seuraava »

[Solnishko]

Mä etsin Hilda kaikki maholliset konstit, viimesin meni 18 päivää yli ja oli se hirmu hellekesä.. Kolme Ässää ei toimi, ne vaan lisää stressiä mulla että tule jo tule jo.. Pitäis vaan pystyä relaamaan niin stressihormonitaso pienentyis ja vauva uskaltaa lähteä tulemaan. Helpommin sanottu kuin tehty tossa kohtaa. 

[Solnishko]

Oli kyllä jo sitten käynnistykseen aika seuraavalle päivälle varattuna, Taysin piirissä ei tosiaan pidetä mitään kiirusta.. Ensimmäinen yliaikaiskontrolli siellä oli vasta tasan rv 42 ja kun kaikki oli toukalla ja mulla silloinn hyvin niin kotio vaan odottelemaan. Mulle toki sopi enemmän kuin hyvin odotella rauhassa kotona. 

[meimi]

Parasta kun baby boy tulis mitä nopeimmin maailmaan niin pääsis äiteekin vähän lepäämään

*A*

Hä?     Sittenhän se ressi vasta alkaa ja kestää hamaan hautaan asti!   

Niinhän se ykskin odottava äitee sanoi, kun siltä kysyttiin, että pelottaako synnytys?  Äitee sanoi:  ei se synnytys, mutta ne seuraavat kakskymmentä vuotta kyllä!

[Kuuhilda]

Ei ne pitäny meilläkään kiirettä, vaikka siis toinen piiri kun Tays..siis muksu synty tasan 2vkoa yli lasketun, eikä mulle ollu vielä edes varattu yliaika-kontrollia...

Joo, siis ei toiminu 3 ässää, ja olin jopa niin epätoivoinen, että lähdin keskelle lumista peltoa rämpimään, ja vedin vajaa 2v poikaa perässä rattikelkassa...kukaan ei tienny missä me ollaan, eikä mulla ollu edes puhelinta mukana...jotenkin sitä vaan oli niin täynnä sitä kaikkea että nuppikin oli ihan harva   Onneksi ei lapsi kuitenkaan joutunut pienemmän sisaruksensa kätilöksi!

Vauva syntyikin sitten liki 5kg painoisena, etten ollenkaan ihmettele tuota tuskaista olotilaani.

Olen joskus miettinyt, että meni niin pitkälle siksi, että lapsesta tulisi   eikä  . koska on ihan nippa nappa   puolella

[Solnishko]

lähdin keskelle lumista peltoa rämpimään, ja vedin vajaa 2v poikaa perässä rattikelkassa...kukaan ei tienny missä me ollaan, eikä mulla ollu edes puhelinta mukana...

 "Vähän" epätoivoista siis? Mä vedin kans kuin hirvi pitkin metsiä mustikoita poimimassa yms, kärvistelin ja ähisin pitkin pusikoita kun tuli suppareita ja siinä kohtaa iski pissahätäkin jo 5min välein 24/7.. Ai kauhee, ei kyllä tuu enää minkäänlaisia viboja siihen suuntaan että pitäiskö vielä.

Noita syntymäaikoja olen itsekin paljon miettinyt, että kyllä ne vaan tosiaan kukin itselleen sopivaksi katsoo. Esikoinen syntyi tosiaan reilu kuukausi ennen aikojaan ja viimeinen sitten melkein 3 viikkoa yli lasketun ajan. Hurja ero, lähes 8 viikkoa aikaisimman ja myöhäisimmän välillä.

[Kuuhilda]

Onnea pikku skorpparille 

Juu, kyllä ne on tarkasti laskettu nuo syntymä ajat, ne tulee aina just oikeeseen aikaan. Ei oo paljon väliä sillä kuinka me immeiset suuressa viisaudessamme ne täällä lasketaan 

Tuli nyt muuten mieleen tämä keskenmeno juttu.
Mitähän ne oikein on. Joku karminen läksy..kelle? Jos tulokkaalle, niin mitä se oppii siitä että ei sitten syntynytkään vaan homma jäi kesken jo muutaman kk:n päästä.
Vai onko ne vaan laskuvirheitä? Ohhoh, ei sittenkään vielä, ootetaan muutama vuosi?

[Tiigris]

Minä oon kans syntynyt 2kk etuajassa ja mun kaksoisveli menehtyi.

Mun pojan syntyminen oli kestänyt 20 tuntia kunnes tehtiin päätös hätäsektiosta, joka kesti sit vaivaiset 8 minuuttia. tuntui tosi kivalta, kun olin jo 8cm auki työllä ja tuskalla melkein vuorokauden kestänyt niitä supistuksia ja sit vaan sanotaan et nyt leikataan. Mut pakkohan se oli kun pojan sydänäänet alkoi laskeen aina kun mua supisti, eikä se laskeutunut ollenkaan. Oli napanuora ollut kaulan ympärillä.

