Kiitos. Minulla on niin vahva, hyvä ja juuri sellainen olo, että tähän minut on tarkoitettu. Siihen minua johdatettu muutaman mutkan kautta... Wind of change... Muutoksen tuulet alkavat jylläämään. Tässäpä vielä siitä mihin olen ryhtymässä:
Diakoni
Diakoni on diakonian viranhaltija, joka on suorittanut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehdon (sosionomi AMK, 210 op). Tutkinto sisältää piispainkokouksen edellyttämät opinnot.Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto
Sosionomi (AMK) -diakoni
Ihmisten rinnalla inhimillisen hädän keskellä
Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto tarjoaa väylän sekä sosionomin tehtäviin että kirkon diakoniatyöhön. Diakonilla on kelpoisuus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian virkoihin. Koulutuksessa painottuvat ihmisen aineelliset ja yhteiskunnalliset tarpeet sekä kokonaisvaltaiseen
hyvinvointiin liittyvät kysymykset.
Diakoniatyössä kohdataan ihmisten arkea ja elämän monimutkaisia kysymyksiä luovasti mutta ammatillisesti. Diakoni tukee ihmisiä niin, että lähimmäisenrakkaus ja oikeudenmukaisuus toteutuisivat. Kristillinen usko ja ihmiskäsitys sekä sosiaalieettinen toimintatapa ovat työn lähtökohtia. Usein työ edellyttää äänettömän hädän kuulemista ja näkemistä, mutta myös vaikuttamista hätää aiheuttaviin syihin. Koulutus antaa mahdollisuuden kasvaa ihmisenä ja ammattilaisena – se auttaa kohtaamaan, tukemaan ja vaikuttamaan.Diakoni
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Diakoni pukeutuneena orariin ja stikariinDiakoni (kreik. διάκονος, diakonos) on perinteisen käsityksen mukaan ollut alkukristillisessä seurakunnassa köyhien ja sairaiden hoitaja. Perinteen mukaan Apostolien tekojen kuudessa luvussa kerrotaan ensimmäisten "diakonien" (diakonos) valinnasta. Heidän tehtävänään oli avustusten ja ruuan jakaminen köyhille. Viime vuosina raamatuntutkimus on kuitenkin kiistänyt käsityksen, että Apostolien tekojen kuvaus viittaisi diakonian viran syntyyn. Kyseisessä luvussa ei edes mainita sanaa diakonos ja lisäksi valitut henkilöt toimivat jatkossa julistustehtävissä. Pastoraalikirjeissä diakonos-nimitys viittaa yleiseen seurakunnalliseen toimeen, johon lienee kuulunut selkeä yhteys jumalanpalveluksen toimittamiseen. On myöhempiä viitteitä siitä, että ruuan jakaminen liittyi erityisesti yhteisestä jumalanpalveluksesta vietävien ruoka-aineiden ja myös sakramentin viemiseen niille, jotka eivät voineet olla jumalanpalveluksessa mukana. Diakonin virka jäsentyi vähitellen piispan apulaiseksi jumalanpalvelustehtävissä ja sen mukana papillisen viran hoitajaksi.
Sisällysluettelo [piilota]
1 Diakoni eri kirkkokunnissa
1.1 Protestanttiset kirkot
1.2 Ortodoksinen kirkko
2 Katso myös
3 Aiheesta muualla
[muokkaa] Diakoni eri kirkkokunnissa
[muokkaa] Protestanttiset kirkot
Protestanttisissa kirkoissa diakoni tätä nykyä merkitsee joko seurakunnan palveluksessa olevaa käytännöllistä laupeudentoimintaa tekevää henkilöä (karitatiivinen palvelu) tai liturgista diakonaattia, jossa diakonilla on jumalanpalvelustehtäviä sekä erityisiä kirkollisia oikeuksia suorittaa pyhiä toimituksia. Karitatiivisen diakonin virka on ollut vallalla erityisesti Saksassa ja Pohjoismaissa, kun puolestaan anglikaaninen kirkko on säilyttänyt liturgisen diakonin viran.
Luterilaisessa kirkossa on korostettu kirkon erityisen viran ykseyttä niin, että diakonin virka on irtautunut jumalanpalveluksista ja kirkon pyhistä toimituksista. Angalikaanisessa kirkossa on sen sijaan korostettu kirkon erityisen viran kolmisäikeisyyttä, jolloin diakonin virkaa on pidetty yhtenä erityisen viran osana yhdessä papin ja piispan kanssa.
Suomessa nimitys diakoni viittaa nykyisin henkilöön, jolla on kirkollisen työn pätevyys ja joka on saanut lisäksi sosiaalialan koulutuksen. Diakoni-nimitystä käytetään myös sairaanhoitajan pohjakoulutuksen omaavasta miespuolisesta diakoniatyöntekijästä.
Perinteisesti naispuolisesta laupeudentyöhön omistautuneesta henkilöstä on käytetty nimitystä diakonissa. Diakonissa tarkoittaa nykykielessä naispuolista diakoniatyöntekijää, jolla on sairaanhoitajan pätevyys.
