuun mennessä, koska silloin mulla alkaa työt. Onnistuin vihdoin saamaan töitä. Tosin puoleksi vuodeksi ja sitä harmittelin kun toivoin pidempää, mutta nyt tajusin, että ihan oikeasti se puoli vuottakin on tosi hieno juttu ja sehän voi olla vasta alku, kuka tietää. Eipä sentään tarvi taas lopettaa töitä vuoden vaihteessa joulun jälkeen kuten on ollu monena vuonna ja talvet ja keväät ja kesät on ollu ihan hirveitä. Jousimiehen motto voisi olla jotain tyyliin "the truth is out there" tai muuta yhtä scifiä.. :
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
eppana
|
|
« Vastaus #14331 : 20.09.2011 11:27:13 » |
|
Samoin voisi sanoa oinaiden motoksi että " miehän isken pääni juuri siihen seinään ku itse haluan". Tämä oinas kiittää ja kumartaa tästä! Pitkästä aikaa repesin kunnolla ja jestas että olikin naurulle tilausta . Kiitos .
|
|
|
tallennettu
|
"Optimisti pärjää helvetissäkin, pessimisti ei taivaassakaan"- vanha sanalasku.
|
|
|
Casperiina
|
|
« Vastaus #14332 : 20.09.2011 11:35:11 » |
|
Mää komppaan tuota viimeistä ajatusta, mistä puhuin Casperiina sulle viime miitissänkin, että koita kuunnella ITSEÄSI, kaikki se viisaus on sun sisällä, jokainen päätös mikä pitää tehdä. Siun pittää vaan olla rohkea ja uskaltaa olla rehellinen itelles. Kait sulla nyt on masu kipiä jos ressaat tunneasioilla. Lisäksi jos hoivaat toista niin kyllä sinä silläkin mahasi kipeeksi saat. Yritä erottautua ainakin niistä kipeistä energioista ja mieti miksi hoivaat parisuhteessa kun parisuhde voisi olla voimaakin antava.
Näinhän se on. Tämä mies on mulle merkittävä opettaja tässä elämänvaiheessa, peili, joka näyttää omat heikkouteni. Mä yritän vain keskittyä muiden parantamiseen, vaikka oikeasti mun täytyisi vain parantaa itseni. Kroppa näyttää mulle sen, mitä en tunnetasolla ymmärrä. Näin -tyylinen ilmaus. Kun en tunne tunteita, yritän tulkita niitä järjellä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kuuhilda
|
|
« Vastaus #14333 : 20.09.2011 11:42:04 » |
|
Minä yleensä ihmettelen ja pohdin sitä tunnetta pari päivää, ja sitten se selviää ihan kuin itsestään...että no niin, TIETENKIN! Sehän se. Siis jos se on joku, jota en heti hoksaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Casperiina
|
|
« Vastaus #14334 : 20.09.2011 11:47:40 » |
|
Minä jos en osaa sanoa, mikä tunne on, kerron kuvan joka on päässäni. Hei, tämä on muuten vähän sama asia kuin mulle tarottien tulkinta. Nostamani kortti kertoo aina siitä tunnetilastani tai sisäisestä tiedosta, jota en muuten niin helposti erottaisi. Ja kun itseään pelottavaan kysymykseen tulee vastaukseksi itseään pelottava kortti, se kertoo vain siitä itse pelosta, ei mistään muusta. Ei kurjasta kohtalosta, jota ei voisi välttää.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
faerie
|
|
« Vastaus #14335 : 20.09.2011 12:30:18 » |
|
Samoin voisi sanoa oinaiden motoksi että " miehän isken pääni juuri siihen seinään ku itse haluan". Tämä oinas kiittää ja kumartaa tästä! Pitkästä aikaa repesin kunnolla ja jestas että olikin naurulle tilausta . Kiitos . Nyt alkoi naurattaa, ystäväni on nimittäin oinas ja sopii kyllä häneen todella hyvin tuo motto. Lisää näitä?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Casperiina
|
|
« Vastaus #14336 : 20.09.2011 13:00:57 » |