Mun äiti on saanu yhteensä kaksi keskenmenoa, toinenkin olisi ollut poika. Jostain syystä meidän perheeseen sit tuli "vain" kolme tyttöä. Mut ei se kuulemma haitannut ketään ja mä olin vähän niinkuin isän poika.  Se opetti mulle auton korjausta ja ilmakolla ampumista ja olin aina innokkaana mukana niissä poikien jutuissa.  Itse kaipaan aina välillä kaksoisveljeäni, kenen kanssa en saanut jakaa elämää muualla kuin siellä kohdussa köllötellessä.

[Kuuhilda]

Mulla on likalla  ja  , ja se on ihan ylivilkas tapaus.

Mistäs muuten näkyis se ( siis lapsen kartalla ), että on ollu syntymässä jotain dramatiikkaa? siis just hätäsektiota, napanuoraa kaulan ympärillä..?

Ja siis minä tiedän kolme tapausta, joissa  on ihan fyysisestikin  kaksoset...onko tämä vaan sattumaa, vai onko monesti niin?

[Tiigris]

Kyl mä jotenkin luulisin että kartalta löytyy voimakkaita pluton aspekteja, jos syntymä on jotenkin traaginen? En tiiä voiko vaikeat saturnuksen aspektit kans liittyy asiaan, mut hällä on (siis mun pojalla)    (+ ) ja  

8. huoneessa hänellä on   (8. huonehan liittyy syntymään ja kuolemaan) ja kuu tekee kans     ...

Omalla kartallani kaikista aspektoitunein planeetta on jupiter, se on myös nousumerkin hallitsija (kun siis oon kans syntyny sillä samalla kiireellisellä sektiolla).. Mut sit kakkossijalla on aspektoituneina     ja  , joilla on yhtä paljon aspekteja.

Mä tunnen vaan yhdet kaksoset ja ne on kauriit.  

[Kuuhilda]

No joo, tytöllä on karmee kasa  aspekteja, mm.    ...kaikenkaikkiaan niitä on 9, ja pluto on loivassa yhtymässä kuunsolmulle.

Hällä siis napanuora kaulan ympäri, ja synnytys jumitti, ja tiedä mitä olis tapahtunu, mutta oli vanha ja kokenu kätilö.

[Tiigris]

Se on kuulemma tosi yleistä et napanuora on kaulan ympärillä, mut suurimmassa osassa se ei aiheuta haittaa tai vaaraa vauvalle,
huomataan vasta sit kun tyyppi tulee ulos et jaaha. Joku tos sano et jollain vauvalla oli napanuora vähä joka raajan ympärillä ollu kietoutuneena kun oli pihalle saatu.

Yks kaveri kerto et kun sen vauva synty nii kätilö oli ihmeissään et ei pystyny nostaan vauvaa viereiselle pöydälle kun napanuora oli niin lyhyt. Ei ollut kuulemma ikinä nähnyt niin lyhyttä napanuoraa. Tää selitti sen kun vauva oli koko raskauden ajan melko vähäliikkeinen.  Ihan terve tyyppi sieltä kuitenkin ulos putkahti.

Voi kivet ja männynkävyt, mun pitäs mennä herättään kohta jo yöuniaan puoltoista tuntia porskutellut vauva - jos annan sen nyt jatkaa nukkumista niin me herätään aamulla samaan aikaan kun mies konttaa baarista kotiin, eli neljältä. Ja sita ma en tahdo... Yks lääkekin vielä antamatta sille. Oon ihan yksinhuoltaja tän illan, yön ja aamun. meillä on varmaan erikoinen perhe siinä mielessä, et mun mies on oikee todellinen emo tuolle vauvalle. Se herää useammin yöllä ja aikasin aamulla hoitamaan vauvaa kuin minä. Se myös jaksaa kauemmin rauhoitella vauvaa kun minä. Mä taas sit oon sellanen lässyttäjä ja leikittäjä ja laulelen ja loruttelen, hellin ja pusuttelen. kai me kumpikin tehdään työmme ihan hyvin, annetaan parastamme. En voi sanoo muuta kuin että ihailen mun miestä ja sen omistautumista; ilman sen panostusta mulla ois varmaan tosi rankkaa. En ymmärrä miten jotkut jaksaa hoitaa lapsensa ja elää miehen kanssa ketä ei kiinnosta. Mun mies on nyt vasta toista kertaa viihteellä täs 7kk aikana ja tuntuu et joidenkin vauvojen isit on joka viikonloppu jossain. onneksi meillä on näin.

[Kuuhilda]

Mulla on kokemusta yksin hoitamisesta ja sitten semmosen miehen kanssa jota ei kiinnosta kun oma perse...ja ensin mainittu on selvästi helpompaa, ainakin mulle.
On mulla kyllä jonkinmoinen kokemus semmosesta emoisästäkin  Muistan miten ihan itketti kun se oli niin ihana tolle pallerolle.
Kaksuuntanen, niin on tarjonnu sitten monenmoista kokemusta.