Suomessa diakonien koulutus käynnistyi 1950-luvulla Seurakuntaopistolla Järvenpäässä. Diakonissa-nimitystä käytetään henkilöistä, jotka ovat kirkollisen pätevyyden ohella suorittaneet sairaanhoitajan tutkinnon. Diakoniksi ja diakonissaksi voi nykyisin opiskella Diakonia-ammattikorkeakoulussa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodon mukaan seurakunnassa tulee olla diakonian virka (diakonin tai diakonissa virka). Kelpoisuutena olevan tutkinnon päättää piispainkokous. Virka voi olla seurakuntien yhteinen. Diakonin valitsee kirkkoneuvosto, seurakuntayhtymässä seurakunnan seurakuntaneuvosto.
Diakonin viran liturginen luonne on ollut heikko. Piispa kuitenkin vihkii diakonit virkaansa. Nykyistä diakonin virkaa pidetään yleisesti maallikkovirkana, sillä siihen ei kuulu maallikoista eroavia kirkollisia oikeuksia. Diakonian vihkimykseen ei edellytetä vokaatiota eli seurakunnan kutsua, joten vihkimykseen riittää pelkkä tutkintokelpoisuuden saavuttaminen. Vokaation puuttumisen ja vihittävän edellytysten hiippakunnallisen tutkinnan puuttuminen erottaa sen kirkon erityiseen virkaan yleensä liitetyistä kriteereistä. Viran liturgista luonnetta on vahvistettu kirkon jumalanpalvelusuudistuksessa 1990-luvulla. Diakonin viran liturgisena tunnuksena on ryhdytty käyttämään vasemmalle olkapäälle asetettua stolaa. Diakonit käyttävät perinteisesti valkokauluksellista virkapaitaa, joka on väriltään vihreä. Liturgisilla uudistuksilla ja symboleilla on siten ryhdytty lähentämään diakonian virkaa kohti kirkon erityistä virkaa. Kirkossa on käynnissä diakonaattiuudistukseksi kutsuttu hanke, jossa myös diakonian viran tulevaisuutta selvitetään.
Evankelis-luterilaisessa kirkossa on diakonityön alkaja J. H. Wichern. Suomen ensimmäinen diakonilaitos perustettiin Sortavalan läheisyyteen Liikolan tilalle vuonna 1901, ja se siirtyi myöhemmin Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle.[/i][muokkaa]
Ortodoksinen kirkko
Ortodoksisen kirkon pappeuden asteet
Lukija
Ipodiakoni (alidiakoni)
--------------------------------------------------------------------------------
Diakonissa
--------------------------------------------------------------------------------
Diakoni
Pappi
Piispa
Ortodoksisen kirkon diakonien virka- ja arvonimikkeitä
Munkkidiakoni (luostareissa)
Ylidiakoni
Arkkidiakoni (luostareissa)
Ortodoksisen kirkon pappien virka- ja arvonimikkeitä
Pastori
Pappismunkki (luostareissa)
Kirkkoherra
Rovasti
Arkkimandriitta (luostareissa)
Igumeni (luostareissa)
Ortodoksisen kirkon piispojen virka- ja arvonimikkeitä
Apulaispiispa
Metropoliitta
Arkkipiispa
Eksarkki
Patriarkka
Ortodoksisessa kirkossa diakoni on ensimmäinen varsinainen pappeuden aste.
Pappeuden asteet ortodoksisessa kirkossa ovat:
Diakoni
Pappi
Piispa
Ortodoksisen kirkon diakonin tehtävänä on auttaa jumalanpalveluksissa piispaa tai pappia. Diakoniksi voidaan vihkiä 25 vuotta täyttänyt mies. Ennen diakoniksi vihkimistä hänet on vihitty ipodiakoniksi. Diakoni voi saada arvonimen ylidiakoni, jonka myöntää piispa. Aikaisemmin ortodoksisessa kirkossa oli myös diakonissan virka, joka monin tavoin vastasi tehtäviltään diakonia. On kiistanalaista kuuluiko diakonissa ns. alempaan papistoon lukijan ja ipodiakonin kanssa, vai kyseessä diakonin kanssa rinnastettava vihkimys, vaikka monet historialliset lähteet viitaisivatkin jälkimmäiseen tulkintaan. Diakonissan vihkiminen oli samankaltainen kuin diakonin ja tapahtui alttaripöydän ääressä. Diakonissat myös osallistuivat ehtoolliseen diakonin, papin ja piispan tavoin alttarissa.
[muokkaa] Katso myös
Diakonissa
Piispa
Pappi
Ipodiakoni
Lukija
diakonia
[muokkaa] Aiheesta muualla
Diakoni / Ortodoksi.net
Diakoni (seurakuntapalvelija) suomenkielisessä Raamatussa (1933/1938)
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Haettu osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/DiakoniMinusta taitaa tulla hyvin "erilainen" diakoni. Toivottavasti en pahasti sohaise "muurahaispesää". No ei en tietenkään, vaan rakkaudella.