|
Serkkuni, jolle en ole kyllä koskaan puhunut mistään noituudesta, alkoi äsken kyselemään wiccoista ja ohjeita magiaan, ja höpisi mahdollisesta telepatiasta meidän välillä. Käyköhän se stalkkaamassa mua täällä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tiigris
|
|
« Vastaus #14337 : 20.09.2011 16:30:41 » |
|
Tigru! Mikset puhu kenellekään masennuksestasi? Kait sää tiiät että just puhe auttaa? ... TOSIN, kyllä me Tigru molemmat on oltu hakemassa apua sieltä sun täältä henkimaailmasta, ehkä se kun sanot että et ymmärrä enää miksi on vähän väärin ilmaistu? Minä ainakin ymmärrän täysin, miksi ihmiset hakee apua korteilta, mutta itse en enää tee niin koska se ei JOHTANUT mihinkään omassa elämässäni. Hei nyt mä tajusin kuka sä oot.. En puhu masennuksesta, koska jos jankkaan sitä, et oon masentunut ja luettelen niitä syitä MIKSI, niin sillä mä vaan ruokin sitä tunnetta. Ei se puhumalla minusta poistu, tosiaan puhuessani masennuksesta tuntuu kuin joka kerta moninkertaistaisin sen asian. Se tunne pitää vaan antaa olla, sen tunteen pitää antaa elää elämänsä itse loppuun asti (masennus kuolee kun sille ei anna voimaa!) ja lopulta hyvä fiilis selättää sen. Niin se on mennyt ennenkin. Kyllä mun mieheni näkee missä mielentilassa mä oon. Onhan tähän ihan fyysisiäkin syitä; se et vauva otettiin sektiolla, niin mun elimistö ei tuottanu yhtä paljon sitä onnellisuushormonia mitä tulee luonnollisessa synnytyksessä. Lisäksi mulla tuli komplikaatiota sektiohaavaan, olin 3kk melko liikuntakyvytön ja jouduin itse tekeen haavanhoitoja, enkä saanu nostella mitään vauvaa painavampaa. (mut nostelin ja se hidasti paranemista).. Ja kun jouduin lopettamaan sen imettämisenkin 2kk sitten, niin taas hormonit meni ihan sekaisin. Mä haen tähän apua ammattiauttajalta vasta sit kun koen että en kykene selviytyyn arjesta. Huom. mulla on psyk sairaanhoitajan koulutus ja saman alan ystäviä. Ja totta tuo, että se sana "ymmärtää" ei ollut ehkä se oikea tuohon, sanoisko niin et toivoo ettei kenenkään muun tarvii yhtä monta vuotta etsii apua keinolla millä hyvänsä, kun lopulta sit tajuaa et se apu tulee vain ja ainoastaan itsestä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kuuhilda
|
|
« Vastaus #14338 : 20.09.2011 16:43:15 » |
|
"Ja totta tuo, että se sana "ymmärtää" ei ollut ehkä se oikea tuohon, sanoisko niin et toivoo ettei kenenkään muun tarvii yhtä monta vuotta etsii apua keinolla millä hyvänsä, kun lopulta sit tajuaa et se apu tulee vain ja ainoastaan itsestä." Minä suhtaudun ihan samalla tavalla masennukseen. Sitä voit joko vatvoa ja olla masentunut, tai sitten voit päättää, että et piruvie ole! Nimenomaan et anna sille voimaa. Tosin, raskaan sarjan masennus onkin sitten varmaan jo eri juttu...tai sama, mutta kyllä sen selättäminen on jo paljon vaikeampaa, luulisin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Casperiina
|
|
« Vastaus #14339 : 20.09.2011 17:07:30 » |
|
Oon kipiä! Kuumetta. Pläääh. On se tosi plääh. Mä olen jotenkin päässyt sisään oinaiden ajatusmaailmaan ja tykkään tuosta pirteästä ja välittömästä itseilmaisun tavasta. Tuliset oinaat on syrjäyttänyt lähipiirissäkin tutut ja turvalliset vesi- ja maatyypit.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|