[Kuuhilda]

Pistin eilen yhdelle "kaverille" viestiä, että tuntuu ettei sillä ole kaikki ok, eikä olekaan...tuli kiertotietä selväksi, että eroaahan se
Se on semmonen raasu.

[SanctAstra]

Tsekkasin syntymäkartan tuli nousujouskari aurinkoskorppari. Tosi paljon jouskaria oli muutenkin kartalla, merkurius ja venus oli siellä, kuu neitsyt.. Eli huhhuh, on äiteellä tekemistä pojan kans!

Onneksi isosiskokin on nousujouskari, tulevat toimeen sitten hyvin.

Mun tytär on  ja vilkas tapaus hänkin. Voimakastahtoinen ja herkkä kaiken lisäksi. Olen tässä muuten huomannut, että minulla ja tyttärelläni on voimakas yhteys. Olen hänet muutaman kerran "nähnyt" vain sen takia, että tytär on ajatellut kotia/minua ja pikkuveljeään voimakkaasti toisaalla ollessaan.

Ja mitä tuohon pikkuveljeen tulee, niin hyvin näkyvät toimeen tulevan, vaikka poika on  .

Tuo napanuorajuttu on vähän semmoinen juttu, että mieluusti sitä enemmän ollaan varovaisia kuin liian ronskeja asian suhteen. Napanuoran kiertyminen kaulan ympäri voi aiheuttaa vauvalle kohdussa jo hapenpuutetta, pahimmassa tapauksessa kuristumisen. Myös synnytyksen aikana napanuora voi kiristyä kaulan ympärille. Heti kun pää on syntynyt ja huomataan, että nuora on kaulan ympärillä, se löysätään sekä irroitetaan kaulan ympäriltä mahdollisimman nopeasti, jotta vauvalle tai äidille ei tapahtuisi mitään. Synnytysvaiheessahan napanuora on vielä istukassa kiinni ja istukka äidissä. Jos istukka repeää, aiheutuu siitä suuri verenvuoto.

Mutta joo, en halua pelotella. Synnytyssalin henkilökunta osaa kyllä hommansa. Vain harvassa tapauksessa sattuu mitään vakavampaa. Ja minä itse kuulun siihen harvaan joukkoon, jolle aina sattuu ja tapahtuu muidenkin edestä.

 

[Solnishko]

Tuo napanuorajuttu on vähän semmoinen juttu, että mieluusti sitä enemmän ollaan varovaisia kuin liian ronskeja asian suhteen. Napanuoran kiertyminen kaulan ympäri voi aiheuttaa vauvalle kohdussa jo hapenpuutetta, pahimmassa tapauksessa kuristumisen. Myös synnytyksen aikana napanuora voi kiristyä kaulan ympärille. Heti kun pää on syntynyt ja huomataan, että nuora on kaulan ympärillä, se löysätään sekä irroitetaan kaulan ympäriltä mahdollisimman nopeasti, jotta vauvalle tai äidille ei tapahtuisi mitään. Synnytysvaiheessahan napanuora on vielä istukassa kiinni ja istukka äidissä. Jos istukka repeää, aiheutuu siitä suuri verenvuoto.

Meillä tapahtui esikoisen synnytyksessä jotain käsittämätöntä ton asian suhteen, hän sitten syntyi napanuora kahdesti kaulan ympärillä ja muistan vaan sen kun lapsi oli jo kokonaan ulkona ja joku huusi kauheella hädällä että "Napanuora!" Sitä leikkelivät siinä sitten ja heti kiikutettiin lapsi sinne elvytykseen/virvotteluun. Sen vilauksen minkä ehdin näkemään lapsesta oli pieni ja ihan sininen.. Pisteitä sai 5 ja aika kauan joutuvat virvottelemaan että hengitys lähti kulkemaan. Ja viikkojakin oli niin vähän, siksihän siellä olikin sali täynnä porukkaa valmiina. Sydänäänet hälläkin meinaan hävisi muutamaan kertaan ihan kokonaan ja mua käänneltiin ja väänneltiin ihme asentoihin koko ajan. En edelleenkään tiedä miksei kukaan ehdottanut sitä sektiota siinä kohtaa, synnytys oli jo 52h kestänyt kaikkineen.. No, ilmeisesti ei ole pitkästä hapenpuutteesta ollut onneksi kyse, ainakin tuossa 4v neuvolassa viimeksi oli kehitys ihan ikätasoista, eikä kuulemma merkkejä ole jäänyt tuosta vaikeasta maailmaantulosta. 

Syntymäkartalla hänellä  ja    ja  .

Synnytyksen aikaan mulla on ollut    ja    ja  .