Huomenia!
Olipa ihan aamun avaus!
Istuin meditatiivisella parvekkeella kun aloin kuulla tuttua töräyttelyä taivaalta,,,
Ja sieltä ne tulivat ensin kaksi tiedustelijaa ja kaksi auramaista kuviota perässä.
Arvannette jo. :
Kaikkiaan 17 joutsenta lensi yli ja sydän oli ihan pakahtua kun katselin niitä.
Eilisestä.
Voi että meillä oli seisova ja kipakka ilmapiiri.
Ilmeisesti molemmat ovat odottaneet tätä ratkaisua niin,että tahtoi riidanpoikaseksi väkisin mennä.
Minä mökötinkin välillä,vaikken ole moista harrastanut enää aikoihin.
Sitten luin tuon Aaviisuisen Kuthumin viestin ja löysin sieltä paljon uutta.
Otin vielä vastaan Akka-energiat vaikka niitä tuntuu omasta takaa jo olevan.
Kiitos kun otit minut mukaasi Viisuinen jo pääsiäisenä,sillä niinhän nämä tapahtumat tässä ovat jo kulkeneet.
Tunsin kuitenkin hyvin voimakkaasti varsinkin jalkapohjissa ja pään eri puolilla tuon meditaation ja sen sisällön.
Olisi kyllä ihanampaa olla läsnä,kun joku sen lukisi ja saisi vain kuunnella ja matkata siinä.
Kovasti hengittelin Universaalia rakkautta sisään ja huolia ja murheita ulos ja sen jälkeen lopetin riitelyn.
Pyydän usein päästä mukaan meneillään oleviin tapahtumiin,vaikka en aina tiedä mikä on ajankohtaista.
Mukaan ovat ottaneet.
Olen kuitenkin jo niin kauan ollut varma suunnastani,että luotan siihen,että kaikki uusi ja puhdistava on vain hyväksi minulle.
Niin nytkin.
Kyllä sen voiman tunsi.
Viime yönä sitten tuli painajaisia,kiitos niistä,tai siitä,sillä yhden muistan.
Olin vankina jossain Vietnamissa.Leirillä jossa oli paljon naisia.
Olot olivat suhteellisen alkeellisia,mutta minä luovin sen vihaisen pienen miehen kanssa,joka johti meidän ryhmäämme.
Muut naiset olivat vihaisia,kun luulivat minun pelehtivän ukon kanssa.
Koska emme saaneet puhua,niin en voinut kertoa,miksi toimin,kuten toimin.
Kyllä kai se siitä vielä aukenee,,,
Ja mukavaa oli Tigru kanssasi keinua ja istuskella.
Me kaksi onnenlasta.
